GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Referat | Artikkelin loppu ]

Zidbeck-suku

Teol. tri Aulis Zidbeck, Naantali *

Huomattava osa maamme vanhimmista pappissuvuista on lähtöisin Lounais-Suomen vanhalta koulualueelta. Turun katedraalikouluhan oli kauan maamme korkein oppilaitos. Gunnar Suolahti tunnetussa teoksessaan "Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla" luettelee tältä ajalta Turusta tai sen lähiympäristöstä polveutuvina mm. seuraavat pappissuvut: Alftan, Borenius, Calonius, Florin, Hornborg, Montin, Tammelin, Tolpo ja Zidbeck suvut. Mainitussa teoksessa on luku, jonka otsikkona on "Pappisylimystöä ja pappisköyhälistöä". Parhaiten palkatut suurpitäjien kirkkoherranvirat oli varattu määrättyjen pappissukujen jäsenille. Näiden suurpitäjien kirkkoherrat pyrkivät säilyttämään virkoihin liittyvät tulot ja vaikutusvallan, ei vain itselleen, vaan myös jälkeläisilleen ja suvulleen. Yleinen käytäntöhän tähän aikaan oli, että kirkolliset virat menivät perintönä suvussa. Niinpä Vesilahden kirkkoherranvirka oli monessa sukupolvessa äidinpuoleisten esi-isieni Wegeliusten hallussa. Tällaisen pappisperheen elintaso oli korkea ja se seurusteli etupäässä pitäjän säätyläisten kanssa. Lukuisat verisiteet liittivät sitä virkamies- ja aatelissukuihin. Tällaisen verraten suppean pappisylimistön edustajana prof. Gunnar Suolahti mainitsee mm. Zidbeck-suvun.

Professori Eino E. Suolahti mainitsee Zidbeckit eräänä niistä 1600-luvulta polveutuvista pappissuvuista, jotka "ovat osoittautuneet elinvoimaisiksi ja kulttuuripanokseltaan merkittäviksi ja joilla on ollut pysyvä merkitys Suomen sivistyshistoriassa." [1] Suku on käyttänyt nimiä Zidbeck ja Zidbäck; varhaisessa vaiheessa nimi esiintyy usein muodossa Sidbeck.

Nimen varhaisin maininta kertoo, että turkulaiset veljekset Matthias ja Johannes Zid-Beck kirjoittautuivat Turun katedraalikouluun 10.4.1686. Johannes opiskeli menestyksellä, promovoitiin maisteriksi v. 1700 sekä tuli vihdoin Tammelan kirkkoherraksi ja lääninrovastiksi. Hän on suvun edelleen elävän päähaaran kantaisä.

Johanneksen sukulaisuussuhteista ei lähteistä ole toistaiseksi löytynyt mitään muita välittömiä tietoja kuin että hänen kanssa yhdessä kouluun kirjoittautunut Matthias Sidbechius eli Zidbeck, joka hänkin tuli ylioppilaaksi, sanotaan v. 1701 Johanneksen veljeksi. [2] Tämän veljen myöhemmät kohtalot ovat olleet tuntemattomia.

Suurtakaan epäilystä ei kuitenkaan voine olla siitä, että tämä Turusta kotoisin oleva ylioppilas on se turkulainen porvari "Matts Zidbeck el. Tomtti", joka kuoli siellä 1729. Tuomiokirjoista ilmenee, että hänen lapsistaan ainakin eräät käyttivät Zidbeck-nimeä ja että heihin kuului Vårdön kappalainen Johan Sidbeck, joka kuoli 1763. [3] Jonkinlaisen vihjeen tämän Matin sosiaalisesta asemasta antaa tieto, että läänin maaherra, kenraalimajuri Otto Reinhold Uexkull puolisoineen sekä pormestari Anders Lindhin rouva Beata Tigerstedt olivat hänen poikansa kummeina 1725.

Mattia, josta yleensä käytetään nimeä Tonttila (Tomptila, Tomtila, Tåntila), voidaan seurata taaksepäin Turun henkikirjoissa vuoteen 1702 saakka, jolloin hän asui Pohjoiskorttelin Tonttilassa yhdessä äitinsä, Margeta-nimisen lesken kanssa. Vuoden 1701 henkikirjassa mainitaan saman talon asukkaina Hans Tomptila ja hänen vaimonsa Margeta, mutta ei Mattia. Tämän puuttuminen sopii hyvin yhteen sen kanssa, että häntä vielä 1701 sanotaan ylioppilaaksi [2] - nämähän eivät maksaneet henkirahaa.

Hans Tomptila, joka kuoli 1701, ei ollut Tonttilasta kotoisin vaan sai talon ensimmäisen avioliittonsa kautta. Tonttilan historia 1600-luvun toisella puoliskolla kuvaa turkulaisten talojen ja nimien periytymisen sokkeloisuutta. Henkikirjan mukaan asui v. 1661 silloisessa Aningaisten korttelissa Michel Tomptin leski ja hänen tyttärensä Brita. Kaksi vuotta myöhemmin Pirkko-tytär on talon ainoana asukkaana. Hän meni naimisiin samana vuonna; talon isäntänä mainitaan 1664-67 Johan Eriksson ja lisäksi asui siellä hänen vaimonsa Brita ja tämän Valborg-niminen sisar. "Johan Tompti af Aningais Mellan gatan" haudattiin 20.7.1667 "nor om med söndagz klåckorna". [4] Tonttilassa asuivat v. 1668 hänen leskensä Brita ja Valborg. Seuraavana vuonna talossa onkin jo uusi isäntä Hans Bengtsson sekä hänen vaimonsa Brita ja kälynsä Valborg. Kälyä ei enää mainita talossa v. 1670 ja seuraavasta säilyneestä henkikirjasta, joka on vasta vuodelta 1675, Britakin on jo hävinnyt. Hän kuoli ilmeisesti väliaikana, koska talossa mainitaan edelleen Hans Bengtsson, mutta hänellä on nyt vaimona Margeta. Heidät mainitaan sitten Tonttilassa, Hans vuoteen 1701 ja Margeta vuoteen 1704 [5].

Hans Bengtsson Tonttila on epäilemättä Zidbeck-suvun kantaisä. Kun Matti ja Johannes tulivat Turun kouluun 1686 ja ylioppilaiksi vasta 1695 ja 1697, he lienevät syntyneet Hansin toisessa, viimeistään v. 1674 solmitussa avioliitossa. Sekä heidän isänsä että äitinsä tulivat siis muualta Tonttilaan. Heidän syntyperästään ei ole tietoa; ehkäpä se vielä voi paljastua Turun laajoista tuomiokirjoista, joita ei tässä yhteydessä ole voitu käydä läpi. Tulevan tutkimuksen vastattavaksi on jätettävä kysymys siitäkin, miksi Tonttilan pojat valitsivat tai saivat Zidbeck-nimen lähtiessään opin tielle.

Toinen Tonttilan talo sijaitsi Turun Luostarinkorttelissa. Sen asukkaat eivät ole käyttäneet Zidbeck-nimeä eikä heillä liene yhteyttä Zidbeck-sukuun.

Toinen suku, jolla ei myöskään liene yhteyttä tässä käsiteltävään pappissukuun, on käyttänyt nimeä Zidbäck ainakin 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä saakka. Sen kantaisä Jaakko Zidbäck, s. 21.1.1770, tuli n.1820 torppariksi Someron Lautelan Röyhään. Hänen vaimonsa Maria Heikintytär, s. 21.3.1788, oli edellisen torpparin, jääkäri Henrik Lundbergin tytär. Perheessä oli neljä tytärtä kun se saapui Röyhään, ilmeisesti Someron ulkopuolelta. Somerolla 1821 syntynyt poika Johan Gustaf Zidbäck tuli torppariksi Nummen Remalaan. Hänen jälkeläisiään on asunut mm. Lohjalla ja Helsingissä.


Taulu 1

Hans Bengtsson Tonttila. Turun porvari, sai ensimmäisen avionsa kautta Aningaisten Välikadulla Pohjoiskorttelissa sijainneen Tonttilan talon, mainitaan siellä vuodesta 1669. Haud. Turussa 3.8.1701. - Puoliso 1) 1668/69 Brita Mickelsdotter (tämän 2. avio), eli 1670, isä: porvari Mickel Tontti(la), 1. puoliso n. 1663 Johan Eriksson Tonttila, k. 1667; 2) ennen 1675 Margeta, eli leskenä Tonttilassa 1704. [5]

Lapsia (luultavasti 2. aviosta):

Matts Tonttila eli Zidbeck. Porvari. K. 1729. Taulu 2.

Johannes Johannis Zidbeck. Rovasti. K. 1731. Taulu 5.


Taulu 2

Matts Tonttila eli Zidbeck (isä: Hannu Pentinpoika, taulu 1), kirjoittautui Turun kouluun 10.4.1686. Ylioppilas (ab.) Turussa 1697, oli ylioppilaana vielä 20.8.1701. [2] Turun porvari, mainitaan henkikirjoissa 1702-1710 Pohjoiskorttelin Tonttilassa asuvaksi. Oli 1712 muuttanut Eteläkortteliin, jossa hän 1720-luvulla asui Timmerman-nimisessä talossa. Pohjoiskorttelin Tonttila sanotaan samoissa henkikirjoissa palaneeksi. [6] K. Turussa 28.8.1729. - Puoliso 1702/04 Maria Sigfridsdotter, k. Turussa 25.11.1732.

Lapsia:

Johan Sidbeck, s. 15.2.1703. Kappalainen. K. 1763. Taulu 3.

? Josef Zidbäck, aboensis, kirjoittautui Turun kouluun 16.3.1723. Ei mainita myöhemmin, lienee kuollut koululaisena.

? Abraham Zidbäck, aboensis, kirjoittautui Turun kouluun yhdessä (veljensä?) Josefin kanssa 16.3.1723. Kuoli koululaisena 1735.

Sofia Sidbäck, s. n. 1720, k. Turussa 5.8.1768. - Puoliso Turussa 18.12.1744 turkulainen porvari Bengt Lemu eli Björkroth (tämän 2. avio), s. n. 1704, k. Turussa 7.5.1765. Pentti Lemun 1. puoliso Maria Matintytär kuoli 19.4.1740.

Karl Sidbeck, s. n. 1722. Kirjoittautui Turun kouluun 4.12.1732, oli koululaisena vielä 1741. Turun porvari, asui lankonsa luona Pohjoiskorttelin Lemun talossa. K. Turussa 19.7.1754. - Puoliso Turussa 6.1.1752 "piika" Maria Grönblad eli Grön (tämän 1. avio), s. n. 1729, k. Turussa 22.3.1796, 2. puoliso Turussa 9.11.1755 sikäläinen porvari Johan Järnström, k. 1789. Karl Sidbeckin ainoa lapsi oli tytär Helena, s. Turussa 23.1.1753, k. siellä 12.7.1756.

Margareta Sidbäck. - Puoliso Turussa 13.11.1749 sikäläinen porvari Simon Pettersson, myöhemmin Tonttila, s. n. 1705, k. Turussa 8.7.1773. He perivät Matts Tonttilan talon (tai osan siitä, joka kutsuttiin Tonttilaksi). Simon kuoltua talo liitettiin naapuritaloon, Lampariin.

Matts Sidbeck, kast. Turussa 29.1.1725. Maalari, asui veljensä Johanin luona Vårdössä, [7] k. siellä 14.8.1763. - Naimaton.


Taulu 3

Johan Sidbeck (isä: Matts Tonttila, taulu 2), s. Turussa 15.2.1703. [7] Kirjoittautui Turun kouluun 2.6.1716, ylioppilas (ab.) Turussa 1725. Vihittiin papiksi Turussa 29.6.1726 Brändön kappalaisen apulaiseksi. Finströmin kirkkoherran apulainen 1733. Ahvenanmaan pedagogi 1743. Vårdön kappalainen 1758. K. Vårdössä 21.12.1763. - Puoliso Hedvig Frondelius, s. Lemlandin pappilassa 1.1.1709, [7] k. Vårdössä 12.2.1764, vht Finströmin kirkkoherra Gabriel Frondelius ja hänen 1. vaimonsa Katarina.

Lapsia:

Maria Katarina, s. 27.12.1736. [7] Asui veljensä ja sittemmin kälynsä luona Sundin Tosarbyssa. K. Sundissa 23.11.1802. - Naimaton.

Johan, s. Finströmissä 13.2.1740. Seilin hospitaaliin syyskuussa 1765, k. Seilissä 24.11.1766. - Naimaton.

Matts, s. 15.9.1747. Talollinen. K. 1772. Taulu 4.


Taulu 4

Matts Sidbeck (isä: Johan, taulu 3), s. Sundissa 15.9.1747. Oli 1760-luvun loppupuolelta alkaen talollisena Sundin Tosarbyssa. K. Sundissa 6.1.1772. - Puoliso Sundissa 12.7.1767 Eva Maria Flodin (tämän 1. avio), s. Vårdössä 3.11.1744, k. Sundissa 17.5.1809, vht Vårdön kappalainen Anders Flodin ja hänen 2. vaimonsa Rosina Landtman, 2. puoliso Sundissa 7.1.1773 Sundin urkuri Henrik Ravander (tämän 2. avio) s. 1746, k. 1809.

Lapsia (s. Sundissa):

Hedvig Rosina (syntyneiden kirjassa Anna Maria), s. 22.5.1769, k. Sundissa 2.4.1847. - Puoliso Sundissa 3.9.1787 talollisen poika, vihdoin Sundin Persbyn kruununtilallinen Johan Mattsson, s. Sundissa 14.1.1760, k. siellä 28.4.1831.

Ulrika, s. 22.9.1770, k. Sundissa 2.10. s.v.

Anders Johan, s. 1.10.1771, k. Sundissa 6.1.1772.


Taulu 5

Johannes Zidbeck (isä: Hannu Pentinpoika, taulu 1), kirjoittautui Turun kouluun 10.4.1686. Ylioppilas (ab.) Turussa 1695. Väitteli 23.4.1698 ja 24.3.1700. Fil. maist. 14.12.1700. Turun katedraalikoulun konrehtori 1703, vihittiin papiksi 27.5.1704, oraattori pappeinkokouksessa 1709, katedraalikoulun rehtori 1710. Kun venäläisten saapuminen Turkuun elokuussa 1713 keskeytti koulutyön, siirtyi Johannes Zidbeck Tammelaan. Hän hoiti Isonvihan aikana Tammelan kirkkoherran virkaa appensa jälkeen ja sai virallisen nimityksen tähän virkaan 1721. Tammelan rovastikunnan rovasti Isonvihan loppuvuosina ja Sääksmäen rovastikunnan lääninrovasti ainakin v:sta 1724. Osti 21.10.1724 Zacharias Tammelinilta Tammelan Linikkalan Similän ratsutilan K. 1731. - Puoliso Tammelassa 1.9.1704 Agneta Gottleben, kast. Mouhijärvellä 21.6.1683, haud. Tammelassa 24.9.1738, vht Tammelan kirkkoherra Gabriel Gottleben ja Sofia Paulinus.

Tämän sukulaissuhteen vaikutus on varmaan ollut huomattavana tekijänä Tammelan kirkkoherranviran täyttämisessä. Mutta kyllä tähän on ilmeisesti vaikuttanut myös henkilökohtainen ansio ja se tosiasia, että mies oli jo seurakunnassa tunnettu ja pidetty. "Osoituksena siitä kiitollisuudesta, mitä seurakuntalaiset tunsivat niitä miehiä kohtaan, jotka vaikeuksista huolimatta olivat vainon aikana pysyneet sielunpaimenina, on Tammelan pitäjän miesten anomus heti rauhanteon jälkeen. He pyytävät siinä hartaasti, että saisivat pitää kirkkoherranaan maisteri Johan Zidbeckin, joka appensa kirkkoherra Gabriel Gottlebenin jälkeen oli Isonvihan aikana tullut heidän sielunpaimenekseen ja seurakunnan hyvin hoitanut." [8] Tähän anomukseen suostuttiinkin.

Lapsia:

Johan, s. Tammelassa 29.12.1705. Hän lienee hämäläisenä Turun akatemiaan 1723 kirjoittautunut Johan Sidbeck, jonka myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.

Gabriel, s. Tammelassa 10.6.1707, lienee kuollut lapsena.

Adrian, s. Tammelassa 28.8.1708, lienee kuollut lapsena, luultavasti Johannes Zidbeckin Turussa 11.6.1709 haudattu lapsi.

Sofia, s. Tammelassa 21.1.1710, kuoli lapsena Tammelassa.

Karl, s. 1712. Rovasti. K. 1777. Taulu 6.

Hedvig, s. n. 1719, haud. Tammelassa 17.8.1761. - Puoliso Tammelassa 25.6.1741 ylioppilas, vihdoin Uudenmaan jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri, rykmentinkirjuri Karl Sonck (tämän 1. avio), s. 25.2.1713, k. Vihdissä 20.5.1783.

Anna, s. n. 1719, haud. Tammelassa 4.4.1742. - Puoliso Tammelassa 25.6.1741 ylioppilas Isak Achrenius, s. Somerolla 17.3.1712, k. 14.9.1778.


Taulu 6

Carolus (Karl) Zidbeck (isä: Johannes, taulu 5), s. 1712. Kirjoittautui Turun kouluun 28.11.1726, ylioppilas (hämäl.) Turussa kesäkuussa (?) 1728, erotodistus 25.9.1733. Tukholman suomalaisen seurakunnan vt. komministeri 1735. Hämeenlinnan kirkkoherra 1744, Someron kirkkoherra 1751. Respondenttina vuoden 1759 pappeinkokouksessa. Oli papiston edustajana valtiopäivillä ja Hämeen lääniin asetetun talousdeputaation jäsen 1756-1765. Sääksmäen rovastikunnan lääninrovasti. Kuoli Somerolla 12.3.1777. - Puoliso 1) serkkunsa Katarina Regina Barck, s. 18.1.1715, k. Somerolla 7.6.1756 lapsivuoteeseen, vht Tammelan kappalainen Johan Barck ja Kristina Gottleben; 2) Somerolla 2.12.1756 Maria Weckman, s. Ulvilassa 23.9.1726, jäi leskeksi, vht Lemun kirkkoherra Nicolaus Weckman ja Anna Wallenius.

Harvan pappismiehen nimi on niin korkealla mutta samalla häälyvällä pohjalla kuin Carolus Zidbeckin. Hämeenlinnan kirkon vanhin kello on varustettu kirjoituksella: "Kuningaan Adolf Frederikin hallituksen aikana, Greivi ja Riddari Gustaf Gyllenborgin ollessa maaherrana, Doktor Joh. Brovalliuksen Pispana, Kirkkoherran Carolus Zidbeckin lähtiessä ja Jakob Aimaleuksen tullessa Kirkkoherraxi on tämä Hämeen Linnan Kaupungin Kirkon kello sen asuvaisten omalla kustannuksella valettu Stockholmissa Gerhard Mejerildä v. 1753, Kutsukoot seurakundaa kokoon. Herran teidän Jumalanne huoneeseen, Joel 1:14."

Carolus Zidbeckin nimi on ikuistettuna toisenkin kirkon kelloon. Someron kirkon pienemmän kellon kyljessä oleva ruotsinkielinen riimimuotoinen teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti: "Vuonna 1758 jolloin Johan Fahlsten minut Tukholmassa valoi Herra kauppias Mattias Augustinin hyväntahtoisesta huolenpidosta, oli Someron pitäjässä seuraavat opettajat: Carl Zidbeck Someron ja Somerniemen kirkkoherra, Erik Borenius varapastori sekä kappalaisena Jakob Sahlsten, Somerniemen kappalainen ja Someron pitäjänapulainen. Someron asukkaat tahtoivat jumalaisesta innosta, kun olivat rahan puutteessa minut menettäneet, mutta saivat luottoa Lybeckiltä, pelastaa minut ja lunastivat v. 1544 takaisin summasta, joka oli kirjoitettu 130 mk, ja niin minä läpätän jälleen".

Ruustinna Maria Weckmanilla oli perunkirjan mukaan huomattavan laaja pukuvarasto, joka kuvaa säätyläisperheen korkeata elintasoa. Carolus Zidbeckin kuoleman jälkeen kuolinpesää kuitenkin sanotaan köyhäksi ja rouvan sanotaan olleen "varsin heikon taloudenhoitajan". [9]

Lapsia:

1. Lars Johan, s. Tukholmassa 26.4.1743. Ylioppilas (hämäl.) Turussa 1758, väitteli 27.5.1762. erotodistus 3.6.1766. Vihittiin papiksi Turussa 11.6.1766 jolloin määrättiin isänsä apulaiseksi Somerolle. Maarian pitäjänapulainen 1770 ja kappalainen 1773. K. Maariassa 14.2.1785. - Puoliso Somerolla 8.12.1768 äitipuolensa serkku Anna Steen, s. Lempäälässä 7.2.1736, k. Maariassa 31.10.1813, vht Porin läänin jalkaväkirykmentin vääpeli Mårten Steen ja Anna Weckman. Avioliitto oli lapseton.

1. Karl Fredrik, s. Hämeenlinnassa 7.6.1745, haud. siellä 20.5.1747.

1. Gustaf Gabriel, s. Hämeenlinnassa 23.10.1747, kuoli lapsena.

1. Abraham, s. Hämeenlinnassa 11.11.1748, k. siellä 15.2.1749.

1. Karl Magnus, s. Hämeenlinnassa 3.3.1750, k. Somerolla 29.5.1754.

1. Gustaf Gabriel, s. Hämeenlinnassa 28.8.1751, haud. siellä 24.6.1752.

1. Agneta Charlotta, s. Somerolla 23.2.1754, k. siellä 8.5. s.v.

1. Adam Ambrosius, s. 4.4.1755. Lasitehtaan isännöitsijä. K. 1802. Taulu 7.

1. Erik Erasmus, s. Somerolla 4.6.1756, k. siellä 25.7. s.v.

2. Maria Katarina, s. Somerolla 26.7.1757, k. siellä 26.8. s.v.

2. Karl Aegidius, s. Somerolla 1.9.1758, k. siellä 4.10.1765.

2. Ernst Adolf, s. Somerolla 18.10.1759, k. siellä 26.10. s.v.

2. Wilhelm Nicolaus, s. Somerolla 7.4.1761, k. siellä 26.4. s.v.

2. Sofia Juliana, s. Somerolla 7.5.1762, k. siellä 3.10. s.v.

2. Anna Katarina, s. Somerolla 18.6.1763, k. siellä 29.10.1765.


Taulu 7

Adam Ambrosius Zidbeck (isä: Karl, taulu 6), s. Somerolla 4.4.1755. Ylioppilas (hämäl.) Turussa 1773. Männäisten tehtaan kirjanpitäjä (1782), Someron Åvikin lasitehtaan ensimmäinen kirjanpitäjä 1786 ja isännöitsijä 1796. K. 11.11.1802. - Puoliso Uudellakirkolla (T.l.) 16.7.1782 isänsä ja äitinsä serkun tytär Renata Bergstock, s. Uudellakirkolla (T.l.) 27.11.1761, myi Kimalan 1807 ja muutti lastensa kanssa Harjavaltaan sekä sieltä 1815 Poriin, k. Loimaalla 26.12.1834, vht kornetti Gustaf Bergstock ja Susanna Gottleben.

Adam Ambrosius osti kapteeni G. J. Jägerhornilta v. 1788 tämän osuuden Kimalan säterikartanon toiseen puoliskoon sekä Munckeilta v. 1799 toisen puolen. Täten hän tuli koko Kimalan kartanon omistajaksi. Hän omisti myös Eskolan tilan Talvisillan kylässä. Tämä merkille pantava maanhankintainto osoittaa, että ruukinisännöitsijä Zidbeck oli kiinnostunut maanviljelyksestä. Samaa todistaa sekin, että hän hankki itselleen yksinomaisen omistusoikeuden Rekisuohon, jossa pani alulle laajat suoviljelykset. Varhainen kuolema, hän kuoli vain 46 vuotiaana, esti kuitenkin suunnitelman toteutumisen. Kuollessaan hän oli melkoisen varakas, kuten hänen jälkeensä pidetty perunkirjoitus osoittaa. Arvoesineiden joukossa mainitaan runsaasti kulta- ja hopeaesineitä sekä aitoa porsliinia. Someron kirkkomaalle hän oli rakennuttanut muuratun sukuhaudan. Hänen kuolemansa jälkeen hänen leskensä piti vielä joitakin vuosia kartanoa hallussaan. Vuonna 1807 hän kuitenkin möi sen hovioikeudennotaari Jakob Avellanille. Kauppahinta oli 5555 riikintaalaria 26 killinkiä. Summa oli kuitenkin ylivoimainen Avellanille, koska hän jo v. 1825 möi 2/3 kartanosta nimismies J. C. Grahnille. [10]

Adam Ambrosiuksella ja Renata Bergstockilla oli 12 lasta, suurin osa eli 8 tytärtä, joiden jälkeläisiä on sangen runsaasti. Näistä mainittakoon mm. toisessa sukupolvessa tunnettu lastenlääkäri, professori Josef Pippingsköld ja kolmannessa professorit Arthur Rindell, Fridolf Gustafsson, Knut ja Verner Tallqvist sekä kenraalimajuri Lennart Munck.

Lapsia:

Susanna Lovisa, s. Uudellakirkolla (T.l.) 7.9.1782, k. Kiikalassa 5.8.1852. - Puoliso Somerolla 25.3.1804 armovuodensaarnaaja, lopuksi Kiikalan kirkkoherra, fil. kand. Jakob Johan Erling, s. Paattisissa 6.7.1776, k. Kiikalassa 30.3.1832.

Katarina Vilhelmina, s. Somerolla 23.7.1784, k. Turussa 31.8.1853 koleraan. - Puoliso Somerolla 1802 kirjanpitäjä, myöhemmin turkulainen kauppias ja huutokauppojenpitäjä Johan Gustaf Hjelt, s. Turussa 28.11.1783, k. siellä 1.2.1825.

Renata Magdalena, s. Somerolla 20.5.1786, k. siellä 7.8.1787.

Concordia Carolina, s. Somerolla 19.3.1788, k. Porissa 11.10.1855. - Puoliso Harjavallassa 31.3.1812 porilainen kultaseppämestari Karl Israel Rindell, s. Tukholmassa 4.5.1786, k. Porissa 17.12.1837.

Vendla Renata, s. Somerolla 25.3.1790, k. Kristiinankaupungissa 1872. - Puoliso Porissa 26.12.1820 kristiinankaupunkilainen värjärimestari Karl Fredrik Palmén, s. Kauvatsassa 18.4.1793, k. Kristiinankaupungissa 2.5.1853.

Gustava Sofia, s. Somerolla 1.3.1790. Sokea, asui sisarensa Edla Magdalenan luona Lemun Järäisissä, k. siellä 10.5.1852. - Naimaton.

Karl Adam, s. Somerolla 10.4.1793. k. siellä 28.9. s.v.

August, s. Somerolla 13.5.1794. Porin triviaalikouluun 11.9.1807, erosi 1810. Porin vaivaiskoulun opettaja. Muutti 1855 veljensä Johan Axelin luokse Pälkäneelle, k. siellä 21.1.1861. - Naimaton.

Charlotta Serafia, s. Somerolla 26.6.1796, k. Askaisissa 23.10.1830. - Puoliso Askaisissa 15.8.1830 Lemun (nyk. Askaisten) Hannulan, myöhemmin Siuntion Pikkalan kartanon omistaja, apteekkari Gabriel Freudenthal (tämän 2., keskimmäinen avio), s. Karlstadissa (Ruotsissa) 18.5.1771, k. Siuntiossa 18.6.1846.

Edla Magdalena, s. Somerolla 24.4.1798, k. Turussa 8.9.1886. - Puoliso Lemussa 2.11.1824 Lemun Järäisten omistaja Jost Joakim Pippingsköld, s. Turussa 30.3.1795, k. Lemussa 11.12.1826.

Johan Axel, s. 16.8.1799. Kappalainen. K. 1869. Taulu 8.

Adam Viktor, s. (posth.) 24.3.1803. Kappalainen. K. 1856. Taulu 15.


Taulu 8

Johan Axel Zidbäck (isä: Adam Ambrosius, taulu 7), s. 16.8.1799. Porin triviaalikouluun 26.8.1809, ylioppilas (sat.) Turussa 16.6.1818. Vihittiin papiksi Turussa 18.12.1822 Kiikalan kirkkoherran apulaiseksi. Messukylän kirkkoherranviran armovuodensaarnaaja 9.3.1825 ja välisaarnaaja 24.5.-20.9.1826. Hämeenkyrön kirkkoherran apulainen 1826. Loimaan pitäjänapulainen 14.5.1828. Nimipastori 19.12.1840. Nimitettiin Pälkäneen kappalaiseksi 23.10.1850, astui virkaan 1.5.1853. K. Pälkäneellä 23.1.1869. - Puoliso Siuntiossa 1.1.1844 lankonsa tytär Lovisa Katarina Freudenthal, s. Lemussa 26.11.1816, k. Pälkäneellä 20.12.1872, vht Siuntion Pikkalan omistaja, apteekkari Gabriel Freudenthal ja hänen 1. vaimonsa Johanna Amalia Pipping.

Johan Axel toimi siis 25 vuotta pappina Loimaalla. Täällä ollessaan hän asui Peränkulmalla, nykyisessä Mellilässä. Tällöin hän osti Vähäperän Hakkisen talon viljellen sitä "hyvänä maanviljelijänä", kuten Hannes Seppälä "Loimaan historiassa" mainitsee.

Lapset:

Axel Gabriel, s. 6.2.1845. Asianajaja. K. 1879. Taulu 9.

Johan Arthur, s. Loimaalla 5.12.1846, k. siellä 12.12. s.v.

Julia Johanna, s. Loimaalla 26.5.1848. Piti kirjansitomoa Hämeenlinnassa. K. 26.6.1919. - Naimaton.

Herman Severin, s. Loimaalla 17.4.1850. Ylioppilas (fys.mat., 1869 hämäl.) Helsingissä 2.6.1868 Hämeenlinnan lyseosta. Fil. kand. 1874, opettajantutkinto 1880. Oulun ruotsalaisen lyseon historian, maantieteen, luonnontieteen ja kaunokirjoituksen kollega 1881. K. Oulussa 15.5.1894. - Naimaton.

Ida Lovisa, s. Loimaalla 18.10.1852. Kansakoulunopettaja Hämeenlinnassa. K. 30.3.1944. - Naimaton.

John Anton, s. 3.12.1854. Rehtori. K. 1948. Taulu 11.

Sigrid Emilia, s. Pälkäneellä 10.12.1857. Opettaja Hämeenlinnassa. K. 26.9.1947. - Naimaton.

Viktor Julius, s. Pälkäneellä 22.4.1861, k. siellä 2.2.1864.


Taulu 9

Axel Gabriel Zidbäck (isä: Johan Axel, taulu 8), s. Loimaalla 6.2.1845. Ylioppilas (hist. fil., 1868 hämäl.) Helsingissä 7.10.1862 Hämeenlinnan lyseosta. Fil. kand. 1870, kameraali- ja tuomarintutkinto 1872. Varatuomari 1875. Asianajaja. K. Tampereella 2.1.1879. - Puoliso Pälkäneellä 23.7.1874 Hulda Maria Alina Grahn, s. Korpilahdella 2.5.1846, k. Hämeenlinnassa 28.4.1884, vht Korpilahden kappalainen, varapastori Fredrik August Grahn ja Florina Theresia Waldén.

Lapsia:

John Elis, s. 2.5.1875. Sanomalehdentoimittaja. K. 1956. Taulu 10.

Edith Maria, s. Tampereella 25.3.1877. Kokemäen meijerikoulun opettaja vuodesta 1909 ja johtajatar 1920-44. K. Kokemäellä 10.5.1955. - Naimaton.


Taulu 10

John Elis Zidbäck (isä: Axel Gabriel, taulu 9), s. Sääksmäellä 2.5.1875. Hämeenlinnan normaalilyseoon 1885, ylioppilas (hämäl.) 1895. Rautateiden virkatutkinto, palveli Hämeenlinnan ja Tampereen asemilla. Osallistui aktivistiliikkeeseen, tuli Voimaliiton aseiden kuljetukseen osallistuneena syytetyksi Turun hovioikeudessa valtiopetoksen valmisteluista ja pakotetuksi eroamaan valtion palveluksesta 1906. "Tampereen Sanomain" toimittaja ja toimitussihteeri 1905-13, "Laatokan" ja sen lakkauttamisen aikana "Sortavalan Sanomain" päätoimittaja 1913-15, "Tampereen Sanomain" päätoimittaja 1915-19. Osallistui sotakirjeenvaihtajana Viron vapaussotaan 1919. "Maaseudun Sanomain" päätoimittaja 1921-22. Kotimaisen Työn Liiton apulaisjohtaja 1922-23. "Kauppalehden" toimitussihteeri 1923-24, Suomen Tietotoimiston toimitussihteeri 1924-27, "Helsingin Sanomain" toimituksen jäsen 1927-50, jolloin siirtyi eläkkeelle. Tampereen elintarvikelautakunnan jäsen 1918-19. Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallituksen jäsen 1921-25, Nuorsuomalaisen Sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja 1935-45 ja kunniajäsen. Suomi-seuran johtokunnan jäsen ja kunniajäsen. R SL l, Viron VR, Mm 1939-40, Voima-liiton mm., Viron vapaussodan mm. Julkaissut kertomuksia ja novelleja, Laulu-Miesten 10-vuotishistoriikin, Helsingin Graafillisen Klubin historiikin (2 osaa) ja matrikkelin Suomen kirjanpainajia ja graafikkoja. K. Helsingissä 8.7.1956. - Puoliso 7.1.1899 Matilda Koljonen, s. Ruskealassa 1.8.1870, Sortavalan seminaarin päästötodistus 1892, kansakoulunopettajana Pälkäneen Laitikkalan kansakoulussa 1892-95 sekä Tampereella 1895-99 ja 1907-33. Tampereen Punaisen Ristin johtokunnan jäsen, Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja 1911-33 ja kunniajäsen. Vs mm. K. Paimiossa 29.5.1961. Vht maanviljelijä ja kauppias Pekka Koljonen ja Elisabet Könönen Ruskealassa.

Lapsi:

Eeva Linnea, s. Tampereella 6.12.1901. Sortavalan tyttökouluun 1913, Tampereen suomalaiseen yhteiskouluun 1914, ylioppilas 1921. Fil. kand., fil. maist. 1928. Paimion kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja 1958-68. - Puoliso Helsingissä 1.9.1928 lääket. kand., vihdoin Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan ylilääkäri, professori, lääket. ja kir. tri Heikki Ilmari Johannes (Hannes) Salmenkallio, s. Sortavalassa 14.7.1902, k. Turussa 15.4.1973.


Taulu 11

John Anton Zidbäck (isä: Johan Axel, taulu 8), s. Pälkäneellä 3.12.1854. Ylioppilas (hämäl.) Helsingissä Hämeenlinnan lyseosta. Helsingin polyteknisen koulun ylim. oppilas 1873, vakinainen 1874, insinööri 1876. Opiskeli Dresdenin Polyteknikumissa 1879. Helsingin koneenhoitaja-, työnjohtaja- ja rakennusmestarikoulun opettaja 1881-86. Kuopion teollisuuskoulun koneteollisuusaineiden lehtori 1886-1914, samalla rehtori 1886-1907. Helsingin teollisuuskoulun lehtori vuodesta 1914 ja rehtori 1921-24, eläkkeelle 1926. SVR R 1. Höyrykattilain ja höyrylaivojen tarkastaja Kuopiossa 1889-1914. Kuopion kaupunginvaltuuston ja useiden kaupungin lautakuntien jäsen. Kuopion kirkkoneuvoston jäsen, maallikkojäsen kirkolliskokouksissa 1903 ja 1908, NMKY:n johtokunnan jäsen Kuopiossa ja Helsingissä, Suomen Lähetysseuran johtokunnan jäsen. Julkaisi "Teknillisen käsikirjan" (yhdessä J. Reuterin kanssa, suom. ja ruots.) 1887, ja ruotsalais-suomalais-saksalais-englantilaisen tekniikan sanaston 1890 sekä käänsi tekniikan oppikirjoja suomenkielelle. Viljeli innolla Hattulan Tenholassa omistamaansa puutarhatilaa. K. Helsingissä 28.8.1948. - Puoliso Hämeenlinnassa 1.1.1889 Anna Wegelius, s. Hämeenlinnassa 11.6.1863, k. Helsingissä 22.11.1926, vht Hämeenlinnan ja Vanajan kirkkoherra, rovasti Berndt Wilhelm Wegelius ja Henriette Lovisa Hangelin.

Pälkäne oli siis isäni ja tämän sisarusten lapsuusajan kotipitäjä. Mallasveden ja Pälkäneveden yhdistävän Kostianvirran pohjoisrannalla on vielä selvästi näkyvissä Isonvihan aikaiset suomalaisten puolustusasemat. Täällä Suomen armeijan ylipäällikkö Carl Gustaf Armfelt yritti syksyllä 1713 pidätellä venäläisten etenemistä, mutta pakotettiin urhoollisen vastarinnan jälkeen peräytymään 6 p:nä lokakuuta, kun vihollinen oli sankan sumun turvissa lähitalojen hirsistä rakentamillaan lautoilla ylittänyt Mallasveden tarkoituksella kiertää suomalaisten asemat. Kostianvirran rannalla on nyt graniittinen muistopatsas, jonka sikäläiset Tommolan pappilan pojat, John ja Herman Zidbäck 1890-luvulla ovat kustantaneet ja jonka he sitä ympäröivän 0,5 ha maa-alueen kera sittemmin lahjoittivat Pälkäneen kunnalle. Patsaan pystyttäminen oli silloisen valtiollisen tilanteen johdosta suoritettava mahdollisimman hiljaa ja santarmien huomiota välttäen. Toimittaja John Elis Z. on jonain itsenäisyytemme alkuvuonna kirjoittanut tästä aiheesta artikkelin "Suomen Kuvalehteen".

Lapsia:

Ester Lovisa, s. Kuopiossa 10.9.1890. Lastentarhaseminaari Ebeneserkodin oppilas 1909-11, opettajattarena siellä 1911-15. K. Helsingissä 15.6.1949. - Puoliso Helsingissä 6.1.1916 Helsingin tyttölukion matematiikan ja fysiikan vanhempi lehtori fil. maist. Henrik Edvard Johannes Hårdh, s. Jyväskylässä 22.10.1877, k. Helsingissä 16.2.1944.

Alli Maria, s. Kuopiossa 4.4.1892. Ylioppilas Kuopion yhteiskoulusta 1911. K. Helsingissä 19.3.1958. - Puoliso Kuopiossa 10.5.1913 henkivakuutusyhtiö Salaman matemaatikko, sittemmin sen toimitusjohtaja, vakuutusneuvos, fil. maist. Aarne Juhana Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt), s. Helsingissä 24.6.1881, k. siellä 21.4.1968.

Toini Johanna, s. Kuopiossa 13.12.1893, kävi Helsingin sairaanhoitajatarkoulun 1915-17, osallistui sairaanhoitajattarena Aunuksen ja Vienan-Karjalan sotaretkiin, toimi sairaanhoitajattarena Mehiläisen ja Kammion sairaaloissa Helsingissä. Kääntänyt kirjoja suomenkielelle. - Puoliso Helsingissä 30.9.1923 lääket. lis., lopuksi Turun keskus- ja lääninvankilan lääkäri Juhani (Jussi) Malkamäki, s. Ylistarossa 12.10.1888, k. Turussa 5.1.1944.

Martti Juho, s. Kuopiossa 14.12.1895, k. siellä 12.8.1896.

Axel Wilhelm Aulis, s. 28.8.1900. Kirkkoherra. Taulu 12.


Taulu 12

Axel Wilhelm Aulis Zidbeck (isä: John Anton, taulu 11), s. Kuopiossa 28.8.1900. Kuopion lyseoon 1911, Helsingin suomalaiseen normaalilyseoon 1914, ylioppilas 1920. Opiskeli Helsingissä ja 1923 Tartossa. Helsingin toisen suomalaisen tyttökoulun uskonnon ja filosofian alkeiden opettaja 1924-26. Fil. kand. 1925, teol. erotutkinto 1926, fil. maist. 1927. Vihittiin papiksi Tampereella 4.1.1927 Eräjärven vt. kirkkoherraksi. Hollolan vt. kappalainen 1927-32, Lahden virallinen apulainen 1932. Pastoraalitutkinto 1933. Turun suomalaisen klassillisen lyseon uskonnon ja filosofian vanhempi lehtori 1936, saman koulun vararehtori 1937-47. Teol. lis. 1937, teol. tri 1940. Salo-Uskelan kirkkoherra 1948, eläkkeelle 1967. Merimaskun vt. kirkkoherra 1967-72. Toimi lisäksi uskonnon ja filosofian opettajana Lahden lyseossa 1934, Turun yhteiskoulussa 1936-46 ja Salon yhteiskoulussa 1957-67. Lahden kaupunginvaltuuston jäsen 1933-36. Turun Mikaelin seurakunnan kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsen 1937-39. Salon Mannerheimliiton ja Punaisen Ristin paikallisosastojen johtokuntien jäsen 1950-64. Salon Rotary-klubin presidentti 1948-50, Suomen läntisen Rotarypiirin governor 1956-57. VR 4 mk, J SVR 1. Julkaissut: Lars Levi Laestadiuksen kristillisyydennäkemys (väitösk.) 1937, Juhani Raattamaa eräiden Lutherin ydinnäkemysten uudistajana 1940, Raattamaan ja Lutherin pelastusoppien tarkastelua 1969 ym. teologisia tutkimuksia ja artikkeleita. - Puoliso Helsingissä 24.7.1925 Febe Kerstin Borg, s. Urjalassa 26.9.1905, k. Naantalissa 24.4.1976, vht Petäjäveden kirkkoherra, rovasti Nathanael Borg ja Fanny Elin Calonius.

Kerstin Z. hoiti käytännöllisesti katsoen yksin suuren seurakunnan kirkkoherranvirastoa. Hänen työtään helpotti se, että hänellä oli ilmiömäinen nimi- ja numeromuisti. Samalla hän oli enempi kuin pelkkä kanslisti. Hän oli todellinen "seurakunnan äiti". Monilukuisat olivat ne seurakuntalaiset, joille hän oli säätyyn katsomatta uskottu ystävä ja sielunhoitaja. Hänen nauttimaansa suurta arvonantoa todistaa sekin, että hän on tiettävästi ainoa papin emäntä, jonka muotokuvan seurakunta on maalauttanut (tait. Viljo Hurme) ja sijoittanut huomattavalle paikalle seurakuntataloon. Hän oli nuorin yhdeksästä sisaruksesta. Urjalan rovastin Turussa oleva lastensa koulukoti oli myös tulevan professori ja akateemikko Martti Haavion, Yläneen pappilan pojan, kouluasunto. Muistelmateoksessaan "Nuoruusvuodet" (1972) siv. 132-134 hän on pystyttänyt tälle perheelle kauniin "muistopatsaan".

Lapsia:

Anna Marjatta, s. Helsingissä 5.5.1926. Turun suomalaiseen yhteiskouluun 1936, ylioppilas 1944. Korkeimman Oikeuden kirjaajanapulainen 1945. Väestöliiton kotisisarkeskustoimiston toimistosihteeri 1948. Sosiaalihuoltaja 1949. Suomen Naisjärjestöjen Keskusliiton asettaman kansalaisvalmennuskomitean sihteeri 1963-67. Toiminut ajoittain Helsingin kaupungin lastensuojeluviraston huoltotarkkaajana 1967-72. Helsingin kaupungin lastensuojelulautakunnan varajäsen 1961-64. Espoon kaupunginvaltuutettu 1973-76 sekä sosiaalilautakunnan jäsen ja sen yleisen osaston puheenjohtaja v:sta 1973. Tapiolan seurakunnan kirkkoneuvoston jäsen v:sta 1969. - Puoliso Salossa 29.5.1949 insinööritoimisto K. Forssén & Kni:n toimitusjohtaja, dipl.-insinööri Kaarlo Aimard Forssén, s. Jyväskylässä 2.8.1920, k. auto-onnettomuudessa 13.12.1963.

Elin Eva Kristina, s. Lahdessa 29.3.1928. Oppilaana Turun ja myöh. Naantalin yhteiskouluissa, keskikoulututkinto 1945. Opiskeli Sibelius-akatemiassa 1945-49. Pianonsoiton opettaja Turun ja sitten Naantalin musiikkiopistossa sekä Naantalin työväenopistossa. Naantalin musiikkiopiston ja Naantalin musiikkiyhdistyksen johtokunnan jäsen v:sta 1972. Naantalin kirkkoneuvoston jäsen v:sta 1969. - Puoliso Salossa 1.8.1948 Turun tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinööri, dipl.-insinööri Jouni Edvard Levanto, s. Vaasassa 10.10.1923.

Jon Aslak, s. 25.10.1929. Pastori. Taulu 13.

Riitta Maria, s. Helsingissä 14.5.1931. Kävi Turun suomalaista yhteiskoulua ja Salon yhteislyseota, ylioppilas 1950. Terveyssisarena Kuhmossa 1955 ja Helsingissä 1956. SPR:n Hämeen piirin sosiaalivaliokunnan jäsen 1972-75. - Puoliso Salossa 25.3.1956 Kajaani Oy:n talousjohtaja, kauppat. kandidaatti Jaakko Talsi, s. Vehkalahdella 16.12.1929.

Kaarlo Henrik, s. 9.12.1932. Lehtori. Taulu 14.

Helena Katarina, s. Lahdessa 24.12.1934. Kävi Salon yhteislyseota, ylioppilas 1953. Sairaanhoitaja 1956, suoritti osastonhoitajan kurssin 1961. Puoliso Salossa 19.12.1964 arkkitehtitoimiston johtaja, dipl.-arkkitehti Pekka Olavi Pitkänen, s. Turussa 9.10.1927.

Ursula Margareta, s. Naantalissa 1.5.1942. Kävi Salon yhteislyseota, ylioppilas 1961. Kansakoulunopettaja Salossa 1964-71. - Puoliso Floridassa 7.2.1972 radio- ja TV-toimittaja Leslie (Les) Paul, s. Floridassa 8.8.1942.


Taulu 13

Jon Aslak Zidbeck (isä: Axel Wilhelm Aulis, taulu 12), s. Helsingissä 25.10.1929. Kävi Turun suomalaista yhteiskoulua ja Salon yhteislyseota, ylioppilas 1949. Opiskeli Helsingin yliopistossa, teol. kand. 1956. Vihitty papiksi Turussa 15.1.1957, jolloin Salo-Uskelan nuorisopastoriksi. Salo-Uskelan vir. apulainen 1959. Suomen Lähetysseuran palvelukseen 1960 ja Taiwaniin 1961. Lähetyskentän esimiehenä useaan eri otteeseen. Toimi Salon yhteislyseon uskonnonopettajana 1957-60. - Puoliso Salossa 24.7.1960 Leila Anita Männikkö, s. Vimpelissä 31.12.1933, sairaanhoitaja, vht työnjohtaja Eeseri Männikkö ja Helga Lindqvist.

Lapsia:

Juha Erik, s. Taiwanissa 14.10.1962.

Jouni Henrik, s. Taiwanissa 24.11.1964.

Timo Elias, s. Salossa 10.11.1966.


Taulu 14

Kaarlo Henrik Zidbeck (isä: Axel Wilhelm Aulis, taulu 12), s. Lahdessa 9.12.1932. Kävi Naantalin yhteiskoulua, Salon yhteislyseota ja Turun suomalaista yhteiskoulua, ylioppilas 1952. Opiskeli Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1952-55, kuvaamataidon opettajan tutkinto Suomen Taideakatemian koulussa 1962. Auskultointi Joensuun normaalilyseossa 1969-70. Kuvaamataiteen lehtori, v:sta 1970 Rantasalmella. - Puoliso Turussa 19.11.1960 Pirkko Anneli Kantonen, s. Turussa 9.10.1935, graafikko.

Lapsia:

Tarja Helena, s. Kankaanpäässä 4.10.1962.

Katja Hannele, s. Kankaanpäässä 9.11.1963.


Taulu 15

Adam Viktor Zidbäck (isä: Adam Ambrosius, taulu 7), s. Somerolla 24.3.1803. Porin triviaalikouluun 10.10.1815, ylioppilas (sat.) Turussa 19.6.1822, erotodistus 13.12.1826. Vihittiin papiksi Turussa 18.12. s.v. Pohjan kappalaisen apulaiseksi, virka ja armovuodensaarnaaja Pohjassa 1827-1828. Lemun pitäjänapulainen 16.4.1828, Marttilan pitäjänapulainen 3.6.1829, Karunan kappalainen 21.4.1830. Nimipastori 15.12.1838. Uudisti papintutkintonsa paremmin arvosanoin 28.10.1840. Kirkkonummen kappalainen 28.4.1841, Kirkkonummen sijaiskirkkoherra 8.1.1845.-1.7.1846. Sai kivulloisena sijaisen 1850. K. Kirkkonummella 30.6.1856. - Puoliso Lemussa 30.11.1828 Gustava Charlotta Lönngren, s. Ruotsissa 28.4.1799, k. Kirkkonummella 18.2.1868.

Lapset:

Karl Viktor, s. Marttilassa 27.11.1829. Porkkalan majakan vartija ja luotsivanhin 1853. K. Kirkkonummella 5.11.1882. - Puoliso Kirkkonummella 20.4.1862 Sofia Emilia Nyström, s. Lohjalla 4.4.1834, vht Siuntion Lumpansin Hannulan torppari Gustaf Nyström ja Kristina Ulrika Nyman. Avioliitto oli lapseton.

Emilia Sofia, s. Karunassa 4.1.1833, muutti leskenä Helsinkiin, k. siellä 10.5.1873. - Puoliso Kirkkonummella 16.10.1856 Kirkkonummen Ingelsin Storgårdin tilallinen Erik Viktor Stigell, s. Kirkkonummella 2.2.1834, k. siellä 15.7.1870.


Lähteet: kirkonkirjat, matrikkelit ja tiedot suvun piiristä.

*   Toimitus on täydentänyt selvitystä mm. tauluilla 1-4.

[1]   Eino E. Suolahti, Opinkäynti ja sen aiheuttama säätykierto 1600-luvulla, 1946, s. 176.

[2]   Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII, s. 165-166.

[3]   Vilho Selinheimo, Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla. SSV VII, s. 84 ja 98.

[4]   VA: 7311: 2049v.

[5]   VA: 7283: 966; 7289: 948; 7292: 1260v; 7303 b: 1046v; 7307: 1509v; 7311: 1580; 7314 a: 2183; 7332: 2154; 7420: 2870; 7423: 3462v; 7429: 4223.

[6]   VA: 7451: 7320; 7458: 6712; 7467: 4938; 7481: 5102.

[7]   Vårdön rippikirja 1760-66.

[8]   A. R. Cederberg, Suomen historia vapaudenajalla I, 1942, s. 71.

[9]   E. A. Alanen, Hämeenlinnan kirkko v. 1798-1948, s.27; Someron historia II, 1958, s. 153; Gunnar Suolahti, Elämää Suomessa 1700-luvulla, 1925, s. 160.

[10]   Someron historia II, 1958, s. 81-83.


Referat

Släkten Zidbeck. Prästsläkten Zidbecks stamfar, prosten i Tammela Johannes Zidbeck (död 1731) nämns första gången när han 1686 inskrevs i Åbo skola tillsammans med sin bror Mathias. Denne är uppenbart indentisk med borgaren i Åbo Matts Tonttila eller Zidbeck (död 1729). Brödernas föräldrar var borgaren där Hans Bengtsson Tonttila (död 1701) och hans andra hustru Margeta (levde 1704). Hans Bengtsson härstamning är okänd. Han blev innehavare av gården Tonttila i norra kvarteret genom sitt första gifte med Brita Mickelsdotter, vars far Mickel Tontti hade ägt gården.

Matts Tonttilas barn kallade sig Zidbeck (Sidbeck). Hans släktgren var bosatt i Åbo och på Åland, där dess sista medlem avled 1847. Johannes Zidbecks släktgren fortlever och har talrika efterkommande på kvinnolinjen. Den har tidvis använt namnformen Zidbäck. I artikeln ges en stamtavla över hela släkten.


Genos 48(1977), s. 33-50

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1977 hakemisto | Vuosikertahakemisto