GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Neocleander-sukua koskevia lisätietoja

Aina Lähteenoja

Senjälkeen kun Rauman kaupungin historian 2. osa ilmestyi painosta, on kirjoittaja, joka siinä esitteli Rauman kirkkoherran maisteri Andreas Nicolai Neocleanderin sukua, saanut kahdeltakin taholta lisätietoja tästä suvusta. Lienee asianmukaista selostaa niitä »Genoksen» palstoilla vastaisten tutkimusten varalle.

Ensiksikin prof. A.M. Tallgren huomautti allekirjoittaneelle eräästä Neocleander-suvun perintöriidasta, josta oli tavannut tietoja Sauvon käräjäpöytäkirjassa vuodelta 1645, siis ajalta, jolloin maisteri Andreas Neocleander jo oli siirtynyt Rauman kirkkoherraksi. Kyseessäoleva pöytäkirja, pidetty Sauvon talvikäräjillä 7 ja 8 p. maaliskuuta 1645 [1], on sisällöltään suomennettuna seuraavanlainen: »Istuvan oikeuden eteen astui maisteri Andreas Neocleander, Rauman kirkkoherra, ilmoittaen oikeudelle jokin aika sitten saaneensa isänperintönä osan Topjoen tilaa, joka sijaitsi Pyhän kulmakunnassa »i Pyhä booll» [2] ja esittäen todisteeksi lokak. 30 p. 1641 päivätyn jakokirjan, jossa sanotaan, että maisteri Andreas saa Topjoen tilasta yhden osan, herra Elias toisen ja Juhana Niilonpoika kolmannen osan, mutta herra Erik ja 2 sisarta saavat Männäisten tilan ja Turussa olevan talon. Tämän jaon on Juhana Sipinpoika vahvistanut kihlakunnanoikeuden tuomiolla, päivätty kesäk. 27 p. 1643 ja sen jäljennöksen ovat luotettavat miehet nimikirjoituksillaan todistaneet oikeaksi.

Toiseksi esitti maisteri Andreas herra Eliaan kauppakirjan, jonka Kokemäen kirkkoherra sekä ekonomi Turusta D. Clavidus olivat todistajina vahvistaneet. Se oli päivätty helmik. 15 p. 1640 ja koski Topjoen tilan toista kolmannesta ja uudistettu elok. 7 p. 1644 sekä luotettavien miesten allekirjoituksilla vahvistettu. Se sisälsi, että Herra Elias oli maisteri Andreakselta vastaanottanut osuudestaan 65 talaria käypää rahaa, ensimmäisestä penningistä viimeiseen täysin suoritettuna. Sensijaan Juhana Niilonpoika esitti oikeudelle Herra Erik Nicolai Uuskirkkolaisen (Nykyrkioensis) lähettämän valituskirjeen siitä, että Topjoen silloinen lampuoti oli menetellyt laittomasti eikä ollut tilittänyt vuotuista veroa, pyytäen sen johdosta oikeuden apua. Sitten hän liitteessä ilmoitti Herra Eliaan olevan hänelle velkaa, mutta hänellä ei ole siihen todistuksia, vaan hän haluaa sen ainoastaan sanoilla ilmoittaa. Lisäksi valitti hän (Juhana), että hänen autuas isänsä oli uhrannut paljon maisteri Andreaksen hyväksi tämän opiskellessa Upsalan yliopistossa ja toiset kaksi hänen veljistään herra Erik ja herra Elias olivat myöskin päässeet kirkkoherroiksi, minkä vuoksi hänen autuas äitinsä olikin luvannut Topjoen tilan hänelle Juhanalle yksin, mutta tätä ei voitu todistaa, vaan jakokirjasta (bytisbref) ilmenee, että se on tullut 3 veljen osalle yhteisesti, eikä Juhanalle yksinään ja hänen olisi pitänyt valittaa siitä aikaisemmin, ennenkuin kihlakunnanoikeus oli perinnönjaon vahvistanut, jos hän arveli voivansa esittää jotain vaatimusta. Muuten oli Juhana itsekin, kuten toiset veljetkin, pitkän aikaa käynyt koulua ja siis saanut ylläpidon ja tuen kohdaltaan.

Kolmanneksi ilmoitti maisteri Andreas, mitä tulee Juhana Niilonpojan Topjoen tilaa koskevaan osuuteen jakokirjan mukaan, että hän Andreas oli taannut Juhanaa ja esitti kesäk. 6 p. 1640 laaditun takuusitoumuksen, josta ilmeni, että Juhana Niilonpoika oli velkaa (welb.) eversti Reinhold Mistakelle 183 talaria käypää rahaa, jotka rahat maisteri Andreas ja Herra Erik sitoutuivat suorittamaan kahdessa erässä toisen puolen tulevana syksynä, toisen puolen tulevana juhannuksena 1641, osuutensa mukaan ja tämä takuu on vahvistettu Martti Mikkelinpojan kihlakunnantuomiolla kesäk. 6 p. 1640. Tämän todistuksen alle oli herra everstin maavouti Lauri Maununpoika omalla kädellään kuitannut maisteri Andreaksen suorittaneen täysin erän 183 talaria kuparirahaa, joten maisteri Andreas huomautti maksaneensa täydellisesti Juhanan osan Topjoen tilasta anoen Martti Mikkelinpojan tuomion nojalla (Ting B. 24 cap.) että Juhana velvoitettaisiin suorittamaan hänelle yllämainittu rahaerä tai luovuttamaan hänelle osuutensa tilasta. Lopuksi maisteri Andreas ilmoitti myyneensä saman Topjoen tilan jalosukuiselle Åminnen herralle, Svante Hornille [3], 360 hopeatalarin hinnasta kauppakirjalla, joka on päivätty elok. 12 p. 1644. Lisäksi maisteri Andreas huomautti Juhanan viljelleen tilaa noin 4 vuoden ajan antamatta hänelle, Andreas veljelleen, penniäkään vuodentulosta.» - Oikeus vahvisti esitettyjen seikkojen ja todistusten nojalla maisteri Andreaksen omistusoikeuden koko Topjoen tilaan, joten hän oli myöskin oikeutettu sen myymään ja tila siirtyi siis Svante Hornille.

Ketä olivat nämä veljekset, joiden perintöriitaa selostettu käräjäpöytäkirja selvittää? Toinen tiedonlähteeni, Valtionarkistoon nyttemmin talletettu K.A. Cajanderin Uudenkaupungin vanhoja sukuja koskeva biografinen kokoelma tarjoo ongelmaan kaivattua lisävalaistusta. Harclerus ja Neocleander suvut ovat tässä kyseessä. Ne lähtevät samasta juuresta. Niiden kanta-isä on Uudenkirkon kappalainen Nicolaus Erici, joka Uudenkirkon T.l. kappalaisena allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen v. 1593, nimitettiin Uudenkirkon kirkkoherraksi v. 1610 ja kuoli siellä v. 1628. Hänen veljensä oli mahdollisesti Yrjänä Erikinpoika, joka oli Vehmaan kihlakunnan voutina vv. 1617-1619 ja 7.10.1623 nimitettiin Turun hovioikeuden asessoriksi. Hänellä oli Kaukola-niminen tila Laitilassa ja samanniminen talo Uudessakaupungissa [4].

Kirkkoherra Nicolaus Ericillä tiedetään olleen seuraavat lapset:

1. Isaac (Isaac Nilsson de Harickala [5]), joka omisti Uudenkirkon T.l. pitäjän kirkon lähellä sijaitsevan Harikkalan tilan. Hänen poikansa Laurentiuksen poika Juhana käytti sukunimeä Harclerus; hän tuli Uudenkirkon kirkkoherraksi v. 1669 ja kuoli v. 1689 [6]. Isak Niilonpoika oli nimismies ja valittiin 13.8.1617 Uudenkaupungin ensimäiseksi »politie» pormestariksi, oli valtiopäivillä vv. 1627 ja 1633 sekä mahdollisesti jo 1617 [7].

2. Ericus, mainitaan perintöjakokirjassa 30.10.1641 ja Uudenkirkon kirkkoherraksi hän tuli 1643; kuoli 1658. Puoliso Elisabeth Mathiae.

3. Katariina, puoliso 1:o Uudenkaupungin ensimmäinen kirkkoherra Josephus Georgii Lepus, k. 1640; 2:o Uudenkaupungin pedagogi Johannes Petri Ulmstadius [8].

4. Elisabet, puoliso Rauman kirkkoherra Grels Clementis Finno [9].

5. Elias, mainitaan Harjavallan kappalaisena v. 1638, Uudenkaupungin kirkkoherrana 1642, kuoli v. 1661  [8].

6. Juhana, mainitaan m.m. edelläselostetussa Sauvon käräjäpöytäkirjassa. Hän piti neljä vuotta Topjoen tilaa.

7. Andreas, Rauman kirkkoherra vv. 1641-1656, käytti sukunimeä Neocleander [10].

Kirkkoherra Andreas Neocleanderin ja hänen puolisonsa Anna Arendin- eli Aronintytär Stiernan pojasta Axel Antinpoika Neocleanderista antaa K.A. Cajander seuraavia lisätietoja: Hän oli lukkarina Uudessakaupungissa ainakin jo 11.5.1691 ja kuoli siellä alkuvuodesta 1700, sillä Uudenkaupungin tuomiok. 20.8.1700 hänen puolisoaan madame Annaa nimitetään »Herra Eliaan veljenpojan leskeksi». Lukkari Axel Antinpoika Neocleanderin poika Antti, synt. 24.8.1682, oli miltei sokea, asui isänsä talossa Lapin korttelissa, Uudessakaupungissa, kuoli 13.10.1751; puoliso Vappu Tuomaantytär. Heillä oli kaksi poikaa Juhana ja Antti, joista ensinmainittu piti taloa Uudessakaupungissa, Antti sen sijaan oli matruusina ja huonoissa varoissa. Juhana Antinpoika Neocleanderin 8:sta lapsesta eli täysikäiseksi vain tytär Helena, joka meni naimisiin Erik Harelinin kanssa ja muutti Urjalaan, sekä nuorin poika Juhana Juhananpoika Neocleander, joka synt. 30.9.1753 ja mainitaan äitinsä Anna Juhanantyttären luona Uudessakaupungissa vielä v. 1763.


Viitteet

[1]   SVA cc 6, s. 105-106.

[2]   »Pyhä loukko», ks. Suomenmaa III, s. 143: Sauvon hallintopitäjään, mutta Halikon kirkkopitäjään kuuluva vero- eli kulmakunta.

[3]   Svante Horn nimitettiin v. 1645 Turun hovioik. vt. presidentiksi, mutta kuoli samana vuonna: Elgenstierna III, s. 690.

[4]   SVA, K.A. Cajanderin biogr. kokoelma: Harclerus-Neocleander.

[5]   Harikkala on Uudellakirkolla kirkon äärellä.

[6]   Lagus, Studentmatrikel I, s. 65.

[7]   Vrt. Kyösti Kaukovalta, Uudenkaupungin historia I, s. 37, ja siinä oleva valokuva kaupungin raastuvan oik. istunnosta Harikkalan talossa 13.8.1617 sekä Carl v. Bonsdorff, De finska städernas representation intill frihetstiden (Hist. Arkisto XIII, 1, s. 55), joka ei tunne edustajaa.

[8]   Vrt. Kaukovalta, Uudenkaupungin historia I, ss. 96-99.

[9]   Aina Lähteenoja, Rauman kaupungin historia II, s. 258.

[10]   SVA K.A. Cajanderin kokoelma; Strandberg, Herdaminne I, s. 208; Lähteenoja, Rauman kaupungin historia II, ss. 256-260.


Genos 5(1934), s. 94-97

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1934 hakemisto | Vuosikertahakemisto