GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Miksi tutkimme sukuja?

Sukututkimuspäivillä Mikkelissä 15.3.1986 esitetty tervehdys *

Georg Luther

Monet ammattihistorikot pitävät sukututkimusta menetelmiltään alkeellisena ja yksinkertaisena touhuna. Mikä peruste vetää yhä laajemmat väkijoukot tähän touhuun tutkimaan sukujuuriaan ja etsimään arkistoista tuntikaupalla tiedonhiukkasia esipolvien henkilökuviin?

Hakiessamme kysymykseen vastausta eri kielillä julkaistuista sukututkimusoppaista löytyy usein alkusivuilta katsaus sukututkimuksen hyötyihin. Useimmissa kirjoissa korostetaan sukuselvitysten merkitystä varsinkin sosiaalihistorian ja perinnöllisyystutkimusten pohja-aineistona. Monet kirjat kertovat lisäksi sukututkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä: esipolvien kohtaloiden ja olojen tunteminen kehittää yhteiskunnan tuntemustamme ja kansalaiskuntoamme.

Maastamme löytyy jopa professoritason esimerkkejä tutkijoista, jotka ovat tuottaneet merkittäviä henkilö- ja sukuhistoriallisia tutkimustuloksia oman korkeatasoisen sosiaalihistoriatyönsä pohjaksi. Ja Suomen Sukututkimusseuran hallituksesta löytyy tutkija, joka parikymmentä vuotta on laatinut päätyönään perinnöllisten sairauksien tutkijoiden tarvitsemia sukuselvityksiä. Mutta nämä tapaukset, joissa sukututkimus alun perin on suunniteltu jatkotutkimuksen pohja-aineistoksi, ovat toki harvinaisia poikkeuksia. Useimpien sukututkimusten virikkeet ovat aivan toisenlaisia.

Entä väite, että esipolvien tuntemus kehittää meidät paremmiksi yhteiskunnan jäseniksi? Ehkä siinä voi olla perääkin, mutta eipä kukaan taida ryhtyä sukututkijaksi tullakseen paremmaksi kansalaiseksi. Jos tuollainen yhteys on olemassa, niin syy ja seuraus voivat pikemminkin olla päinvastaisia: nyky-yhteiskunnan paremmaksi ymmärtämiseksi eräät hyvät kansalaiset ehkä kaipaavat tietoja juuristaan. Mutta monet ovat toki ansioituneet yhteiskunnan jäseninä ilman tuota kaipuutakin!

Useimmissa tapauksissa sukututkimuksen käynnistää tutkijan sisäinen tarve hankkia lisätietoja esipolvista. Tuota tarvetta eivät opaskirjojen tuottajat näytä pitäneen riittävänä perusteluna ja niinpä he ilmeisesti ovat tunteneet tarvetta korostaa sukututkimuksen tarjoamia muita hyötyjä. Niitä ei kuitenkaan tarvita perusteluksi. Sukututkimuksen päähyöty syntyy tutkijan omana tyydytyksenä, kun hän oppii tuntemaan menneet polvet, heidän elämänehtonsa, kohtalonsa, onnensa ja murheensa sekä inhimilliset piirteensä.

Tämä tyydytys ei poikkea siitä, minkä muiden tieteiden harjoittajat kokevat löytäessään etsimäänsä tietoa: kuka luonnonlakeja, kuka historian unohtuneita vaiheita, kuka kielten juuria. Ei Darwin eikä Einstein selvittänyt luonnonlakeja niiden sovellutuksesta kertyvän hyödyn takia, pelkkä tietäminen riitti heidän tavoitteekseen. Ehkäpä sukututkijan tulokset ovat perusteellisemmin kouliintuneiden tutkijoiden mielestä alkeellisia, mutta se ilo ja onni, jonka tunnemme löytäessämme kauan etsimiämme tietoja, ei poikkea niistä tunteista, joita muiden ja ehkä vaikeampien tieteiden harjoittajat kokevat löytäessään oman alansa uusia totuuksia.

Sukututkimus on tosiaankin tieteen harjoittamista. Puhtaan tieteen tärkeänä tunnusmerkkinähän on juuri tiedon etsiminen tiedon itsensä vuoksi.

Jos eräät omahyväiset muiden tutkimusalojen edustajat joskus väheksyvät meitä sukututkijoita, niin älkäämme välittäkö siitä. Iloitkaamme sen sijaan siitä, että olemme löytäneet viehättävän tutkimusalan, jolla voimme kehittyä hyviksi tutkijoiksi ilman vuosikymmenten pituista opiskelua ja harjoittelua. Useimmat tieteet vaativat harjoittajiltaan yhä pitempää ja perusteellisempaa perehtymistä. Sukututkimuskin toki edellyttää oppia ja osaamista, mutta sen alalla laajat kansalaispiirit voivat kohtuullisen nopeasti kehittyä hyödyllisten uusien tutkimustulosten tuottajiksi.


* Teksti esitetään tässä pienin muutoksin, yhdenmukaisena Juthbackassa 8.11.1986 esitetyn vastaavan ruotsinkielisen tervehdyksen kanssa.


Genos 58(1987), s. 155-156

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1987 hakemisto | Vuosikertahakemisto