GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Kirja-arvosteluja - Recensioner

Helvi Ukkola

Kärkkäisten suku II. Kärkkäisten sukuseura r.y., Helsinki 1987. 79 sivua.


Kärkkäisten suku on yksi suurimpia itäsuomalaisia sukuja. Elinvoimaisella suvulla on elinvoimainen sukuseura, kohta 40 vuotta toiminut. Seuran toimesta ilmestyi viime vuonna tässä esiteltävä sukujulkaisu.

Teoksen pääosan muodostaa dipl. ins. Pertti Kortelaisen ansiokas selvitys Kärkkäisten Kiuruveden sukuhaaran varhaispolvista. Tutkija on käyttänyt lähteinään paitsi maakirjoja, henkiveroluetteloita ja papinveroluetteloita sekä kirkonkirjoja myös käräjäpöytäkirjoja ja näin saanut kiinnostavaa ainesta henkilökuvien rakentamiseen. Tutkimuksesta ei näin muodostu vain nimien luettelointia, vaan 1500-1700-luvuilla eläneiden Kärkkäisten arkinen elämä pilkahtelee eloisina välähdyksinä karuista käräjäpöytäkirjamerkinnöistä. Kaikki Iisalmen seudun Kärkkäiset näyttäisivät tutkimuksen mukaan polveutuvan 1500-luvun puolivälissä Rantasalmelta Kiuruvedelle siirtyneestä Pekka Pekanpojasta, jonka jälkeläisiä seurataan VIII polveen saakka 1700-luvun loppupuolelle yhteensä 169 taulussa. Ilmeisesti myöhempää tutkimusta varten on yleisestä käytännöstä poiketen nuorimmista polvista usein muodostettu vain yhden henkilönnimen käsittäviä tauluja. Esityksessä on pyritty asiapaljouden tehokkaaseen tiivistämiseen, joskus muutama selittävä sana olisi ehkä ollut paikallaan. Lasten ikätiedot esitetään vasta heidän omissa tauluissaan, mikä myös johtunee pyrkimyksestä suppeaan esitykseen, ehkä myös varhaispolvien ikätietojen arvionvaraisuudesta. Lopussa on luettelo lähdeaineistossa esiintyneistä Kärkkäisistä, joita ei ole voitu sijoittaa tauluihin. Nimien järjestys tässä luettelossa vaikuttaa sattumanvaraiselta, olisiko ollut syytä esittää nimet esim. aikajärjestyksessä? Huolellisen ja luotettavalta vaikuttavan tutkimuksen arvoa lisää aakkosellinen henkilöhakemisto, jossa on liki 800 nimeä sekä käräjäaineiston viiteluettelo.

Julkaisun alkuun on liitetty neljä artikkelia, jotka mainiosti täydentävät edelläesitettyä tutkimusta ja luovat sille taustaa. Näistä Kortelaisen oma esitys sisältää selostuksen muutamista käräjäjutuista ja osoittaa havainnollisesti, millaista sukututkimuksen kannalta mielenkiintoista tietoa käräjäpöytäkirjoista on löydettävissä, kun vain jaksaa kaivaa. Prof. Veijo Saloheimon Pohjois-Karjalan aineistossa esiintyy Kärkkäisiä vasta 1600-luvulla. Yksittäisesimerkein valaistaan Kärkkäisten osuutta ko. alueen asuttamisessa. Kiinnostavaa on erikoisesti aineistosta aukeavat mahdollisuudet päätellä jotakin tulijoiden muuttosuunnista.

Sukuvanhin, ylijohtaja Hannu Kärkkäinen selostaa artikkelissaan eri aikojen tutkijoiden oletuksia Kärkkäisten alkukodista - Rautalampi vai Rantasalmi - sekä suvun myöhempää levinneisyyttä. Toinen artikkeli sisältää sukuseuran lyhyen historiikin.

Silloin tällöin tiheässäkin esiintyvät painovirheet ovat pieni kauneuspilkku muuten huolellisesti laaditussa sukujulkaisussa.


Genos 59(1988), s. 128

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1988 hakemisto | Vuosikertahakemisto