GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Sammandrag | Artikkelin loppu ]

Neuvoja ja opastusta - Råd och upplysningar


Maaseudulla asuvan mahdollisuudet tutustua itäsuomalaisten sukujen taustaan

PJVo

Mistä voisi saada parhaiten tietoja Ovaskaisten, Juntusten, Tuonosten ja Ruokolaisten sukujen alkuperästä ja varhaisimmista vaiheista 1400-1600-luvuilla. Kun vanhojen alkuperäisasiakirjojen tutkimiseen ei ole mahdollisuuksia, koska ei ole tilaisuutta matkustella eikä taitoa lukea vanhoja käsialoja, onko vanhoista asiakirjoista painettuja jäljennöksiä ja valmiita tutkimuksia lainattaviksi paikalliseen kirjastoon. Mitä tällaisia kirjoja suositeltaisiin ja mistä niitä voi tilata lainaksi. Onko Sukututkimusseuralla mitään kortistoa, johon olisi koottu tietoja em. suvuista.

Vaikka kysytyt nimet vaikuttavatkin savolaisilta, mikään niistä ei näytä kuuluvan Savon vanhimpaan nimistöön. Niitä ei ole Savon vanhimmassa verokirjassa vuodelta 1541, eikä niitä mainita Arvo Soinisen väitöskirjassa "Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uuden ajan vaihteessa", joka on savolaissukujen tutkimuksen perusteos. Ruokolaiset ilmaantuvat kylläkin Savoon jo ainakin 1560-luvulla, mikä ilmenee valmisteilla olevan Savon historian 2. osan aineistosta, kun taas Juntusten ja Ovaskaisten kummankin ensimmäinen lienee saapunut Savoon vasta 1600-luvun alussa. Tuonosten suku on karjalaista alkuperää ja kuului ortodoksiseen väestöön Veijo Saloheimon "Pohjois-Karjalan historia 2" -teoksen mukaan. Sama koskenee Ovaskaisia, mutta heistä ei tiedossamme ole muita kirjallisuusmainintoja. Juntusten laajan suvun eräs keskeisimpiä paikkoja on pohjoinen Suomussalmi. Saamamme tiedon mukaan saattaa heidän alkuperänsä olla Pohjanmaalla, mistä tunnetaan polkua merkitsevä juntu-sana. Tästäkään suvusta emme tiedä valmista tutkimusta, mutta Oulun historiaseura, osoite Oulun maakunta-arkisto, postilokero 31, 90101 Oulu 10, ehkä voi auttaa, sillä se kerää tietoja koko vanhan Oulun läänin alueelta. Karjalaisista suvuista voi kysellä tietoja Joensuun korkeakoulun Karjalan tutkimuslaitokselta, osoite Pielisjoenlinna, 80100 Joensuu 10, missä on koottuna runsaasti tietoa Pohjois-Karjalan väestöstä. Liittäkää vastauspostimerkki kyselyihinne.

Tietoja Suomen keskiajalta, siis ennen 1530-lukua, on olemassa hyvin vähän, koska verokirjoja on vasta uudelta ajalta. Keskiajan aineistosta on kylläkin suuri osa julkaistu painosta, mutta siinä on vain varsin satunnaisesti tietoja talonpoikaisväestöstä.

Lähin paikallinen kirjasto hankkii tarvittavia kirjoja kaukolainauksella muista kirjastoista, myös Sukututkimusseuran kirjastosta. Kannattanee aluksi tutkia maakunta- ja pitäjähistorioita niiltä seuduilta, missä tietää etsittyä sukua asuneen. Suomalaisia talonpoikaissukuja on vielä tutkittu varsin vähän, ja vielä vähemmän niistä on julkaistu kirjallisuutta. Kortistoiminenkin on tähän mennessä koskenut etupäässä vieraskielisiä sukunimiä. Sukututkimusseuralla ei vielä valitettavasti ole kortistoa nimistä.


Sammandrag. Frågan gäller möjligheterna att för fyra namngivna släkter få uppgifter om ursprung och öden t.o.m. 1600-talet. De hör till de östfinska allmogesläkter som sedan gammal tid bar släktnamn. En tryckt huvudkälla för uppgifter av denna art är Arvo Soininens avhandling "Pohjois-Savon asuttaminen ..." som kartlägger namnens förekomst och släkternas boplatser i Savolax vid nya tidens början. Liknande uppgifter för Nordkarelen ger Veijo Saloheimo i "Pohjois-Karjalan historia 2". Uppgifter om karelska släkter finns på institutionen för karelsk historia vid högskolan i Joensuu och om släkter i Uleåborgs län och Lappland hos Oulun historiaseura, som verkar på Landsarkivet i Uleåborg.


Genos 52(1981), s. 108-109

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Sammandrag ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1981 hakemisto | Vuosikertahakemisto