GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Kirja-arvosteluja - Recensioner

Timo Alanen

Kieli 2, Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisu, toimittaneet Eero Kiviniemi ja Ritva Liisa Pitkänen, Helsinki 1987, 180 s.

Vapun tienoilla ilmestyi Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisusarjan Kieli toinen numero, joka sisältää viisi kirjoitusta nimistöntutkimuksen alalta. Koska Suomessa ilmestyy pelkästään nimistöstä kirjoitettuja artikkelikokoelmia aika harvoin, viimeksi kai Kalevalaseuran Nimikirja 15 vuotta sitten, teos on jo sen takia huomionarvoinen. Mutta kirjan sisältö on varmasti vielä huomionarvoisempi: artikkeleissa esitellään monipuolisesti eri tutkimuskohteita.

Ensimmäiseksi Eero Kiviniemi kysyy: »Voidaanko nimeämisperusteet luokitella?» Nimistöntutkimuksen alkuperäistehtävä on hämärien, kuluneiden nimien selvittely: pitäisi osata sanoa, mistä paikannimi johtuu ja on saanut alkunsa. Yleensä tämmöisten tarkastelujen välituloksena saadaan esille useita vaihtoehtoisia selitysmahdollisuuksia, joista pitäisi osata valita »oikea» ja hylätä »väärät». Valintatilannetta helpottamaan on kehitetty apukeinoja: on hankittu tietoa siitä, minkälaista nimistö yleensä on ja millä perusteella nimi tavallisesti syntyy. Näitä syntysyitä on alettu nimittää »nimeämisperusteiksi» ja niitä Eero Kiviniemi kirjoituksessaan juuri käsittelee. Samaa aihetta on tutkittu viimeisen vuosikymmenen aikana paljon. Käsillä oleva esitys on yhteenvedonomainen ja melko teoreettinen. Tuleekin mieleen, ovatko nimeämisperusteet ja niiden luokittelu nousseet tutkimuksen apukeinon asemasta ylemmäs, ehkä jonkinlaiseksi uudeksi teoreettis-filosofiseksi ylätutkimukseksi. Toivottavasti näin ei ole käynyt, sillä olisi vahinko, jos nimeämisperusteiden pyörittelystä olisi satona vain teoreettisia kahujyviä.

Saulo Kepsu valaisee kirjoituksessaan talonnimien tutkimusta. Hänen materiaalinaan ovat Valkealan kantatalojen nimet, joiden kehitystä hän esittelee varsin yksityiskohtaisesti. Työ perustuu sekä kenttä- että arkistotutkimuksiin, joiden avulla kirjoittaja on pystynyt selvittämään Valkealan talonnimijärjestelmän muutokset. Vaikka päätelmät perustuvat yhden pitäjän ainekseen, niillä on varmasti yleisempääkin pätevyyttä. Artikkeli on uraauurtava ja hyödyllinen; siihen tullaan tulevassa tutkimuksessa monesti palaamaan. Sen takia erityisesti sukututkijoiden ja paikallishistorioitsijoiden olisi hyvä perehtyä Saulo Kepsun opettavaiseen kirjoitukseen.

Laitilan Untamalan viljelysnimistöä tarkastelee artikkelissaan Ritva Liisa Pitkänen. Hänen nimiaineksensa on peräisin vuoden 1798 isonjaon asiakirjoista, Arvo Meren paikannimien keruusta vuodelta 1925 ja kirjoittajan omista kenttätöistä vuodelta 1981. Näitä aineksia kirjoittaja vertailee. Samalla tulee esiin viljelysnimistön tärkein kehityspiirre: nimistö on sangen vaihtuvaa. Mielenkiintoista on myös lukea, että Laitilassa sanat tahdon, hangas ja touko ovat pienten peltojen appellatiivisia nimityksiä.

Laila Lehikoinen on kirjoittanut Antinmatti-nimistä eli niistä, joissa etunimeä määrittää toinen, genetiivissä oleva etunimi, siis esimerkiksi Kaisankalle, Iitanjussi tai Paavonjoonas. Ennen samannimisyys on maalaisoloissa ollut hyvin yleistä, yhdessä pitäjässä on voinut olla monta täyskaimaa. Tämän haitan kiertämiseksi ovat kehittyneet Antinmatti-tyyppiset nimet, jotka alkuaan ovat olleet kansanomaisia puhuttelunimiä ja jotka myöhemmin ovat vakiintuneet myös talonnimiksi ja sukunimiksi. Tämän kansanomaisen nimenmuodostustavan vaiheet tulevat Laila Lehikoisen tutkimuksessa hyvin esitellyksi.

Kieli 2:n viimeinen artikkeli on Pirjo Mikkosen kirjoitus Turun pataljoonan ruotusotamiehen lisänimistä vuosilta 1854-1865. Oolannin sodan aikoihin vanha Ruotsin vallan aikainen ruotusotaväki kutsuttiin ikään kuin ylimääräiseen näytökseen: sitä varten ruotuihin otettiin miehiä ja heille annettiin myös ns. sotilasnimet. Tätä erikoista nimistöä, joka on näyttänyt olleen melko tilapäistä ja hajanaista, Pirjo Mikkonen kuvailee kirjoituksessaan.

Esitelty kirja, Kieli 2, on vaikeasti saatavissa, sillä sitä myydään ainoastaan ja vain Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen toimistossa, osoite Fabianinkatu 33, 00170 Helsinki. Julkaisun voi tilata myös puhelimitse, numero on 90/1912661. Kirjan hinta on 50 mk.


Genos 58(1987), s. 103-104

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1987 hakemisto | Vuosikertahakemisto