GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Lähteet | Referat | Artikkelin loppu ]

Välttämättömät ja riittävät ehdot genealogisessa päättelyssä

Valtiot.kand. Matti J. Kankaanpää, Rusko

Kaikissa tieteissä pyritään varmoihin ja yksikäsitteisiin päätelmiin käyttäen kaksitahoista menettelyä. Tarkastelen seuraavassa näitä ns. välttämättömiä ja riittäviä ehtoja genealogian kannalta. Käytän esimerkkinä Virtain Sipilän ensimmäisen isännän Yrjö Laurinpojan tapausta. Todistelen, että Yrjö Laurinpojan isä oli Lauri Juhonpoika Sipilä Tyrkkölän kylästä Nokialta.

Yrjö Laurinpoika Sipilä oli 1575-1600 Sipilä-nimisen talon ensimmäinen asuja Virtain pitäjässä ja kylässä. Hän on Sipilää 1780-luvulle asti asuneen lampuotisuvun kantaisä. [1] Hän osallistui nuijasotaan. Nuijasodan tapauksia Ruoveden ja Kangasalan käräjillä 21.1.1600 selviteltäessä Ruoveden nuijamiesten joukossa mainitaan Olavi ja Yrjö Sipilä (Oluff Sipilän, Jörenn Sipilän). Nuijamiesjoukko, jossa he olivat mukana, oli ryöstänyt tavaroita Anna Paavalintyttäreltä, joka oli Laukon kartanon palveluksessa. Noihin aikoihin Sipilä oli Laukon omistuksessa. Vuoden 1589 maantarkastuskirjassa Yrjö Laurinpojalla sanotaan olleen yksi toinen mies apunaan. Tämä lienee em. Olavi Sipilä. Mitään muuta tietoa Olavista en ole löytänyt. On vain arvaus olettaa, että Olavi oli Yrjön veli (poika hän ei voinut olla). [2]

Kaikesta päätellen Yrjö Laurinpoika oli nuorehko mies alkaessaan Sipilän asumisen 1575. Todennäköisimmin hän syntyi 1540- tai 1550-luvulla, mutta viimeistään noin 1555. Hän oli elossa 1600, jonka jälkeen ei ole tietoja.


Välttämättömät ehdot

Asetetaan tutkimustehtäväksi kysymys mistä Yrjö Laurinpoika Sipilä oli syntyisin eli kuka oli hänen isänsä. Yrjö Laurinpojan henkilötietojen avulla voidaan asettaa ehtoja, joiden välttämättä tulisi toteutua, jotta vastaus on oikea. Tässä tapauksessa saadaan neljä ehtoa:

1) Patronyymi Laurinpoika edellyttää, että isän etunimi on Lauri. Lähteissä patronyymi mainitaan usein ja luotettavasti.

2) Syntymäaika pääteltiin todennäköisimmin vuosiin 1540-1555. Yrjön isän tulisi silloin olla ollut täysi-ikäinen. Joka tapauksessa Yrjön isän pitäisi löytyä lähteistä ennen "Yrjön aikaa", siis ennen vuotta 1575.

3) Syntymäpaikkakunta ei ole tiedossa. Perimätieto yhdistää Sipilän eräomistajien kantapitäjiin Ylä-Satakunnassa. Sukunimi Sipilä tukee tätä. Ei ole ajateltavissa, että savokarjalaisella muuttajalla olisi ollut sukunimi Sipilä.

4) Yrjön isällä pitäisi olla sukunimi Sipilä tai tämän tulisi asua taloa, jolla jo tuolloin oli Sipilä-nimi. Virtain Sipilän talonnimi on varmuudella pääteltävissä siirrynnäisnimeksi. Se mainitaan ensimmäisen kerran 1586 (SAY:ssa) Yrjö Laurinpojan aikana.


Tehtäessä koetin vanhemmista päätelmiä voidaan asettaa ainakin kaksi tai kolme välttämätöntä ehtoa, sillä tavallisesti tiedetään ainakin patronyymi ja syntymäaika, toisinaan myös syntymäpaikkakunta. Länsi-suomalaisten sukujen kohdalla neljäs ehto (sukunimi) on harvoin käyttökelpoinen, koska tapana oli käyttää sen talon nimeä, jossa asuttiin. Esimerkin tapaus on tässä suhteessa mielenkiintoinen poikkeus. Samoilta ajoilta on löydettävissä muitakin vastaavanlaisia tapauksia. [3]

Välttämättömien ehtojen tultua asetetuiksi on määrättävä lähteet, joista ehtojen toteutumista voidaan tutkia. 1700-luvulta alkaen nämä lähteet ovat itsestään selviä: kirkonkirjat, jos niitä on säilynyt. Yrjö Laurinpojan tapauksessa on käytettävä muita lähteitä. 1500-luvulla ainoat järjestelmälliset lähderyhmät ovat maakirjat ja eräät erikoisveroluettelot. Ylä-Satakunnasta on laadittu niiden avulla SAY ja pitäjänhistoriat lähes joka pitäjästä. Erikoisveroluetteloitakin on julkaistu. [4] - Esimerkissä Sipilä-nimi oli paras hakukriteeri.

Sipilöitä löytyi tusinan verran. Usean talonnimi voitiin osoittaa myöhemmin syntyneeksi. Esim. Ylöjärvellä Ilmarin kylän Sipilä, jossa 1556 asti oli isäntänä Lauri Ilmarinen. Siellä oli Sipi-niminen isäntä vuodesta 1634 ja talonnimi johtunee hänestä. Lempäälän Hulauden Sipilä on saanut nimensä 1541-62 isännöineestä Sipistä. Tämä tapaus eliminoituu, koska se ei täytä välttämättömyysehtoa yksi. Samalla tavalla eliminoituvat Nokian Haaviston ja Kennolan kylien Sipilät.

Sukututkimuksessa sattuu, että välttämättömät ehdot toteuttavia tapauksia löytyy useita. Vanhimpia aikoja tutkittaessa aina ei löydy yhtään ehdot toteuttavaa tapausta. Tässä esimerkkimme tapauksessa tulos oli optimaalinen. Löytyi vain yksi, mutta kuitenkin yksi ehdot toteuttava tapaus. Jos patronyymi olisi ollut tuntematon, tapauksia olisi saatu ainakin kolme.

Kaikki neljä välttämättömyysehtoa toteutti Lauri Juhonpoika Sipilä silloisen Pirkkalan pitäjän Tyrkkölän kylästä (nyk. Nokialla). Isäntäluetteloissa talon nimenä on Heikkilä. Tärkeää on, että tuolloin Laurilla oli nimi Sipilä, joka oli pikemminkin sukunimi kuin talonnimi. Talon Heikkilä-nimi johtunee 1607-39 isäntänä olleesta Heikki Perttelinpojasta. Lauri Juhonpoika Sipilä oli isäntänä luetteloiden mukaan 1557-84. Hänen talonsa, samoin kuin Tyrkkölän muut kaksi taloa, oli Turun piispan lampuotitila. Piispan lampuotitalot peruutettiin kruunulle. Peruutus toteutui 1556, jonka jälkeen talot vasta löytyvät maakirjoista. Lauri oli isäntänä aikaisemminkin. Muissa lähteissä Lauri mainitaan jo 1553. Siten ei ole ristiriitaa välttämättömyysehdon kaksi suhteen.


Riittävyysehdot

Matemaatikot sanovat välttämättömiä ehtoja ensimmäisen asteen ja riittävyysehtoja toisen asteen ehdoiksi. Nimet ovat kuvaavia. Välttämättömien ehtojen on ensin toteuduttava ennenkuin on aihetta tarkastella riittävyysehtoja. Jälkimmäiset vastaavat kysymykseen, mitkä ehdot ovat riittäviä silloin kun kaikki välttämättömät ehdot toteutuvat, jotta - tässä tapauksessa - Yrjö Laurinpojan isä ei voi olla kukaan muu kuin Lauri Juhonpoika Sipilä Tyrkkölän kylästä. Jos kirkonkirjoja olisi tältä ajalta ja jos Yrjön syntymäaika tunnettaisiin, yksi ehto olisi riittävä: syntyneiden kirjassa tulisi olla isäksi merkittynä Lauri Juhonp. Sipilä Tyrkkölästä. 1500-luvulla riittävien ehtojen toteamiseen ei tahdo olla lähteitä. Silloin kun välttämättömät ehdot toteuttaa useita tapauksia, riittävyysehdot tulisi asettaa siten, että vain yksi niistä voi ne toteuttaa.

Esimerkissämme on löydettävissä jotain riittävyysehtoihin liittyvää. On löydettävissä seikkoja, jotka eivät varsinaisesti ole välttämättömiä, mutta joiden avulla voidaan osoittaa yhteyksiä Virtain Sipilän ja Tyrkkölän Sipilän välillä. Yhdistävät tekijät ovat rälssitilaluonne ja eräkalastus.

Seppo Suvanto on osoittanut Tyrkkölän Sipilän olleen huomattava eränkävijätalo vielä 1550-luvulla. Hän on osoittanut Sipilä-nimen siellä keskiaikaiseksi. Tyrkkölän asujat olivat Turun piispan lampuoteja. Taloa ei löydy vuoden 1552 eräomistajien luettelosta. Silti Lauri Juhonpoika Sipilä maksoi erällä käynnistä 1553-55 kalaveroa. Saarenheimon tekemän tilaston mukaan Lauri oli 1550-luvulla yksi viidestä ahkerimmasta erämailla kalastaneista pirkkalalaisista. Suvanto päättelee, että erätalonpoikien ryhmä ei ole satunnainen, vaan että sillä on pitkälle keskiaikaan menevät juurensa. [5]

Toisaalta Virtain Sipilä on 1500-luvun jälkipuoliskolla ollut Laukon omistuksia ja ison reduktion jälkeen Virtain ainoa rälssitila. Kalastus on Sipilän vesillä tälle vuosisadalle asti ollut merkittävä elinkeino. 1600-luvun alkupuolella lampuotia sanotaan toisinaan kalastajaksi. [6]

On kysyttävä, missä Lauri Juhonpoika kävi eräkalassa, jollei hän itse omistanut erämaita. Erämailla on sopiva aukko Sipilä-Härkönen-Vermaan alueilla, joka kokonaisuudessaan oli Laukolle kuuluvaa rälssiä. Osa siitä oli Laukon vanhaa ja osa ostomaata.

Yhdistävät tekijät rälssiluonne ja eräkalastus ovat näin todistetut. Mutta ne eivät riitä ehdottomaan päätelmään. Näin käy genealogiassa usein. Esimerkissä saatiin silti 1500-luvun lähteet huomioon ottaen aikaan todistus, jonka tulosta voidaan pitää hyvänä. Vähäisemmilläkin todisteilla on ilman kysymysmerkkejä laadittu isäntäluetteloita, sukutauluja ja sukutilakunniakirjoja.


Lähteet (VRH = Vanhan Ruoveden historia)

[1]   Matti Kankaanpää: Virtain Sipilän suvusta ja talosta. Virrat 1973. Ilma Orkamo: Vanhan Ruoveden isäntäluettelot v. 1552-1721, VRH I liiteosa, Vammala 1960, s. 129-130. VA:SAY Ruovesi.

[2]   VA:222b: 3r; 2401b: 610v. Matti Kankaanpää: Härkösen talon varhaisvaiheita, Ala-Härkösen sukuseura julk. 1/1976, Tampere 1976, s. 10.

[3]   Mauno Jokipii: VRH I, Vammala 1959, s. 120-121. Matti Kankaanpää: Jäähdyspohjan Knuuttilat ovat Uula eli Ulanen sukua Lempäälän Hahkalan kylästä, Toiset aijat, Virrat 1978, s. 258-263.

[4]   Erityisesti isäntäluettelot seuraavista pitäjänhistorioista: J. Saarenheimo: Vanhan Pirkkalan historia, Tampere 1974; K. Arajärvi: Vesilahden historia, Tampere 1950; sama Messukylän-Teiskon-Aitolahden historia, Tampere 1954; Sama: Lempäälän historia, Tampere 1959. Eräluettelot ovat teoksessa Jalmari Jaakkola: Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri, Porvoo 1925. Sitävastoin hopeaveroluettelosta ei löydy ainoatakaan Sipilä-nimeä (M. Jokipii (toim.), Suomen hopeaveroluettelot 1571, IV Satakunta, Turku 1953, hakemistot).

[5]   S. Suvanto: Ylä-Satakunnan ja Sääksmäen kihlakuntien erätalonpoika sosiaalisessa kentässään. Tampere tutkimuksia ja kuvauksia VI, Tampere 1970, s. 17, 27, 77. Saarenheimo: mt., s. 108. Huomattakoon, ettei ole osoitettavissa, että 1585 Tyrkkölän Sipilän isännäksi tullut Lauri Pekanpoika olisi ollut sukua edelliselle isännälle Lauri Juhonpojalle. Jos suku olisi jatkunut Tyrkkölässä katkotta, olisi luultavaa, että Sipilä-nimi olisi siellä säilynyt talon nimenä.

[6]   Orkamo: mt, s. 130. Matti Kankaanpää: Virtain järvet ja Vaskisalon erämaa jakokuntina, Toiset aijat, Virrat 1978, s. 11-17.


Referat

Nödvändiga och tillräckliga villkor i genealogisk slutledning. Författaren granskar med strikt logisk slutledningsmetodik hypotesen att Jöran Larsson Sipilä, som enligt fogderäkenskaperna var den första landbonden på frälsehemmanet Sipilä i Virdois och nämns där 1575-1600, var son till Lars Jönsson Sipilä, kronobonde i Tyrkkölä by i Birkala (numera Nokia) 1557-84 på ett hemman som efter hans tid fick namnet Heikkilä. Hypotesen uppfyller alla nödvändiga villkor som kan uppställas på basen av källornas uppgifter om dem. Dessutom stöds den av ytterligare indicier som gör den trolig, men inte är fullt tillräckliga för att filiationen skall kunna anses bindande bevisad.


Genos 52(1981), s. 60-64

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Lähteet | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1981 hakemisto | Vuosikertahakemisto