GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

HEIKKI SOININVAARA

Släktbok, ny följd ll. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 412. Borgå 1977.

 

Siitä pitäen, kun nuori Johannes Reinhold Aspelin, silloinen Valtionarkiston amanuenssi, julkaisi 1874 Morgonbladetissa ehdotuksen suomalaisen sukukirjan julkaisemisesta, on meillä tässä väeltään vähäisessä maassa tunnettu miltei yllättävän voimakasta kiinnostusta genealogisiin kokoomateoksiin, käsittelivätpä ne sitten aatelisia tai aatelittomia sukuja. Eikä ole epäilystäkään, etteivätkö Oskar Wasastjernan Ättartaflor över den på Finlands Riddarhus intraducerade adeln (1879-1880) ja Axel Bergholmin Sukukirja, Suomen aatelittomia sukuja (1892-1901) olisi, kuten aikanaan Elias Robert Alceniuksen Genealogia Sursilliana, aktivoinut sukututkimuksen harrastusta maassamme.

Se innostus, jonka nämä kaksi aikansa suurteosta saivat ilmestyessään aikaan, on myös säilynyt. Atle Wilskman, kaikkien aikojen etevimpiä genealogejamme, otti tehtäväkseen Sukukirjan ruotsinkielisen sisarteoksen toimittamisen. Wilskmanin aikainen poismeno jätti hänen Släktbokinsa pitkäksi aikaa torsoksi, kunnes Tor Carpelan saattoi sen päätökseen 12 vuotta Wilskmanin kuoleman jälkeen. Ajatus sukukirjojen julkaisemisesta eli myös muilla tahoilla. Suomen Sukututkimusseura oli jo 1920-luvun alussa ottanut toimintaohjelmaansa "Sukukirjan" uuden laitoksen julkaisemisen. Tämän hankkeen toteuttaminen siirtyi kuitenkin parillakymmenellä vuodella, ja vasta 1943 "Uusi Sukukirja" alkoi ilmestyä. Tämä jo alun perin kolmiosaiseksi suunniteltu teos valmistui 1970. Vuosina 1937-1966 Tor Carpelan toimitti uuden laitoksen Wasastjernan pahoin vanhentuneesta "aatelisten sukukirjasta", (Olavi Wanteen termiä käyttääkseni.

Svenska Litteratursällskapetin piirissä tunnettiin myös kiinnostusta Släktbokin jatkamiseen. "Släktbok, ny följd" teoksen ensimmäinen osa ilmestyi vuosina 1941-1958. Tämän osan toimittivat Erik Lindh (k. 1942), Alf Brenner (k. 1948) ja Ingegerd Lundén Cronström. Viime vuoden lopulla valmistui teoksen toinen osa. Sen kaksi ensimmäistä kaksoisvihkoa toimitti maisteri Lundén Cronström ja hänen kuolemansa (1973) jälkeen viimeisen vihon kirjastonhoitaja Jarl Pousar.

Jos verrataan sukukirjoja henkilöhistoriallisiin kokoomateoksiin, elämäkerrastoihin, on ensin mainittujen sisältö merkittävästi enemmän teoksen toimittajan henkilökohtaisen panoksen varassa. Monet vaihdokset Släktbok, ny följdin toimittajakunnassa ovat jättäneet jälkensä teoksen koostumukseen. Molempien tähän mennessä ilmestyneiden osien sisältö näyttää paljolti muovautuneen yksityisten genealogien omien intressien ja aktiviteetin pohjalta. Teokseen tarjottuihin selvityksiin ei ehkä ole aina suhtauduttu riittävän kriittisesti. Pari kolme toisen osan sukuselvitystä olisi nähdäkseni ollut paikallaan julkaista esimerkiksi jossakin maakunnallisessa julkaisusarjassa.

Släktbok, ny följdin ensimmäinen osa käsitti selvitykset kaikkiaan 37 suvusta. Toisessa osassa selvityksiä on 24 suvusta. Näistä valtaosa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Vain kolme sukua on "vanhoja", nimittäin Olsonius - Olsoni, Thesleff -Theslöf ja Vichtman - Sciurenius. Nämä "uusintapainokset" ovat saaneet paljolti uuden ilmeen.

Julkaistut selvitykset edustavat korkeaa tutkimuksen tasoa. Esitetyt tiedot on dokumentoitu huolellisesti lähdeviittauksin. (Niistä aloitteleva sukututkija voi muuten saada hyödyllistä metodologista ohjausta omia tutkimuksiaan silmälläpitäen). Valitettavasti tila ei riitä tarkastella ko. osaa selvitys selvitykseltä. Haluaisin kuitenkin todeta, että entinen ritarihuoneen genealogin amanuenssi, rouva Ingeborg Dyhr Sylvin on osallistunut tähän osaan sisältyvien selvitysten kolmanneksen toimitustyöhön. Niistä kuvastuu hänen hyvä lähdetuntemuksensa ja taitava kombinaatiokyky. Hänessä meillä on Uusi Jully Ramsay.

Teoksen loppuun sijoitettuun oikaisuja ja lisäyksiä -osastoon sallittaneen vielä muutama täydennys:

Malm (taulu 1): Matts Malm on poistettava, hänen patronyminsä on Ehrsson (VA: 8765:516).

Malm - Ehrenmalm (taulu 1): Johan Malmin, s. 165(7), vaimo oli Maria Govenius, kotoisin Nevanlinnasta. Hän oli vainaja 1711, jolloin kauppias Magnus Govinius oli laatinut arvioluettelon perheen omaisuudesta, jonka oli pelastanut Viipurin piirityksestä (Oulun raastuvanoikeus 4.5.1712).

Åberg (taulu 1): Kristina oli Henrik ja Johan Abergin sisar. Kun hänen poikansa (s. Säämingissä 2.1.1725) kastettiin, kummina oli mm. kauppias Johan Åberg. (taulu 2): Henrik Åbergilla oli myös tytär Anna Katarina, s. Kerimäellä 16.9. 1715, kuoli pienenä. (lisäys, taulu 2): Jakob Jakobsson Åberg vihittiin 2:o RantasalmelIa 13.1.1760, Valborg Laitin oli kotoisin Parkuinmäeltä. (taulu 3): Maria Åberg (s. 5. 9. 1762) k. Säämingissä 20.4.1783.

Hedman (taulu 6): Ewert Leopold Saarnio (s. Kerimäellä 4.12.1867) kuului ilmeisesti lahjakkaaseen sisarusparveen, jonka alkuperäinen sukunimi oli Pöllänen.

Svenska Litteratursällskapet on suorittanut suurin taloudellisin uhrauksin todellisen kulttuurityön kustantaessaan Släktbok, ny följdin tähänastiset kaksi osaa. Toivottavasti seuran piirissä löytyy edelleen tätä uhrimieltä, joka mahdollistaisi teoksen jatkamisen. Se on nyt sarallaan lajinsa ainoa jäljelle jäänyt edustaja.


Genos 49(1978), s. 121-122

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1978 hakemisto | Vuosikertahakemisto