GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Referat | Artikkelin loppu ]

Aleksis Kiven esivanhemmat

Professori Yrjö Blomstedt, Helsinki

Aleksis Kiven syntymän sataviisikymmentävuotisjuhlan alla heräsi ajatus hänen esivanhempienluettelonsa täydentämisestä ja julkaisemisesta uudelleen. Aikoinaan - 1951 - oli tällaisen esivanhempainluettelon yritelmä sisältynyt kirjoitelmaani Aleksis Kiven Seuran Kultanummi-albumissa. Nyt julkaistava luettelo on laadittu pääasiassa historia-, rippi- ja manttaalikirjojen perusteella. Jalmari Finnen kokoelmaan (VA) sisältyvää Nurmijärven kirkonkirjakortistoa on hyödynnetty. Eräitä tietoja on saatu paikallishistoriallisesta kirjallisuudesta, ennen muuta Päiviö Tommilan Nurmijärven, Risto Peltovuoren Suur-Tuusulan ja Kaarlo Soikkelin Vihdin historiasta. Viljo Tarkiaisen Kivi-elämäkertaa sekä Jaakko Puokan ja Esko Rahikaisen teoksia on käytetty hyväksi. Nurmijärven historian I osaan sisältyviä isäntäluetteloita, jotka ovat Jalmari Finnen käsialaa, on niitäkin luonnollisesti käytetty hyväksi.

Aleksis Kiven juuret ovat pääasiassa Nurmijärvellä ja Tuusulassa ja näiden seurakuntien rippikirjojen aukollisuus on joltisessakin määrässä haitannut tutkimustyötä.

Aikoinaan Kultanummi-albumissa esittämäni käsitys Stenvallien polveutumisesta Janakkalassa asuneesta (n:o 16) Sakarias Matinpoika Tingvall -nimisestä sotamiehestä näyttää saavan vahvistusta useistakin erilaisista aihetodistuksista. Sensijaan ei ole täyttä varmuutta siitä, mistä Kiven isoisän äiti Heta Kustaantytär (n:o 9) oli peräisin. Tässä selvityksessä on oletettu, että hän olisi ainoa Tuusulan ja Nurmijärven tienoilla ja naapurustossa 1740-luvun puolivälissä syntynyt Heta Kustaantytär, sukunimeltään Grönblad.

Kiven esivanhemmista merkittävin, kirkonrakennusmestari Erkki Eskonpoika Hannula (n:o 24) oli kahdesti naimisissa, eikä toistaiseksi ole selvinnyt, kummasta avioliitosta Juhani Eerikinpoika Hannula (n:o 12) on syntynyt.

Eräitä polveutumislinjoja on mahdollista seurata aina 1500-luvulle saakka (mm. n:o 22:n äidistä lähtien). Tässä on rajoituttu neljään esipolveen mainitsemalla lisäksi lähteistä vaivatta löytyneet viidennen polven esivanhemmat.


1. Alexis Stenvall, s. Nurmijärvi 10.10.1834. Kävi pitäjänkoulumestari ja kirjailija Malakias Costianderin kiertokoulua 1841 ja 1845 ja isänsä serkun miehen suntio Erik Johan Forseliuksen pyhäkoulua 1844. Opiskeli yksityisesti Costianderin luona 1846. Veljensä, Helsingissä puotipalvelijana toimivan Johan Stenvallin välityksellä tuli 1846 oppilaaksi "ukko" Granbergin valmistavaan kouluun Katajanokalle. Kävi Helsingin ala-alkeiskoulua 1847-48, yläalkeiskoulua 1848-52. Opiskeli sen jälkeen yksityisesti lukiokurssia mm. ylioppilas Alexander Johanssonin johdolla 1855-56 sekä dosenttien V.E. Neovius, J.A. Söderholm ja K.K. Tigerstedt johdolla heidän "ylioppilasleipomossaan" 1856-57. Ylioppilas (myöh. uusmaal.) 15.12.1857. Opiskeli 1859-65 eri otteisiin Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa Helsingissä kuunnellen mm. Elias Lönnrotin, Fredrik Cygnaeuksen ja J.G. Frosteruksen luentoja. Kirjailija, sai historiallis-filologisen tiedekunnan kaunokirjallisessa kirjoituskilpailussa 1859 kunniamaininnan suorasanaisesta runoelmasta Erika, Suomalaiselta Kirjallisuuden Seuralta palkinnon näytelmästä Kullervo 1860 ja valtion kirjallisuuspalkinnon näytelmästä Nummisuutarit 1864. Asui teoksiaan kirjoittaen ja viimeistellen ajoittain kotonaan Nurmijärvellä, ajoittain Siuntiossa (mm. veljensä Johan Stenvallin vuokraamalla tilalla) ja ajoittain Helsingissä. Asettui mamselli Charlotta Lönnqvistin luo Siuntion Sjundbyn alaiseen Fanjunkarsin torppaan 1864. Sairasmielinen v:sta 1870, hoidettavana yliopiston klinikalla 1871 ja Lapinlahden sairashuoneella 1871-72. Lähetettiin parantumattomana veljensä Albert Stenvallin luo Tuusulan kirkonkylän Krapin Syvälahteen kunnan hoidokkina. Teoksia (kirjailijanimellä A. Kiwi tai Alexis Kivi): näytelmät Kullervo (1864), Nummisuutarit (1864), Yö ja päivä (1866), Kihlaus (1866), Karkurit (1866), Olviretki Schleusingenissa (kirjoitettu 1866), Leo ja Liina (kirjoitettu 1867), Canzio (kirjoitettu 1867-68), Lea (1869), Alma (1869) ja Margareta (1870) ynnä kadonneet Bröllopsresan (1857), Aino (1860) ja Sankarteos (eli Sankarintyö) (1867), runoja albumissa Mansikoita ja Mustikoita 1860 sekä Kirjallisessa Kuukausilehdessä 1866 sekä kokoelma Kanervala (1866), romaani Seitsemän veljestä (1870). Valitut Teokset julkaistiin 1877-78, Kootut Teokset 1915-19. "Kansalliskirjailijana suomenkielisen kaunokirjallisuuden, erityisesti näytelmä- ja romaanikirjallisuuden luoja, sekä omaperäinen lyyrikko". K. Tuusula 31.12.1872, 38-vuotiaana. Naimaton.


I. Vanhemmat

2. Eerik Johan Stenvall, s. Nurmijärvi 17.2.1798 (Helsingin lastenkirjan ja Nurmijärven lasten- ja rippik:n mukaan 20.12.1798). Vietti lapsuutensa Helsingissä, jossa mahd. käynyt jotain valmistavaa koulua. Mainitaan Nurmijärven rippikirjassa epiteetillä "svensk" (ruotsinkielinen), mutta tämä kielitaito lienee ollut suhteellisen puutteellinen. Pääsi Helsingin rippikirjan 1805-27 (s. 201) mukaan ripille ensi kerran Helsingissä 1814(!). Räätälinopissa Nurmijärvellä, luultavasti pitäjänräätäli Karénin luona kirkonkylässä. Pitäjänräätäli Nurmijärvellä v:sta 1817, aluksi kirkonkylässä, v:sta 1825 Palojoella. Käytetty kyläläisten kirjoitusmiehenä. K. Nurmijärvi 27.3.1866, 68-vuotiaana. - Puoliso Tuusulassa 18.11.1824

3. Annastiina Hamberg, s. Tuusulassa 12.10.1793. Asui kotona Nahkelassa, kunnes solmi avioliiton ja muutti 1825 Nurmijärven Palojoelle. Toimi mm. pitokokkina, kutoi kankaita ja ompeli vieraille. K. Nurmijärvi 27.12.1863, 70-vuotiaana.


II. Isovanhemmat

4. Anders Johan Stenvall, s. Nurmijärvi 23.11.1769. Räätälinoppipoika (1793) (sekö Antti Juhaninpoika Sipoosta(!), joka 16-vuotiaana 20.6.1785 tuli oppipojaksi mestari Johan Holmströmille Helsinkiin, mutta karkasi palveluksesta). Muutti 1789 Helsinkiin. Mainittu a.u. lapsen isäksi Nurmijärvellä 1794. Lähti merille, Helsingfors-laivan koksmat (kokinapulainen) 1794-95, jungmanni 1795-96, purjehti Portugaliin ja Välimerelle. Matruusi jahdilla Simon Vilhelm 1797, kutsutaan laivatimpuriksi s.v. Itsellinen Palojoen Maisin talossa 1798. Lienee jo vuoden 1800 tienoilla ollut tullijahdin laivamiehenä Helsingissä. Matruusi kaljaasilla Anna Christina 1800 ja 1801, laivalla Thomas 1800, purjehtien Itämerellä, laivalla Petter Johan Bladh 1802-03 ja 1805-07, purjehti Välimerelle, Espanjaan ja Englantiin. Matruusi jahdilla Nordstiernan 1804, prikillä Union 1806, purjehti Englantiin. Ylim. laivamies tullijahdilla Helsingissä 1808-09. Matruusi fregatilla Dygden 1809-10, fregatilla Eva Margareta 1812, purjehtien Itämerellä ja Suomenlahdella. Omisti v:sta 1798 talon ja tontin n:o 53 Läntisen Suokadun varrella Helsingissä, jonka oli lunastanut itselleen tätinsä, merimiehenleski Helena Dahlmanin myytyä sen ulkopuoliselle. Sanotaan pitäneen yleistä saunaa. Näyttää kaupungin palon jälkeen lähettäneen perheensä Nurmijärvelle sotaakin pakoon 1808 ja muutti itse perässä 1811. Asui ensin itsellisenä Kirkonkylässä Pekkolan maalla, viljeli 1827-37 talon alaista ns. Stenvallin torppaa, mutta oli lopulta jälleen itsellinen. Lienee myös toiminut paikkaräätälinä. K. Nurmijärvellä 7.1.1840, 80-vuotiaana. - Puoliso Nurmijärvi 17.12.1797

5. Maria Juhanintytär, s. Nurmijärvi 22.1.1769. Muutti jo 1770 perheensä mukana Mårtensbyhyn, mutta palasi isän kuoltua äidin kanssa Nurmijärvelle. Asui äitinsä ja isäpuolensa kanssa Palojoella jo 1773, siirtyi äidin kuoltua tämän kotitaloon Kirkonkylän Pekkolaan vuoden 1790 tienoilla. Muutti avioiduttuaan 1798 Helsinkiin, josta palasi lapsineen Nurmijärvelle 1808. K. Nurmijärvi 3.10.1824, 55-vuotiaana.


6. Antti Juhaninpoika Hamberg (1800-luvun alkuun Hannula), s. Tuusula 4.9.1753. Asui kotona Nahkelan Hannulassa isännän veljenä ilmeisesti sepäntöitä tehden, oli 1775 lyhyen aikaa muualla. Kyläseppä, sitt. pitäjänseppä Tuusulan Nahkelassa, mainitaan taitavaksi viikate- ja kirvessepäksi. K. Tuusula 17.3.1818, 64-vuotiaana. - Puoliso Tuusula 14.3.1786

7. Anna Juhanintytär, s. Tuusula 14.3.1760. Asui kotona Nahkelan Maulalla, kunnes solmi avioliiton naapuritalon pojan kanssa. K. Tuusula 14.3.1830, 70-vuotispäivänään.


III Isovanhempien vanhemmat

8. Juhani Sakariaanpoika Stenvall, s. Nurmijärven rippik:n mukaan 1745 (?Janakkala 21.5.1743. ?Sekö Juhani Sakariaanpoika, joka otettiin palovartijareserviksi Helsinkiin 3.10.1763 samalla kertaa kun Sakarias Sakariaanpoika [Stenvall] otettiin palovartijaksi.) Sotamies Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin Helsingin komppanian 124., Nurmijärven Palojoen ruodussa 15.8.1766, ero sairauden vuoksi 17.6.1778. Hänen sotilastorppansa oli Palojoen Lallan maalla. Asui erottuaan itsellisenä Lallalla. K. Nurmijärvi 29.5.1823, 80-vuotiaana. - Puoliso Tuusula 27.5.1768

9. Heta Kustaantytär, s. Nurmijärven rippik:n mukaan 1742 (mahdollisesti se Heta Kustaantytär Grönblad, joka s. Nurmijärvi 13.3.1744?). Palvelijattarena kornetti Carl Gustaf Silviuksen luona Tuusulan Hyökkälän Saksan kersantinvirkatalossa 1766-1768, muutti avioliiton solmittuaan Nurmijärven Palojoelle. K. Nurmijärvi 7.3.1809, 67-vuotiaana.


10. Juhani Jaakonpoika, s. Nurmijärven rippik:n mukaan 1734. Renkinä Leppälammin Kissalla, lampuoti jo 1767. Muutti ilman muuttokirjaa 1770 perheineen Mårtensbyhyn, mutta lähteistä ei selviä, mihin keskisen Uudenmaan monista tämännimisistä kylistä hän siirtyi. Kuollut viimeistään 1772. - Puoliso Nurmijärvi 13.10.1767

11. Anna Liisa (myöhemmin vain Liisa) Aapontytär (hänen 1. aviossaan), s. Nurmijärvi 10.3.1740. Emäntänä Leppälammin Kissalla 1767-70, muutti Mårtensbyhyn 1770, palasi leskenä Nurmijärvelle ja asui vuodesta 1773 Palojoella. K. Nurmijärven rippik:n mukaan 1789 (mahdollisesti Helsingissä). 2. puoliso Nurmijärvi 17.10.1773 Palojoen Heikkilän renki sitt. Lallan alaisen Ristimäen torppari ja lopulta itsellinen Heikki Juhaninpoika, myöhemmin Sarman (s. 1747, k. Nurmijärvi 22.9.1809), joka näyttää 1789-90 oleskelleen Helsingissä.


12. Juhani Eerikinpoika Hannula, s. Tuusulan rippik:n mukaan 21.11.1719. Nahkelan Hannulan isäntä isänsä jälkeen v:sta 1752. Halkoi isän testamentin mukaisesti Hannulan kahtia veljensä Tuomas Eerikinpojan kanssa 1764 saaden tilan toisen puoliskon. Rakennusmestari, peri isänsä puusepän ja sepän työvälineet, joita veljetkin saivat käyttää. Johti Tuusulan kirkon ja tapulin korjaustöitä eri otteisiin (1755-56, 1767-70, 1782). Luovutti isännyyden pojalleen Juhani Juhaninpojalle. K. Tuusula 28.9.1802, 82-vuotiaana. - Puoliso Nurmijärvi 14.10.1744

13. Anna Antintytär, s. Tuusulan rippik:n mukaan 1724, k. Tuusula 10.1.1805, 81-vuotiaana.


14. Juhani Akselinpoika Maula, s. Tuusulan rippik:n mukaan 1733. Nahkelan Maulan isäntä isänsä jälkeen 1760-luvulta lähtien. K. Tuusula 18.4.1789, 56-vuotiaana. - Puoliso 1) Tuusula 12.12.1753

15. Anna Maria Juhanintytär, s. Tuusula 20.3.1735, k. Tuusula 13.3.1764, 29-vuotiaana. (2. puoliso 1765 Maria Jaakontytär, s. 1737, k. Tuusula 7.6.1787).


IV. Isovanhempien isovanhemmat

16. Sakarias

18. Kustaa


20. Jaakko Juhaninpoika, 1750-luvulla Fyrberg, s. Nurmijärven rippik:n mukaan 1708 tai 1709. Vihittäessä kotipaikaksi mainitaan Klaukkala, mahdollisesti renkinä Tilkalla. Väestöluettelossa 1753 merkintä "gl. soldat". Renki ja kotivävy Leppilammin Alatalossa (Kissalla). K. Nurmijärvi 20.5.1755, 47-vuotiaana. - Puoliso Nurmijärvi 12.10.1733

21. Anna Jaakontytär, s. Nurmijärvi 6.5.1710 (Nurmijärven rippik:n mukaan 1719) (vht Leppälammin Kissan talollinen v:sta 1704 Jaakko Mikonpoika, kotoisin Vihdin Selkistä, s. 1663, k. 5.4.1763, ja vaimonsa, vihityt Nurmijärvi 30.10.1704, Beata Hannuntytär, kotoisin Klaukkalasta, s. 1684, k. 12.1.1763). Eli leskenä vielä 1760-luvun lopulla Kissalla, häviää rippikirjoista ilman poismuuttomerkintää.


22. Aapo Matinpoika Pekkola, s. Nurmijärvi 20.9.1711 (vht Kirkonkylän Iivarin kotivävy sitt. v:sta 1703 Kirkonkylän Alastalon talollinen Matti Juhonpoika, k. 1.12.1711, ja vaimonsa Maria Juhanintytär, k. 8.2.1753, Kirkonkylän Iivarilta). Alastalosta halotun Pekkolan talollinen v:sta 1740. K. Nurmijärven rippik:n mukaan 1777, 66-vuotiaana. - Puoliso Nurmijärvi 14.1.1740

23. Johanna Kustaantytär, s. Nurmijärven rippik:n mukaan 1716 (? Nurmijärvi 8.3.1715, jolloin kastettujen luetteloon merkitty hänen vanhemmilleen poikalapsi Juhani) (vht kaksinnusratsumies, sitt. Lepsämän Palsin majoittajanvirkatalon lampuoti Kustaa Ollinpoika, s. 1676, k. 12.12.1739, ja vaimonsa, vihityt Nurmijärvi 26.12.1707, Brita Martintytär Nummenpäästä, s. 1677, k. Nurmijärvi 29.11.1744). Avioliiton solmimiseen saakka kotona Palsilla. K. Nurmijärvi 18.9.1794, 78-vuotiaana.


24. Erkki Eskonpoika Hannula, s. Tuusulan rippik:n mukaan 1684 (vht sotamies Narvassa Esko Pentinpoika ja vaimonsa Anna Antintytär, s. Tuusulan kuolleitten luettelon mukaan 14.12.1650, k. Tuusula 25.5.1736, 86-vuotiaana). Tuli veljensä Juhani Eskonpojan kuoltua 1710 ruttoon tämän noin 1709 viljelyyn ottaman Tuusulan Nahkelan Hannulan isännäksi 1711 lähtien. Rakensi tilalle pienen (kotitarve)vesisahan, joka mainitaan 1729. Oli taitava seppä, muurari ja kirvesmies. Kirkonrakennusmestari, rakensi Tuusulan uuden kirkon 1732-34, kellotapulin 1746 sekä myös pappilan rakennukset. Seurakunnan talonpoikaisen väestönosan johtomiehiä, kirjoitti mm. 1731 Porvoon tuomiokapitulille tuloksiin johtaneen valituskirjelmän toimitetun kirkkoherranvaalin johdosta. Monitaitoinen mies, soitti mm. viulua yhdessä kolmen muun kanssa kirkon vihkiäisissä. Allekirjoitti asiakirjoja merkiten nimensä Erich Hannula. K. Tuusula 15.2.1752, 68-vuotiaana - Puoliso


26. Antti Juhaninpoika Tapani (Staffans), s. Nurmijärven rippik:n mukaan 1673 (vht Siippoon Tapanin autiosta 1690 viljelyyn ottanut ja isäntänä vielä 1709 mainittu Juhani Yrjänänpoika, k. 1717, ja vaimonsa Kirsti Yrjänäntytär, k. 15.5.1727). Siippoon Tapanin isäntä isänsä jälkeen v:sta 1709. K. Nurmijärvi 31.12.1743, 70-vuotiaana. - Puoliso (jo 1704)

27. Kaisa Martintytär, s. Nurmijärven rippik:n mukaan 1654 (sic!), k. Nurmijärvi 27.6.1754, 100-vuotiaana.


28. Akseli Akselinpoika Maula, s. Nurmijärvi 4.3.1699 (vht Uotilan Penttilän talollinen, isäntänä 1682-1704 mainittu Akseli Pentinpoika, k. 1.3.1731, ja vaimonsa Elina Matintytär, k. 10.1.1720). Muutti avioliiton solmittuaan Tuusulaan jossa asui aluksi Kirkonkylässä. Muutti Maulalle jo 1730-luvun alussa ja tuli appensa jälkeen kahtia halotun tilan toisen puoliskon isännäksi 1732. Kihlakunnanoikeuden lautamies 1752-53. Luovutti 1750-luvulla isännyyden pojalleen Juhani Akselinpojalle. K. Tuusula 26.7.1780, 81-vuotiaana. - Puoliso Tuusula 28.12.1727

29. Kreeta Heikintytär, s. Tuusulan rippik:n mukaan 1705 (vht Nahkelan Maulan talollinen v:sta 1703 Heikki Juhaninpoika, s. 1682, k. 26.7.1734, ja vaimonsa (jo 1706) Riitta Matintytär, s. 1672, k. Tuusula 3.4.1761). Avioliiton solmimiseen asti kotona Maulalla, sitten joitakin aikoja Kirkonkylässä, Maulan toisen puoliskon emäntä v:sta 1732. K. Tuusula 28.1.1781, 79-vuotiaana.


30. Juhani Matinpoika Simola, s. Tuusulan rippik:n mukaan 1705 (vht Järvenpään Simolan talollinen Matti Laurinpoika, s. 1674, k. 11.2.1744, ja vaimonsa Liisa Eliseintytär, s. 1676, k. 3.1.1759). "Syntyisin Mäntsälästä, ollut täällä yli kaksikymmentä vuotta" sanotaan Tuusulan vihittyjen luettelossa 1743. Järvenpään Simolan talollinen isänsä jälkeen 1744. K. Tuusula 24.1.1759. - Puoliso 1) (jo 1732)

31. Kaisa Heikintytär, s. Tuusulan rippik:n mukaan 1701, k. Tuusula 12.5.1742; 2) Tuusula 26.12.1743 Maria Erkintytär, s. 1713, k. Tuusula 7.9.1747.


Referat

Aleksis Kivis anor. Den store finske författaren Aleksis Kivi (d. 1872) hette officiellt Stenvall och föddes 1834 i Nurmijärvi, där hans fädernesläkt kan följas tre släktled bakåt. Hans farfars far, soldaten Johan Zachariasson Stenvall (1743?-1823) var troligen son till soldaten i Janakkala Zacharias Mattsson Tingvall (c. 1706-1746).

Aleksis Kivis anor redovisas i fyra led med nämnande av påträffade uppgifter också om det femte. Alla anor i fjärde generationen hörde till allmogen som bönder, sockenhantverkare eller soldater och alla utom Johan Stenvalls föräldrar bodde i Nurmijärvi eller i grannsocknen Tusby. I femte generationen, som är ofullständigt känd, leder vissa anlinjer till grannsocknarna Vichtis och Mäntsälä samt till Narva. Vissa linjer kan följas till 1500-talet, men har inte redovisats här.


Genos 55(1984), s. 137-145

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1984 hakemisto | Vuosikertahakemisto