GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

GEORG LUTHER

Eero Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli. Turku 1976 ISBN 951-95371-1-2. X + 290 sivua.

Virkakuntamatrikkeleistamme erottuu käsitellyn ajanjakson pituuden suhteen omaan luokkaansa viime vuonna julkaistu Turun tuomiokapitulin matrikkeli. Siinä esitetään henkilötietoja peräti 700 vuoden ajalta ja piispoista jopa 1100-luvulta saakka. Professori Eero Matinolli on koonnut henkilötiedot eri aikojen hyvin erilaisista lähteistä. Vanhimpien aikojen "elämäkerrat" ovat tosin usein vain pieniä säilyneitä tiedonhiukkasia, mutta jo 1300-luvulta saakka voidaan henkilöiden elämänvaiheiden pääpiirteitä kuvata. Tekijä on nähnyt ilmeistä vaivaa virkauratietojen kokoamiseksi ja yhtenäistämiseksi. Erityistä kiitosta ansaitsevat täyteläiset tiedot kirjallisesta tuotannosta. Nehän täydentävät virkauratietoja näköaloilla kulloinkin ajankohtaisiin aatevirtauksiin, tapoihin ja hallintokysymyksiin.

Perheyhteyksiä koskeviin tietoihin ei valitettavasti ole kiinnitetty yhtä suurta huomiota. Ne ovat valitettavan usein vanhentuneita. Joachimus Stutaeuksen (s. 98) 2. puoliso ei !ollut Brita vaan Margareta Henrikintytär Speitz (Ramsay, Frälsesläkter, s. 413). Thomas Florinuksen (s. 99) 1. vaimo oli Karin Eerikintytär (Wilskman, Släktbok II, p. 387; Jörgensen, SSV 16, mm. s. 30). Martinus Stodiuksen (s. 99 ja 110) vaimo Elisabet Peterintytär Dryander haudattiin yhdessä miehensä kanssa Turun tuomiokirkkoon 13.2.1676 (Melander, Personskrifter, no 676). Andreas Neocleanderin (s. 103) isä oli Uudenkirkon kirkkoherra Nicolaus Erici, vaimo ei ollut Anna Andersintytär vaan Anna Arendintytär Stjerna (Lähteenoja, Rauman kaupungin historia II, mm. sukutaulu 6, sekä Genos 1934, s. 96-97). Abraham Thauvoniuksen ja Nicolaus Nycopensiksen (s. 105) vaimot eivät olleet nimeltään Iheringeus vaan Ihering tai Iheringius (esim. Elgenstierna, Ättartavlor IV, s. 749, ja Melander, m.t. no 248-249). Matthias Rothoviuksen (s. 106) vaimo oli Katarina Liljevan (Melander, m.t. no 217). Martinus Miltopaeuksen (s. 106) puolison Anna Thesleffin äiti ei ollut Katarina Schmedeman vaan Margareta Martintytär (Kurtén, Genos 1966, s. 82). Gabriel Forteliuksen (s. 109) 1. vaimo Sofia Pauls(dotter?) kuoli 26.11.1694 (Melander a.a. no 1526). Simon Tolpon (s. 112) vaimon Katarina Eerikintyttären (ei Carlson) isä ei ollut Hollolan sairashuoneen johtaja (Hollolassa ei ollut sairashuonetta!), vaan Hollolassa asunut Vadstenan sotilashuoneen kirjanpitäjä Eerik Kaarlenpoika Helsing (Tuurala, Genos 1968, s. 103). Johan Rungiuksen (s. 112) puoliso Anna Dorothea Munek oli epäilemättä hopmanni Johan Munckin tytär (Donner, Genos 1938, s. 27). Johan Hartmanin (s. 116) ainoa vaimo oli ilmeisesti Maria Sundenius; kun Nils Fridelin solmi avioliittonsa 1700, hänen 1711 avioitunut "tyttärensä" tietysti oli tytärpuoli. Gustaf Wilhelm Rönnbäckin (s. 136) appivanhemmat olivat Uudenkaupungin pormestari Karl Ekman ja Sara Elisabet Gadolin (Uudenkaupungin syntyneiden luettelo 7.3.1804). Olaus Lauraeuksen (s. 151) leski Anna Forsman solmi 2. avioliiton Uudenkaarlepyyn pedagogin Lars Matilaisen kanssa ja haudattiin Oulussa 20.1.1726 (Kojonen, Sursillin suku no 8148). Henrik Hasselgren (s. 159) oli isännimeltään Petri, syntyi 1. 5.1635 ja kuoli Sundissa 26.2.1676; hänen puolisonsa oli ilmeisesti Annika Andersdotter Alanus, joka lienee ollut tuomiorovasti Georgius Alanuksen (s. 79) tytärpuoli (Melander, a.a. no 669-670). Simon Sadeliuksen (s. 171) vaimo ei ollut Katarina vaan Margareta Keckonius (Bergholm, Sukukirja, s. 703).

Onneksi tällaisten puutteiden painopiste on tiedoissa, jotka tulevat uudelleen esitettäviksi Turun hiippakunnan paimenmuistossa. Toivottavasti ne tulevat siellä korjatuiksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista niiden monien päivämäärien osalta, jotka puuttuvat 1900-luvulla eläneiden henkilöiden avioliittoja ja puolisoita koskevista tiedoista. Esim. Kustaa Aapo Santavuoren (s. 236) 1. puolison Berna Matilda Stackelbergin (1886-1922) kohdalla tekijä ei edes ole vaivautunut täydentämään niitä Carpelanin Åttartavlor-teoksen avulla.


Genos 48(1977), s. 134-135

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1987 hakemisto | Vuosikertahakemisto