GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[Artikkelin loppu ]

Aikakauslehtikatsaus – Tidskriftsöversikt

Släkt och Hävd. Suomen ja Ruotsin välillä on monia sukusiteitä. Ruotsissa ilmestyvän Släkt och Hävd -aikakauskirjan vuosikerroista 1975-1981 ansaitsevat mm. seuraavat artikkelit suomalaistenkin sukututkijoiden huomiota. Vastaavanlainen katsaus edellisiin vuosikertoihin esitettiin Genoksessa 1975, s. 83-84.

1975, s. 287-293. Robert Estlander täydentää edelliseen vuosikertaan sisältyviä tietoja Kajaanin pormestarin Nils Petrelliuksen (k. 1680) suvusta.

1976, s. 47-52. Hans Gillingstam selostaa teokseen Svenskt Biografiskt Lexikon sisältyvien sukuartikkelien laadinta- ja toimitusperiaatteita. Nämä artikkelit sisältävät usein aikaisempien sukuselvitysten täydennyksiä ja oikaisuja.

1976, s. 72-75. Erik Ulff kuvaa ruotsalaisen Gers-suvun venäläistä haaraa, joka polveutuu 1740-luvulla Pietariin kauppiaaksi muuttaneesta Lorenz Giersistä (1718-63).

1978, s. 54-69. G. T. Roupe kuvaa Genoksessa 1972, s. 42-51, käsitellyn Roupe-suvun kantaisän, ratsumestari Jacob Mauritz Roupen (1683-1746) elämää ja perhettä.

1978, s. 144-156. Holger Wichmanin selvitys henkikirjoista täydentää monissa kohdin Eljas Orrmanin vastaavaa katsausta Genoksessa 1980, s. 1-21.

1979, s. 329-331. Erik Spens selostaa Sauvon kappalaisesta Johannes Michaelis Levanuksesta (k. 1710) polveutuvaa Levanus – Levan -sukua, jonka eräs haara 1800-luvulla muutti Ruotsiin. Johanneksen isä Mikko Pertunpoika oli lampuotina Sauvossa.

1979, s. 342-344. Ingemar Åberg kertoo yrityksistään saada tietoja Venäjälle v. 1846 muuttaneen sukulaisensa jälkeläisistä ja Neuvostoliittoon lähettämiensä tiedustelujen tuloksista.

1979, s. 351-353. Torkel Nordström ilmoittaa täydennyksiä Witting-suvun selvitykseen, jonka Harald Hornborg julkaisi Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa X. Vuosikerrassa 1980, s. 12-59, on saman tekijän esivanhempaintaulu ja sen puitteissa luetellaan Iitissä v. 1785 syntyneen kapteeni Anders Johan Wittingin esivanhemmat.

1980, s. 198-199. Lotte Reenpää täydentää tietoja tukholmalaisesta kappalaisesta ja kuparipiirtäjästä Eric Geringiuksesta ja hänen perheestään. Hänen leskensä Charlotta Susanna Christiernin (k. 1757) oli toisessa aviossaan Ahvenkosken postimestarin Nils Gustav Duncanin (1711-71) puoliso ja useat Geringiuksen lapset ottivat isäpuolensa sukunimen.

1981, s. 227-248. Nils Fredrik Beerståhl kuvaa laajaa länsigöötanmaalaista sukusikermää, johon liittyy mm. kaksi Suomessa elänyttä Bjugg-sukua (ks. Genos 1976, s. 57-70) sekä Gutheim-suku, jolla Gezelius- ja Eosander-sukujen kautta on lukuisia jälkeläisiä Suomessa.

1981, s. 313-321. Helge von Knorring kertoo Muoniossa aviottomana syntyneestä Erik Kolströmista (1796-1879), jonka isä oli Orleansin prinssi, sittemmin Ranskan kuningas Ludvig Filip.

 

Ostdeutsche Familienkunde. De många släktforskare i Finland som har intresse av baltisk genealogi har skäl att följa med den tyska tidskriften Ostdeutsche Familienkunde (Verlag Degener & Co, Neustadt, Aisch), som på senare tid har innehållit många bidrag till baltisk släkt- och personhistoria. Nedan uppräknas några av dem, som kan väcka speciellt intresse hos oss.

1974, s. 33-40. Hans Karnatz kartlägger köpmanssläkten Bretholt i Reval. Bland kompletteringar och tillägg i årgång 1980, s. 81-88, klarläggs att svenska adliga ätten Breitholtz är en gren av denna släkt. Claes Breitholtz (1620-1706), som tillsammans med sin bror adlades 1650, var son till Evert Breitholtz (död 1646), som ägde gods i Pernautrakten och i Ingermanland. Släktens äldsta kända stamfar Marquart Bretholt var borgmästare i Reval år 1400.

1976, s. 361-364; 1977, s. 44-51, 70-78, 97-105. Karlheinz Volkart ger en omfattande samling släktlinjer inom Revals borgerskap före stadens svenska tid.

Bl.a. behandlas släkten Boismans äldsta led och den revalska släktkrets som var inblandad i kampen om arvet efter borgmästaren i Åbo Jakob Frese, död 1455 (se Genos 1980, s. 73-87).

1980, s. 120-137. Dirk Erpenbeck publicerar invånarlistor för Närvä från 1640 och 1659. Författaren var tydligen omedveten om att den första av dessa listor utgavs obetydligt tidigare i Genealogiska Samfundets årsskrift 41.

1981, s. 204. Wolfgang Fickert framlägger antagandet att släkten Raasina i Nordkarelen härstammar från Knut Grassneck, som nämns i Kides på 1680-talet (se också Genos 1980, s. 27-28).

1981, s. 273-276. Hans Gillingstam rättar uppgifterna om ursprunget till adliga ätten Lode i Sverige och Finland. Generalmajoren Jürgen Johan Lode (1661-1728), som är stamfar för ättens senare grenar i Sverige i Finland, kan inte såsom ättartavlorna uppger vara son till översten Gustaf Lode (1633-1705). Är 1630 naturaliserades hovjunkaren Hans Lode (död 1631) och introducerades på svenska riddarhuset, men hän var inte bror till Gustafs far Gerhard Lode till Kuckers (död 1659) och uppgiften att även denne naturaliserades och introducerades är oriktig. Jürgen Johan Lode och hans två säkert kända bröder förefaller att höra till den gren av ätten som ägde Pachels i Haggers, Estland, men deras far har inte kunnat klarläggas.


Genos 54(1983), s. 26-28

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1983 hakemisto | Vuosikertahakemisto