GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Historiakirjain jäljentämistyö 10-vuotias

Hiljattain on tullut kuluneeksi 10 vuotta siitä kuin Suomen Sukututkimusseuran suurisuuntainen ja laajakantoinen työ seurakuntain vanhimpien historia- ja tilikirjain jäljentämiseksi aloitettiin. Tämä toimenpide on saavuttanut mitä suurinta tunnustusta osakseen kaikkien suku-, historian- sekä kotiseudun- y.m. tutkijain keskuudessa, ja lukuisat seurakunnat ja kunnat ovat lausuneet ilonsa siitä, että tehtävään on ryhdytty yksimielisesti myöntäen tarvittavat varat. Kärsimättömästi vain odotetaan työn valmistumista kaikessa laajuudessaan. Eikä ainoastaan kotimaan valveutuneet piirit ja arvovaltaiset tieteelliset laitokset tunnusta työn keskeistä merkitystä, vaan myöskin laajalti ulkomailla on se herättänyt suurta huomiota. Lienee senvuoksi syytä »Genoksen» lukijoille selostaa hiukan työn nykyisiä (kesäkuussa 1934) saavutuksia.

Ensimmäinen kiertokirje seurakunnille lähetettiin maaliskuun 1 p:nä 1924, joten siis tänä vuonna on kulunut kymmenen vuotta työn alkamisesta, johon ryhdyttiin keväällä samana vuonna ja jonka kuluessa saapui 22 myönteistä vastausta. Mutta tämä vuosi on myös merkkivuosi muissakin suhteissa. Tänä vuonna on näet sivuutettu puolet (217) kaikista kysymykseen tulevista nykyisistä seurakunnista, joita on yhteensä 434. Nyt on näet varoja myöntäneitten pitäjien luku 259 (60 %). Tänä vuonna on valmistuneitten seurakuntien luku sivuuttanut 200, ja samalla myös puolet 217, koska tällaisia on nyttemmin 227. Varojen myöntämättömien seurakuntien luku on alentunut alle 200, sillä niitä on enää 175. Kun taasen myöntäneitten nykyisten seurakuntain lukuun 259 lisää kopioidut 48 lakkautettua seurakuntaa, on varoja käytettävissä yli 300 seurakuntaa, tarkasti sanottuna 307 varten. Vielä vuosi sitten oli kolme rovastikuntaa, joissa ei mikään seurakunta ollut myöntänyt varoja, nyt ei sellaisia ole ainoatakaan; maan kaupungeista on jäljellä ainoastaan yksi: Kaskinen.

»Genoksen» 2. vuosikerran vihossa 4 on selostettu tilannetta vuoden 1932 alussa. Tämän jälkeen on 69 seurakuntaa varten saatu varoja käytettäväksi. Tämä on ollut mahdollista jo senkin vuoksi, että helmikuussa 1933 käännyttiin ensi kerran kunnan- ja kaupunginvaltuustojen puoleen. Saapuneista vastauksista päättäen tullaan lähiaikoina monissa kunnissa myöntämään varoja, ja varmaankin monet seurakunnat pianmiten osallistuvat työhön, sillä varmoja lupauksia on moniaita olemassa. Suuresti toivottavaa vain olisi, että jäljelläolevat pitäjät kaikki pian liittyisivät tähän niiden historiallisten vaiheitten selvittämiseksi mitä keskeisimpien kirjojen pelastamiseen tutkimukselle, työhön joka koituu kaiken kansallisen tutkimustyön ja koko kansakunnan hyväksi.

Kun kesäaika nyt on käsillä ja »Genoksen» lukijat, sukututkimuksen hartaimmat ystävät, jälleen liikkuvat eri osissa maata, pyydetään heitä kaikkia yleensä ja kutakin erityisesti lämpimästi puhumaan asian puolesta ja sitä selostamaan niille seurakuntain kirkkoherroille, kirkko- ja kunnanvaltuustojen vaikutusvaltaisille jäsenille, joita tuntevat ja tapaavat, jotta nämä saisivat oikean käsityksen työn merkityksestä ja tekisivät kaikkensa, jotta asia heidän pitäjässään nopeasti saisi suotuisan ratkaisun. Henkilökohtainen kosketus on aina tehokkain. Mitkään syyt (arkistosuojan hankkiminen seurakuntaan jne.) eivät saa estää toteuttamasta tätä työtä, joka on voimaperäisen tutkimustyön tärkeimpiä edellytyksiä. Se on saatava koko maassa, jokaisen pitajän kohdalta suoritetuksi. Varaamalla talousarviossa pienenkin määrän (500 tai 1,000 mk) vuodessa ovat rahat pian aivan huomaamatta koossa eikä toimenpide voi tulla mitenkään taloudellisesti rasittavaksi. Useat seurakunnat ja kunnat ovat jakaneet kustannukset keskenään. Tätä tapaa olisi yleisesti suositeltava noudatettavaksi. Yhteistyöllä ja hyvällä tahdolla on aina saatu suuria aikaan ja vaikeudethan ovat olemassa vain sitä varten, että ne voitettaisiin. On aina niin, että uusi asia vaatii aikansa, ennenkuin sen merkitys yleisesti tajutaan. Sitten se katsotaan aivan luonnolliseksi.

Kirkonarkistojen tuhoutumisen laajuutta osoittavat surulliset numerot. 1800-luvulla on kirkollisten rakennusten täysituhoutumia tiedossa 130, niistä 56 pappilaa, (joista 7 kappalaisen virkataloa ja 3 tilapäistä papin asuntoa), 54 kirkkoa ja 20 kellotapulia. Vastaavat numerot 1900-luvulta, siis vasta kolmannesvuosisadan ajalta, ovat: 31 pappilaa (näistä 7 kappalaisen virkataloa ja 1 vt. kirkkoherran asunto), 34 kirkkoa (joista 6 rukoushuonetta) ja 7 kellotapulia, yhteensä 72 suurpaloa. Jo yhdessä tapauksessa on jäljentämistyön merkitys vakuuttavasti todettu. Ennen Viljakkalan pappilan paloa 27/7 1931 oli seurakunnan historiakirjat, jotka siinä hiiltyivät, vaikka ne säilytettiin n.k. tulenkestävässä kaapissa, ennätetty kopioida. Äsken sattuneet Pielisjärven (Lieksan) ja Kannuksen kirkonkyläin suurpalot ovat jälleen varoittavia todistuksia jäljentämistyön välttämättömyydestä.

Kuten mainittu, varoja on nyttemmin käytettävissä 259 seurakuntaa varten. Näistä on 227 valmiiksi jäljennetty. Paraikaa ovat työn alaisina 9 seurakunnan kirjat: Eräjärvi, Hirvensalmi, Ii, Juuka, Karkku, Lappajärvi, Liminka, Petäjävesi ja Sottunga. Vuoroaan on odottamassa 23: Hartola, Hauho, Heinävesi, Isokyrö, Kaarlela, Kaavi, Kalvola, Keuru, Kuolemajärvi, Liperi, Marttila, Muolaa, Orivesi, Pyhäranta, Raippaluoto, Sortavala, Suomussalmi, Suonenjoki, Sysmä, Tammisaari, Tenhola, Uusikaupunki ja Uusikirkko V.l. Sitäpaitsi on 15 kuntaa ja seurakuntaa myöntänyt rahoja historiakirjojen jäljentämistyön jatkamiseksi vuoteen 1850, milloin työ aikaisemmin riittämättömien varojen vuoksi on päättynyt ennen v. 1820. Rahoja tähän tarkoitukseen tarvitaan edelleen eräitä seurakuntia varten.

»Genoksen» lukijain ja Sukututkimusseuran jäsenten ohjeeksi julkaistaan alempana nyt jäljelläolevat seurakunnat. Vertaamalla luetteloa edelläviitatussa »Genoksen» numerossa painettuun, näkee miten huomattavasti asia muutamassa vuodessa on edistynyt. Luettelosta selviää, etta jäljelläolevien seurakuntien joukossa on vielä useita tutkimukselle mitä tärkeimpiä seurakuntia, ja siitä voi tehdä erilaisia havaintoja ja saa myös mielenkiintoisen kuvan varoja myöntämättömien pitäjien maantieteellisestä jakaantumisesta.

Läänittäin esitettynä numerot ovat erittäin puhuvia. Jäljellä on:

Uudenmaan läänisssä 4:

Lohja
Myrskylä
Pusula
Vihti

Hämeen läänissä 8:

Asikkala
Hattula
Jokioinen
Loppi
Pälkäne
Renko
Tottijärvi
Vanaja

Mikkelin läänissä 10:

Haukivuori
Heinolan maaseurakunta
Juva
Kangasniemi
Luhanka
Mikkelin maaseurakunta
Pieksämäki
Puumala
Ristiina
Sääminki

Kuopion läänissä 12:

Eno
Hankasalmi
Iisalmen maaseurakunta
Ilomantsi
Kiihtelysvaara
Kiuruvesi
Kontiolahti
Kuopion maaseurakunta
Nilsiä
Rautalampi
Tohmajärvi
Tuusniemi

Viipurin läänissä 13:

Jaakkima
Joutseno
Jääski
Kaukola
Kurkijoki
Lappee
Pyhtää
Pyhäjärvi V.l.
Rautu
Ruskeala
Sakkola
Säkkijärvi
Valkjärvi

Ahvenanmaan maakunnassa 13:

Ks. alempana Ahvenanmaan rovastikunta.

Vaasan läänissä 36.
Turun ja Porin läänissä 39.
Oulun läänissä 40.
} Vrt. luetteloa hiippakunnittain.


Seurakunnat, joiden historiakirjain jäljentämistä varten ei vielä ole varoja käytettävissä.

Vuosiluvut tarkoittavat: edellinen historiakirjain, jälkimmäinen tilikirjain suunnittaista alkamisvuotta.


Turun Arkkihiippakunta.
Jäljellä 58 (myöntäneitä 72).

1. Tuomiorovastikunta

Piikkiö 1740 1652
Merimasku 1693 1682

2. Mynämäen rovastikunta

Rusko (vanhimmat tilit kopioitu) 1693 1681
Nousiainen 1701 1727
Yläne 1662 1666

3. Vehmaan rovastikunta

Lokalahti 1682 1659
Velkua 1713 1808
Kustavi (Kivimaa) 1698 1675 (1782)
Uusikirkko T.l. 1690 1643
Laitila 1670 1697
Pyhämaa (Pyhämaan Luoto) 1815 ?

4. Rauman rovastikunta

Lappi T.l. 1817 1817
Hinnerjoki 1745 1760
Eurajoki 1702 1676
Honkilahti 1754 1734
Säkylä 1680 1723
Kokemäki 1742 1641

5. Porin rovastikunta

Harjavalta 1731 1711
Pomarkku 1804 1802
Siikainen 1774 1772

6. Loimaan rovastikunta

Pöytyä 1681 1810
Oripää 1779 1668
Vampula 1685 1663

7. Tyrvään rovastikunta

Kiikka 1698 1699
Mouhijärvi 1665 1642
Punkalaidun 1690 1752
Huittinen 1660 1723
Kauvatsa 1761 1727

8. Ylä-Satakunnan rovastikunta

Ikaalinen 1680 1684
Parkano 1807 1817
Karvia 1798 1799
Hongonjoki 1768 1815

9. Perniön rovastikunta

Särkisalo (Finby) 1779 1800
Kisko 1689 1778
Suomusjärvi 1697 1749

10. Ilmajoen rovastikunta

Kurikka 1686 1686
Jalasjärvi 1730 1747
Jurva 1774 1763
Isojoki 1732 1734
Karijoki 1812 1812

11. Lapuan rovastikunta

Lapua 1684 1637
Nurmo 1766 1766
Töysä 1800 1809
Kuortane 1746 1686
Ylistaro 1718 1717
Laihia 1690 1694

12. Kauhavan rovastikunta

Alahärmä (Härmä) 1734 1700
Kortesjärvi 1793 1793
Evijärvi 1760 1760
Alajärvi 1754 1758
Soini 1793 1793

13. Kokkolan rovastikunta

Perho 1784 1807
Kaustinen 1779 1779
Ullava 1798 1794
Lohtaja 1730 1722
Himanka 1804 1797
Kannus (Ylikannus) 1699 1676
Lestijärvi 1762 1787


Tampereen Hiippakunta.
Jäljellä 18 (myöntäneitä 66).

1. Tuomiorovastikunta

Tottijärvi 1702 1702

2. Helsingin rovastikunta

(Ei mitään jäljellä)

3. Lohjan rovastikunta

Lohja 1613 1640
Pusula 1682 1682
Vihti 1686 1660
Loppi 1744 1742

4. Iitin rovastikunta

Myrskylä 1736 1760

5. Hollolan rovastikunta

Asikkala (vanhin kirja kopioitu) 1688 1768

6. Heinolan rovastikunta

Heinolan maaseurakunta 1727 1760
Luhanka 1767 1792

7. Jyväskylän rovastikunta

Sumiainen 1816 1810
Uurainen 1805 1839

8. Saarijärven rovastikunta

Karstula 1794 1837
Kivijärvi 1737 1777

9. Ruoveden rovastikunta

(Ei mitään jäljellä)

10. Oriveden rovastikunta

(Ei mitään jäljellä)

11. Hämeenlinnan rovastikunta

Pälkäne 1711 1805
Hattula 1726 1688
Vanaja 1721 1703
Renko 1719 1746

12. Tammelan rovastikunta

Jokioinen 1745 1779


Oulun Hiippakunta.
Jäljellä 47 (myöntäneitä 26).

1. Tuomiorovastikunta

Oulunsalo 1720 ?
Temmes 1777 1777
Kempele 1803 1691
Muhos 1722 1722
Utajärvi 1762 1762

2. Iin rovastikunta

Kuivaniemi 1773 1855
Kiiminki(Alakiiminki) 1783 1761
Ylikiiminki 1744 1704
Haukipudas 1715 ?
Pudasjärvi 1686 1679
Kuusamo 1765 1725

3. Raahen rovastikunta

Saloinen (Salon kappeli) (yksi kirja kopioitu) 1690 1760
Vihanti 1723 1829
Siikajoki 1722 1722
Revonlahti 1804 1813
Paavola 1733 1693
Rantsila 1722 1751
Hailuoto 1722 1702
Piippola 1775 1771

4. Kalajoen rovastikunta

Rautio 1803 1806
Alavieska 1723 1786
Sievi (Evijärvi) 1736 1730
Haapajärvi 1777 1752
Nivala (Pidisjärvi) 1783 1722
Reisjärvi 1732 1734
Pyhäjoki 1691 1676
Merijärvi 1781 1779
Oulainen 1723 1747
Haapavesi (Haapajärvi) 1691 1721
Kärsämäki 1775 1764
Pyhäjärvi O.l. 1721 1781

5. Kuopion rovastikunta

Kuopion maaseurakunta (yksikirja kopioitu) 1699 1722
Tuusniemi 1800 1805
Rautalampi 1695 1680
Hankasalmi 1803 1803

6. Iisalmen rovastikunta

Iisalmen maaseurakunta 1772 1734
Kiuruvesi 1760 1771
Nilsiä 1771 1753

7. Kajaanin rovastikunta

Paltamo 1728 1681
Sotkamo 1687 1719
Kuhmoniemi 1691 1746
Hyrynsalmi 1787 1787
Ristijärvi 1807 1808
Puolanka 1789 1789

8. Kemin rovastikunta

Tervola 1700 1693
Rovaniemi 1719 1741
Kemijärvi 1747 1739

9. Lapin rovastikunta

(Ei mitään jäljellä)


Viipurin Hiippakunta.
Jäljellä 26 (myöntäneitä 46).

1. Tuomiorovastikunta

Säkkijärvi 1737 1746

2. Haminan rovastikunta

Pyhtää 1695 1796

3. Lappeenrannan rovastikunta

Lappee 1744 1748

4. Mikkelin rovastikunta

Mikkelin maaseurakunta 1688 1732
Ristiina 1707 1737
Kangasniemi 1695 1788

5. Juvan rovastikunta

Juva 1718 1767
Pieksämäki 1673 1673
Haukivuori 1783 1820

6. Savonlinnan rovastikunta

Sääminki 1708 1729
Puumala 1790 1827

7. Jääsken rovastikunta

Jääski 1682 1794
Joutseno 1736 1794

8. Äyräpään rovastikunta

(Ei mitään jäljellä)

9. Käkisalmen rovastikunta

Kaukola (vanhin kirja kopioitu) 1785 1751
Pyhäjärvi V.l. 1721 1721
Sakkola 1735 1735
Valkjärvi 1761 1765
Rautu 1737 1736

10. Kurkijoen rovastikunta

Kurkijoki 1741 1725
Jaakkima 1719 1754

11. Sortavalan rovastikunta

Ruskeala 1791 1775

12. Kiteen rovastikunta

Tohmajärvi 1735 1686
Kiihtelysvaara 1785 1841

13. Joensuun rovastikunta

Kontiolahti 1784 1831
Eno 1797 1810
Ilomantsi 1723 1777

14. Nurmeksen rovastikunta

(Ei mitään jäljellä)


Borgå Stift.
Återstå 26 (medel ha beviljats för 49).

1. Domprosteriet

(Återstå inga)

2. Helsingfors svenska prosteri

(Återstå inga)

3. Raseborgs prosteri

(Återstå inga)

4. Åbolands prosteri

Nagu 1655 1680
Korpo 1686 1643
Iniö 1722 1641
Västanfjärd 1780 1820

5. Ålands prosteri

Finström 1760 1623
Geta 1738 1765
Saltvik 1655 1636
Sund 1695 1636
Vårdö 1710 1731
Hammarland 1670 1650
Jomala 1741 1745
Lemland 1707 1674
Lumparland 1723 1665
Föglö 1693 1709
Kökar 1697 1757
Kumlinge 1688 1722
Brändö Ål. 1739 1795

6. Närpes prosteri

Kaskö 1798 1798
Korsnäs 1772 1738
Pörtom 1750 1750
Sideby 1787 1787

7. Korsholms prosteri

Vörå 1688 1724
Maksmo 1722 1706
Oravais 1701 1722

8. Pedersöre prosteri

Pedersöre 1724 1693
Larsmo 1786 1787


Lakkautettuja seurakuntia.
Jäljellä 9 (kopioitu 48).

R = rippikirja, H = historiakirja, T = tilikirja.

Ilmee R 1761-1930
P. Jaakoppi l. Kunnarainen H 1753 T 1675 (-1782)
Leppälahti R 1791-1861
Orijärvi R 1804-1869
Rutakko H 1855-1897
Själö (Seili) R 1740-1849
Vartsala l. P. Johannes H 1698 T 1723 (-1782)
Utra R 1901-1910
Östersundom R 1799-1837


Seurakuntia, joissa on ennen v. 1820 vain rippikirjoja.
Kaikki 5 kopioimatta.

Helsinge (Helsingin pitäjä) 1768 (palo 20/5 1896)
Joutsa 1793 (palo 21/7 1912)
Noormarkku 1806 (palo 30/3 1918)
Oulujoki (Oulun maaseurakunta) 1723 (palo, Oulu, 23/5 1822)
Pattijoki (Saloinen) 1779



Genos 5(1934), s. 115-122

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1934 hakemisto | Vuosikertahakemisto