GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

Georg Luther

Taimi Elfström, Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875. Suomen Kelloseppäliitto r.y. Helsinki 1976. (8+) 77 sivua.


Rouva Taimi Elfström (o.s. Närhi, k. 1969) keräsi monien vuosien aikana tietoja menneiden aikojen kellosepistä Suomessa. Viime vuonna Suomen Kelloseppäliitto julkaisi hänen tietonsa vuoteen 1875 mennessä uransa aloittaneista kellosepistä. Isoavihaa edeltäneeltä ajalta mainitaan n. 30 kelloseppää, joista vanhin on Turun kirkon "seijarivärkkiä" 1597-1600 korjannut Hans kellomestari. Isonvihan jälkeen luetellaan 1700-luvulla n. 80 kelloseppää ja ajalta 1800-1875 yli 600. Näistä kuitenkin monet mainitaan vain siirtyneinä Suomesta Venäjälle uransa aikaisessa vaiheessa.

Kelloseppämatrikkeli kuvastaa havainnollisesti niitä vaikeuksia, jotka liittyvät käsityöläisammattikuntien biografiseen kartoittamiseen maassamme. Kirjalliset tietolähteet ovat aina olleet niukkoja ja kaupunkien palot ovat karsineet niitä vieläkin harvemmiksi. Matrikkelitietojen täydellisyys vaihtelee selvästi kaupungista toiseen. Kysymys siitä, millä perusteella joku katsotaan ammattikuntaan kuuluneeksi näyttää myös vaikealta. Kelloseppämatrikkeliin on kelpuutettu mukaan kaikki, joilla on löytynyt ammatillista yhteyttä kelloalaan. Niinpä Frans Sigfrid Fock (1850-1920) mainitaan kelloliikkeen harjoittajana Helsingissä 1898-1900. Aatelisen Fock-suvun selvityksessään Tor Carpelan tuntee hänet vain merikapteenina ja maakauppiaana.

Valitettavasti elämäkertoja ei ole täydennetty järjestelmällisesti, joten teoksella on enemmän tietoaineiston kuin valmiin matrikkelin luonne. Useihin elämäkertoihin löytyy täydennystä suku- ja henkilöhistoriallisesta kirjallisuudesta. Erityisen valitettavaa on, että tekijä ei ottanut ohjelmaansa tietojen koontia kelloseppien vanhemmista eikä puolisoista, mihin kirkonkirjojen järjestelmällinen käyttö olisi antanut hyviä mahdollisuuksia. Matrikkelista saa yleiskuvan merkittävimmistä kellosepänsuvuista: Könni (17 jäsentä matrikkelissa), Elfström (6 jäsentä) ja Ahlstrand (10 jäsentä), mutta esim 8 Ahlbom-nimisen kellosepän sukulaisuussuhteita toisiinsa ei ole ilmoitettu. Puolisoita koskevien tietojen puuttuminen on paha aukko alalla, jolla lesket usein jatkoivat miehensä liiketoimintaa. Kelloseppä Hjalmar Bjurströmin (1859-1929) sanotaan tulleen ensin Turkuun Oskar Ferdinand Häggmanin lesken liikkeeseen ja siirtyneen myöhemmin Helsinkiin Hanna Söderlundin palvelukseen. Edellisessä tapauksessa lukija jää kaipaamaan lesken nimeä ja jälkimmäisessä tietoa siitä, kenen liikettä Hanna Söderlund (leskenä?) jatkoi.


Genos 48(1977), s. 102

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1977 hakemisto | Vuosikertahakemisto