GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Huomioita Mänttäri-suvun alkuperästä

Apul.prof SEPPO SIPPU, Jyväskylä

Evert Mänttäri on sukuteoksessaan "Mänttärin suku" selvittänyt Vehkalahden pitäjän Sippolan kappelin Liikkalan kylässä 1600-luvun puolivälistä lähtien vaikuttaneen ratsutilallisen ja valtiopäivämiehen Tuomas Aabrahaminpoika Mänttärin jälkeläistöä. [1] Lähinnä henkikirjatietoihin vedoten E. Mänttäri esittää Tuomas Aabrahaminpojan olleen syntyisin Säkkijärven pitäjän Ihakselan kylästä, mutta siirtyneen sieltä 1649-50 Vehkalahden Liikkalaan ottaakseen viljelykseen erään v:sta 1620 lähtien autiona olleen tilan. Kuten E. Mänttäri toteaa, Ihakselassa ei kuitenkaan esiinny lainkaan Mänttäri-nimeä, vaan sikäläinen talo sai nimekseen Aabrahamista johtuvan nimen Apo.

E. Mänttäri on aivan oikeassa siinä, että Ihakselassa mainitaan erään (1/3 veron) tilan isäntänä muuan Tuomas Aabrahaminpoika, viimeisen kerran v:n 1648 henkikirjassa, kun taas Liikkalan Tuomas Aabrahaminpojan nimi ilmestyy Vehkalahden henkikirjoihin 1650. [2] Henkikirjatietojen tarkempi analyysi ja tietojen kombinointi muiden asiakirjalähteiden kanssa osoittavat kuitenkin teorian Ihakselasta Liikkalaan siirtymisestä vääräksi. [3]

Maakirjoista selviää ensinnäkin, että Liikkalan maakirjatalo N:o 4, Mänttäri, on muodostunut siitä 1 savun eli apuveromanttaalin, 1/2 kokoveron, 6 lehmän ja 2 nokan veroisesta ratsutilasta, joka maakirjoissa kulki Pekka Sipinpojan nimellä aina v:een 1661. [4] Isännän vaihdos Tuomas Aabrahaminpojaksi on maakirjoihin merkitty ensi kerran 1662: Per Sigfredsson ell(e)r Thomas Abrams(son). [5] Myöhemmän verolukunsa, 3/4 veroa ja 3/4 manttaalia, tila sai v:n 1681 verorevisiossa. [6]

Tila ei tarkasteltavana aikana ole ollut autiona; päinvastoin tilalta on varustettu ratsumies yhtäjaksoisesti v:sta 1619 lähtien. [7] Tilaan tosin yhdistettiin 1625-26 eräs 116 kokoveron autiotila, minkä seurauksena tilan kokoveroluku nousi aiemmasta 1/3 verosta edellä mainittuun 1/2 veroon. [8] Toisin kuin E. Mänttäri teoksessaan (s. 5) esittää, tila ei myöskään kuulunut Lorentz Creutzin rälssiin.

V:n 1649 henkikirjassa Pekka Sipinpojan talous on yksi Liikkalan kylän viidestä ratsutilaluontoisesta taloudesta ja siinä mainitaan: [9]

Pekka Sipinpoika vaimoineen,
vävy vaimoineen,
poika vaimoineen,
renki vaimoineen,
renki ja piika.

V. 1650 samassa taloudessa mainitaan: [10]

Tuomas Aabrahaminpoika vaimoineen,
poika vaimoineen ja
renki vaimoineen.

Ratsupalvelun vuoksi eräistä apuveroista vapautettujen ratsutilallisten luettelossa vv:lta 1655-57 mainitaan liikkalalaisesta 1 savun ratsutilallisesta Pekka Sipinpojasta: "itse ratsastanut elinaikanaan, sitten hänen luonaan asuva vävy ja nyt poika" (sielf rijdid i sin lifztijdh, Mågen effter hoos honom och nu Son). [11] Pekka Sipinpoika onkin merkitty tilansa ratsumieheksi Wolmar Just von Breitenbachin komppanian rulliin vielä 1640. [12] Saman komppanian v:n 1643 rullaan on merkitty Pekka Sipinpojan vävy Tuomas Weiss (Peer Sigfredssons Måg Thomass Weiss i Lijkalla). [13] Tuo varhainen sotilasnimi saattaa selittyä sillä, että saksan kielen weissen-verbillä on perusmerkityksensä 'valkaista' ohella erikoismerkitys '(valko)parkita' (vrt. ruots. 'mäntare' parkitsija, nahanmuokkaaja). Se poika, jonka "nyt" (1655) sanotaan ratsastaneen, on taas (vävyn) poika Arvi Tuomaanpoika, jonka vaimo mainitaan saman v:n henkikirjassa. [14]

Edellä esitetystä voidaan päätellä, että Tuomas Aabrahaminpoika on Pekka Sipinpojan kotivävy, joka palveli v:sta 1643 lähtien tilan ratsumiehenä ja pääsi Pekan jälkeen 1650 tilan isännäksi. Päättelyä tosin hieman horjuttaa se, että Tuomas Simonpojan komppanian v:n 1646 rullassa, [15] Pekan Tuomas-vävy mainitaan yllättäen patronyymillä Maununpoika (Per Sigfredss:s Mågh Thomas Monss: i Lijkala) ja ettei seuraavan vuoden rullassa [16] häntä enää esiinny. Tuo 'Monss:' on helppo selittää kirjurin kopiointivirheeksi Weiss-nimestä, ja jälkimmäinen tieto taas ei varsinaisesti ole ristiriidassa muiden näkökohtien kanssa.

Ratkaiseva todiste Tuomas Aabrahaminpojan ja Pekka Sipinpojan sukulaissuhteelle löytyy Ruotsin sota-arkiston ruodutusluetteloista, jotka ovat mikrofilmeinä Valtionarkistossa. Luetteloiden avulla voidaan päätellä sitovasti, että Tuomas Aabrahaminpoika on ollut Pekka Sipinpojan kotivävynä ainakin v:sta 1648 lähtien. Vehkalahden v:n 1648 luettelossa mainitaan liikkalalaisessa ratsutilallistaloudessa seuraava miesväki: [17]

B(onde) Peder Sigfredhsson,
M(åg) Thomas Abrams(son),
D(räng) Sigfredh Suensk.

Saman v:n henkikirjassakin mainitaan Pekan luona vävy vaimoineen ja renki vaimoineen. [18]

Näin ollen Liikkalan Tuomas Aabrahaminpoika Mänttäri ei missään tapauksessa voi olla se Tuomas Aabrahaminpoika, joka mainitaan Säkkijärven henkikirjoissa (ja ruodutusluetteloissa) nimeltä vielä 1648 ja joka 1649 luovutti tilansa isännyyden Matti-pojalleen. [19]

Tuomas Aabrahaminpojan Liikkalaan tulo ajoittunee itse asiassa jo 1630-luvun puolelle. Koska Tuomaalla on ollut ratsumiehenä palveleva ja siten vähintäänkin 16-vuotias poika (Arvi) jo 1655, on Tuomaan täytynyt naida Pekka Sipinpojan tytär viimeistään 1638, ellei sitten ole kysymyksessä toinen avioliitto. Jos Tuomas olisi ollut leskimies naidessaan Pekan tyttären, kertyisi hänelle avioliittoja kaiken kaikkiaan kolme. V:n 1655 henkikirjassa Tuomas mainitaan näet yllättäen ilman vaimoa, mutta jo seuraavana vuonna hänen talouteensa on vaimon ohella ilmaantunut naimisissa oleva poikapuoli. [20] V:n 1662 henkikirjassa [21] tämä poikapuoli osoittautuu Åke Olavinpojaksi, jonka E. Mänttäri on teoksessaan esittänyt erheellisesti Tuomaan pojanpojaksi.

Käytettävissä olevan lähdeaineiston perusteella on Tuomas Aabrahaminpoika Mänttärin syntyperää tuskin mahdollista selvittää. [22] Toisaalta asia ei ehkä ole kovin mielenkiintoinenkaan, sillä itse Mänttäri-nimi ei ole Tuomaan perua, vaan se esiintyy liikanimenä jo hänen apellaan Pekka Sipinpojalla. Vehkalahden käräjillä 12.10.1629 näet tuomittiin Pekka Mänttäri (Per Mänther) ja muuan Yrjö Eerikinpoika vetämään sakkoa toisiinsa lyömistään haavoista. [23] Vehkalahden kesäkäräjillä 14.6.1637 taas nimettiin neljä lautamiestä ulosmittaamaan Pekka Sipinpojalta Mänttäristä (Per Sifferssån i Mentter) eräälle Sipi Sipinpojalle tämän kolmen vuoden palkka, 8 taalaria hyvää rahaa kultakin vuodelta, mikäli estettä ei ilmaantuisi. [24]

Sirkka Paikkala, joka on kirjoittanut Suomalaiseen nimikirjaan M-Ö alkuisten sukunimien artikkelit, on myös havainnut, että paikkakunnalla on tietoja Mänttäri-nimestä jo v:lta 1629 (Per Mänther on kirjattu tuomiokirjakortistoon). [25] Paikkala on aivan oikein päätellyt, ettei nimi johdu Tuomas Aabrahaminpojasta, vaan että tämän haltuunsa saamaa tilaa on jo aiemmin kutsuttu Mänttäriksi.

Tiedossa ei ole, onko Pekka Sipinpoika itse harjoittanut parkitsijan, "mänttärin", ammattia vai onko nimi vanhempaa perua. V. 1637 esiintyvä muoto "i Mentter" antaa aiheen otaksua, että nimi olisi jo tuolloin ehtinyt juurtua isännän liikanimestä talonnimeksi. Voudintilien systemaattinen läpikäynti saattaisi ehkä tuoda lisävalaistusta asiaan.

 

[1] E. Mänttäri, Mänttärin suku. Myllykoski 1972 (korjattu painos Jyväskylä 1986).

[2] VA 8593: 499. VA 8598: 753. E. Mänttäri mainitsee teoksessaan, että Ihakselan Tuomas Aabrahaminpoika esiintyisi vielä v:n 1649 veroluetteloissa. V:n 1649 henkikirjassa (VA 8596: 800v) häntä ei kuitenkaan enää mainita nimeltä, vaan tilan isäntänä on hänen Matti-poikansa.

[3] Kirjoituksessa esitetyt näkökohdat sisältyvät kirjoittajan 29.7.1977 Mänttärin sukuyhdistyksen johtokunnan jäsenelle, lehtori Olli Mänttärille lähettämään tiedonantoon, joka on myös ollut esillä johtokunnan kokouksessa. Kirjoitus julkaistaan vasta nyt, kun kirjoittaja on tauon jälkeen asian pariin palattuaan löytänyt erään johtopäätöksiä ratkaisevasti tukevan asiakirjalähteen (nootit 17 ja 19).

[4] V:n 1650 maakirja, VA 8598: 281-281v. V:n 1661 maakirja, VA 8637: 127v-128.

[5] VA 8639: 296.

[6] VA 8690: 387v-388v. Ks. myös v:n 1725 maakirja, VA 8775: 29v-30.

[7] VA 3606: 16-17. VA 3610: 11. Ks. myös K. Hellgren, Sippolan historia. Myllykoski 1957, s. 240.

[8] VA 3626: 11. VA 6106: 1Ov. VA 3634a: 29v.

[9] VA 8596: 890v-891.

[10] VA 8598: 753.

[11] VA 8622: 1236-1238.

[12] VA 8562: 494-496v.

[13] VA 8572: 781. V:n 1643 rullan eräässä kopiossa (VA 8577: 645) nimi mainitaan muodossa Wäijss. Vuosien 1641 ja 1642 rullissa (VA 8564: 551, VA 8567: 407) ratsumiehenä mainitaan muuan Sipi Pekanpoika. Kirjoittaja ei ole vielä käynyt läpi Ruotsin sota-arkiston kokoelmiin kuuluvia rullia.

[14] VA 8618: 562. Ks. myös v:n 1662 henkikirja, VA 8640: 582v.

[15] VA 8583: 691.

[16] VA 8588: 360v.

[17] VA mikrofilmi WA 764, Ruotsin sota-arkiston ruodutusluettelot, vol. 624-625, Vehkalahden v:n 1648 ruodutusluettelo (volyymissä ei ole sivunumerointia).

[18] VA 8593: 548v. Pekka Sipinpojan luona mainitaan vävy vaimoineen jo v:n 1644 henkikirjassa (VA 8572: 1071), muttei vielä 1642 (VA 8567: 557v). V:n 1645 henkikirjassa (VA 8577: 867) Pekan luona ei mainita vävyä, mutta sen sijaan mainitaan ratsumiehen vaimo. Vv:n 1646-47 henkikirjoissa (VA 8583: 896, VA 8588: 506v) ei mainita vävyä eikä ratsumiestä eikä sellaisen vaimoa.

[19] VA mikrofilmi WA 764, vol. 624-625, Säkkijärven manttaali- ja ruodutusluettelo, päivätty 12.2.1648. VA 8593: 499. VA 8596: 800v.

[20] VA 8618: 562. VA 8622: 990.

[21] VA 8640: 582v.

[22] Vehkalahden käräjäpöytäkirjoista, jotka kirjoittaja on käynyt systemaattisesti läpi vuosilta 1623-50, ei ainakaan ole löytynyt mitään valaistusta Tuomas Aabrahaminpojan syntyperään.

[23] VA Lappee l (1623-1639) KO a l: 10Ov.

[24] VA Lappee l (1623-1639) KO a l: 195v.

[25] Suomalainen nimikirja (Otavan Suomen kielen sanakirjat 6). Keuruu 1984.

 

Referat

Om släkten Mänttäris ursprung. Släkten Mänttäri härstammar från rusthållaren i Liikkala by i Sippola, riksdagsmannen Tomas Abrahamsson Mänttäri, som i tryckta släktutredningar sägs ha kommit 1649 eller 1650 från Säkkijärvi till Mänttäri i Liikkala. Ovan påvisas att Tomas åtminstone från 1648 och troligen redan 1643 bodde på Mänttäri som måg till den föregående husbonden Per Sigfridsson, som i källoma kallas Mänther Tomas var ryttare för sin svärfars hemman och nämns i en rulla Tomas Weiss. Namnet Mänter - Mänttäri återgår givetvis på garvningstermen mänta, d.v.s. vitgarva. Då det tyska ordet weissen har samma betydelse och dä chefen för Tomas kompani var tysk, så är soldatnamnet Weiss tydligen en variant av hemmansnamnet.


Genos 57(1986), s. 61-65

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1986 hakemisto | Vuosikertahakemisto