GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[Artikkelin loppu ]

Ovatko väärät perimätiedot tuulesta temmattuja?

Georg Luther

Biografinen Nimikirja ja vielä Kansallinen Elämäkerrastokin kertovat, että ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden julkaisija Antti Lizelius (1708-1795) syntyi Punkalaitumen Liitsolan kylässä. T. K. Otava osoitti kuitenkin Lizeliuksen elämäkerrassa v. 1931, että Lizeliuksen syntymäkotina olikin Villin talo Tyrvään Vehmaan kylässä.

Samoissa hakuteoksissa, Sukukirjassa ja vielä Sukututkimusseuran v. 1935 julkaisemassa Vuosikirjassa XVII sanotaan laajan Stenius-suvun polveutuvan Punkalaitumen Kivisenojan kylästä. Hugo Lagström johti kuitenkin Genoksessa v. 1951 suvun juuret Poriin, Steen-nimiseen taloon.

Sukututkimusseuralta on tiedusteltu, mistä nuo monesti toistetut, mutta lopuksi vääriksi osoitetut tiedot ovat peräisin. Eivät kai ne aivan tuulesta temmattuja ole?

Varmaa tietoa ei ole näiden polveutumistarinoiden alkulähteestä. Tieto Lizeliuksen polveutumisesta Liitsolasta ehkä johtuu siitä, että hänen on oletettu kuuluvan toiseen, Litzell-nimiseen sukuun, joka on peräisin Liitsolan Kinnilästä. Stenius-suvun osalta on epäselvää, miten se polveutui Porin Steenistä. Yleisemmällä tasolla voidaan kuitenkin kuvata, millä tavoin tällaiset virheelliset perimätiedot usein syntyvät. Sukututkijoiden on syytä tuntea tämä virheiden syntymistapa ja oppia tunnistamaan arveluttavat perimätiedot.

Suvustaan kiinnostuneen ajatukset pyörivät tietysti usein kysymyksessä, mistä vanhin tunnettu esi-isä tai -äiti mahtaa olla kotoisin. Jos nimen lisäksi ei ole muita pohjatietoja, niin pohdinta helposti johtaa arvailuun, josta hyvänä esimerkkinä on: "ehkäpä Stenius-nimi on johdettu Kivisenojasta". Tämä on sukututkijan normaalia ja oikeata työmenetelmää. Arvailu ohjaa tutkimaan, löytyykö olettamukselle tukea Kivisenojaa koskevista lähteistä.

Mutta jos lähteet ovat niukkoja tai jos olettamuksen keksijä ei tunne niitä, hän voi jättää tarkistukset suorittamatta ja kertoa arvailustaan sukulaiselleen. Kun tämä vuorostaan levittää tietoa edelleen, se helposti saa hieman varmemman muodon, vaikkapa "suku lienee Kivisenojalta". Monta toistoa ei tarvita, ennenkuin kaikki epävarmuus on haihtunut ja sanoma kuuluu: "Stenius-suku on peräisin Kivisenojalta".

Korostettakoon, että Stenius-sukua koskevana tämä perimätiedon syntymisen kuvaus on pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Sitä epäsuorasti tukemaan voin kertoa eräästä omasta kokemuksestani. Antaessani tietoja sotarahastonhoitaja Vallerian Jönssonin lapsista Genoksessa 1956 (s. 57) arvailin pelkästään harvinaisen etunimen nojalla, että ehkäpä tytär Margareta oli kersantti Vallerian Anderssonin äiti. Kokenut tutkija toisti tämän arvailuni täysin varmana tietona jo Genoksessa 1958 (s. 97). Se oli kuitenkin väärä. Vallerian Anderssonin isä oli Viipurin raatimies Anders Johansson (Lagus, Ur Viborgs historia II, s. 66) ja hänen tuntematon vaimonsa ei ole voinut olla Margareta Wallerian(sdotter), joka mainitaan jo Strandbergin paimenmuistossa (II, s. 93) Andersin kanssa yht'aikaa eläneen Pietarsaaren kirkkoherran Elias Hamniuksen puolisona.

Sukututkijan pitää aina muistaa, että tuntemattomat sukuyhteydet synnyttävät arvailuja ja että todisteita vaillakin olevilla arvailuilla on taipumus muuttua varsin nopeasti varman totuuden näköisiksi. Niinpä hänen pitää ensiksikin olla tarkkana toistaessaan toisten antamia tietoja: jos ne ovat epävarmoja, niin toistettu tieto ei saa olla alkuperäistä varmempi. Samoin oman arvailun epävarmuus on ilmaistava selvästi, jos se julkaistaan todistamattomana. Ja toiseksi tutkijan pitää tarkkailla sukutiedon lähdettä. Perinnetietoa on aina syytä tarkistaa alkulähteiden avulla ja jos niistä ei löydy tukea tiedolle, sitä ei tulisi toistaa ilman varausta.

Virheellisiä perinnetietoja ei tarvitse sanoa tuulesta temmatuiksi, mutta ne ovat usein vääntyneet toistettaessa asteittain vääriksi.


Genos 55(1984), s. 127-128

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1984 hakemisto | Vuosikertahakemisto