GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Tiedonantoja - Meddelanden
 

Kymmenennet valtakunnalliset sukututkimusopintopäivät Hyvinkäällä 28.-29.3.1987

Helvi Ukkola

Ajatus sukututkimusväen vuosittaisesta kokoontumisesta opintopäiville on osoittautunut elinvoimaiseksi. Niinpä Hyvinkäälle paikallisen sukututkimusyhdistyksen, Suomen Sukututkimusseuran ja Kansainvälisen Opintokeskuksen järjestämille opintopäiville oli saapunut lähes puolitoistasataa kiinnostunutta osanottajaa.

Maist. Katri Lehdon esitelmä Entisajan hyvinkääläisiä erään oikeustapauksen valossa esitteli meille piika Maria Heikintyttären surullisen tarinan Suuren Pohjan sodan ajalta. Samalla tulivat tutuiksi monet kyläläiset, oikeusjutun todistajat ja osalliset. Tuomiokirjoista juuri löytyy sitä verta ja lihaa, joka tekee entisajan ihmiset meille eläviksi.

Elämänkerran kirjoittajan tehtävänä ei ole puolustaa, hyökätä tai moralisoida, vaan kertoa totuus, totesi maist. Anne Petersen-Jessen innostavassa esitelmässään elämänkerran laatimisesta. Näinollen on paitsi kyettävä löytämään materiaalia myös osattava käyttää sitä kriittisesti, jotteivät väärät tulkinnat ja mielikuvitus veisi harhaan. Kuitenkin työhön kannattaa ryhtyä: pienikin huolellisesti laadittu työ on arvokas.

Fil. tri Juhani Piilonen tutustutti meidät monille varsin tuntemattomiin lähteisiin: kansalaissodan punaisen puolen arkistoihin. Sodan päättyessä v. 1918 valkoisilla oli n. 80000 vankia, joiden kohtalo oli pikaisesti ratkaistava. Siksi perustettiin erityisiä valtiorikosoikeuksia ja -ylioikeus. Näiden työskentelyä varten koottiin laaja huolellisesti järjestetty arkisto, joka käsitti mikäli mahdollista kaiken punaisten toimintaa valaisevan kirjallisen aineiston. Perusteellisessa esityksessään luennoitsija esimerkkitapausten avulla opasti näiden sekä muiden asiaan liittyvien arkistojen hyödyntämiseen sukututkimuksessa.

Sukututkijan polut ovat kiviset, mutta juuri siksi niin mielenkiintoiset, totesi lakit.lis. Pentti Voipio, joka vuosikymmenien kokemukseen perustuen loi karttaa näistä kompastuskivistä: muistitietojen ja lähteiden virheistä sekä juuttumisesta ratkaisemattomien ongelmien kaivelemiseen. »Kun polkusi törmää seinään, pane se ongelma syrjään odottamaan. Muita sukuja tutkiessasi voit äkkiä huomata olevasi seinän toisella puolella ja niin voit jatkaa.»

Sukututkijalle voivat verrattomana apuna olla painamattomat lähteet, jos vain osaa ne löytää. Valt.maist. Georg Luther esitti katsauksen kirjastojen ja arkistojen erikoisesti sukututkijan kannalta tärkeisiin käsikirjoituskokoelmiin, joista siis voi saada valmista tutkittua tietoa. Näitä kokoelmia on etupäässä Valtionarkistossa, mutta myös maakunta-arkistoissa ja esim. tieteellisissä kirjastoissa; useimmissa kuitenkaan sukututkimuskokoelmia ei ole luetteloitu erikseen, mikä vaikeuttaa aineiston löytämistä.

Nykyaikainen tietotekniikka tulee yhä enemmän hyödyttämään myös sukututkimusta, vakuutti Leif Mether, joka esitteli käytettävissä olevia tietokoneohjelmia ja tietokoneita. Muistiinpanolehtiön ja kynän korvaa tietokonenäppäimistö ja koneen erehtymätön muisti. Osoittautuikin, että yhä useammalla sukututkijalla on jo tämä uusi apulainen käytössään. Silti kone on vain väline; itse tutkimuksen kiviset polut ovat edelleen vain ihmisen vaivana ja ilona.

Ensi vuoden sukututkimuspäivät pidetään jälleen Espoon Säästöpankkiopistolla, missä tämä toiminta kymmenen vuotta sitten alkoikin.


Genos 58(1987), s. 101-102

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1987 hakemisto | Vuosikertahakemisto