GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Suomen kirkon uudet paimenmuistot

A. R. C.

Kaikki historiantutkijat ja -harrastajat ja luonnollisesti tietenkin sukututkimuksia harjoittavat ovat kipeästi tunteneet, miten puutteelliset kirkkomme papistoa koskevat elämäkerralliset luettelot ovat. Collianderin laajaksi suunniteltu »Suomen kirkon papisto yhdeksännellätoista vuosisadalla» keskeytyi varojen puutteessa ensimmäisen osan ilmestyttyä 1918 arvaamattomaksi haitaksi ja vahingoksi kansalliselle tutkimuksellemme. Strandbergin Turun hiippakunnan paimenmuisto ja Akianderin vastaava teos Viipurin-Porvoon hiippakunnasta ovat nyt jo, niin kipeän tarpeen kuin ne aikanaan ovatkin täyttäneet ja niin arvokkaat kuin ne oman aikansa mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin nähden ovatkin olleet, täysin vanhettuneet ja useissa suhteissa käyttökelvottomat: uusi aika vaatimuksineen ja suurine saavutuksineen on jättänyt ne liian kauaksi taakseen. Yksikään tutkija, joka haluaa mennä hiukankin pintaa syvemmälle, ei uskalla enää turvautua papistoa koskevissa tutkimuksissaan vain Strandbergiin ja Akianderiin alituisesti tarkistamatta tietojaan kirjallisuuden avulla, mikä täydentää mainittuja paimenmuistoja.

K. G. Leinberg yritti poistaa mainitun puutteen julkaisemalla v. 1895 jakamattoman Suomen kirkon paimenmuiston, »Det odelade finska biskopsstiftets herdaminne» ja v. 1903 täydennyksiä Strandbergin suurteokseen, »Åbo stifts herdaminne 1554-1640)». Antaen auliisti kaiken kunnian Leinbergin palaville harrastuksille ja suurille tutkijavaivoille, on meidän myönnettävä, ettei kumpainenkaan vihkonen tyydytä tämänpäivän odotuksia ja vaatimuksia. Suomen Sukututkimusseura on sentähden äskettäin tehnyt alotteen uusien paimenmuistojen aikaansaamiseksi sekä Turun että Viipurin-Porvoon hiippakunnista. Paimenmuistot on päätetty ulotuttaa vain yhdeksännentoista vuosisadan alkuun ja on se tehty siinä vahvassa luottamuksessa, että piispa Collianderin suurteosta, jonka käsikirjoitus on jotenkin lopuilleen valmiina, saadaan ennen pitkää jatketuksi. Seura katsoo nimittäin velvoittavaksi kunnia-asiaksi, että teos, joka ehkä enemmän kuin mikään muu kokoelmateos tällä hetkellä helpottaisi ja edistäisi sivistyshistoriallista tutkimustamme, toimitetaan julkisuuteen.

Sukututkimusseura on ollut elävästi tietoinen siitä, miten suuri tehtävä yllämainittujen paimenmuistojen valmistaminen on. Yhteistoiminnassa maan historiallisten seurojen kanssa ja, kuten toivomme, yleisistä varoista saadun avustuksen turvin on työ kuitenkin saatava valmiiksi. Työn laatuun katsoen on myöskin tärkeätä, että kaikki, jotka harrastavat sukuhistoriallista tutkimusta ja tavalla tai toisella saavat käsiinsä kirkkomme papistoa koskevia tietoja, ovat avullisina tässä kokoamis-, täydentämis- ja tarkistamistyössä. Vähäpätöisiltäkin näyttävät tiedot, jotka valaisevat maan papiston elämää, toimintaa, heidän perhesuhteitansa y. m. saattavat olla hyödyksi. Ehtona tietojen käytettävyydelle on tietysti, että tietoja annettaessa tiedoitetaan, mistä ne ovat saadut. Myös papistoa koskevat asiakirjat tai asiakirjajäljennökset ovat tietenkin teosten toimittamista varten varsin tervetulleet.

Ilmeistä on, että kirkkomme uudet paimenmuistot tulevat valmistuttuaan muodostamaan sivistyshistorialliselle tutkimuksellemme arvaamattoman tärkeän lähteen.


Referat

A. R. C(ederberg), Finska kyrkans nya herdaminnen. Genealogiska Samfundet i Finland har nyligen tagit initiativ till utgivandet av nya herdaminnen både för Åbo och Wiborg-Borgå stift. Dessa herdaminnen, som bygga på de av Strandberg och Akiander tidigare utgivna, komma att utsträckas till år 1800, då Collianders brett anlagda »Suomen kirkon papisto yhdeksännellätoista vuosisadalla» (Finska kyrkans prästerskap under det nittonde seklet) vidtager. Samfundet tager med tacksamhet emot alla bidrag till dessa planerade arbeten.


Genos 5(1934), s. 166-167

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1934 hakemisto | Vuosikertahakemisto