GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Referat | Artikkelin loppu ]

Fordell-suvun Luulajan haara

Juhani Mäkitalo, Tornio

Pohjanmaan historiassa merkittävän Fordell-suvun jäseneksi Heikki Soininvaara ilmoitti Genoksessa 1981 (s. 2-3) Henrik Jönsinpoika Fordellin, jolla oli kaksi tunnettua poikaa, mutta joka itse oli »elämänvaiheiltaan lähes tuntematon». Tiedämme Juhana-herttuan lähettäneen Turusta v. 1557 kaksi kirjettä Henrik Fordellia koskevista asioista, mutta näitä kirjeitä ei toistaiseksi ole löytynyt eikä liioin muita tietoja Fordellista.

Henrik Fordellia on etsitty Suomesta, jossa hän peri isältään Saloisissa sijaitsevan tilan. Hän näyttää kuitenkin asuneen toisella tilallaan Länsipohjassa, Luulajan pitäjän Persön kylässä. Siellä eräs Henrik Jönsson mainitaan isäntänä jo vanhimmassa, vuoden 1539 veroluettelossa. V. 1571 tila oli pitäjän varakkaimpia hopeaveroluettelon mukaan. Henrik Jönsson toimi useana vuonna lautamiehenä.[1]

Hänen isännyytensä jatkui vuoteen 1584, mutta seuraavasta vuodesta alkaen saman talon isäntänä oli Jakob Hindersson, ilmeisesti edeltäjänsä poika. Jakob oli maakauppias, hänet mainitaan vuoden 1590 pirkkalaisluettelossa ja hänkin toimi lautamiehenä. Hän isännöi tilaa vuoteen 1616 asti.[1] Vuotta myöhemmin hänen seuraajanaan oli Måns Jakobsson, epäilemättä taas edeltäjänsä poika. Hän oli lautamiehenä 1610-18 sekä harjoitti merenkulkua omalla aluksellaan ja kuljetti tavaraa esim. Tukholmasta kirkon tarpeisiin.[1] V. 1620 perustetun Luulajan kaupungin vanhimman säilyneen asukasluettelon mukaan hän toimi raatimiehenä 1623,[2] ja vuodesta 1625[1] hänet mainitaan pormestarina. Yhdessä luulajalaisen Johan Svenssonin kanssa Måns vuokrasi 1625-26 Luulajan pitäjän veronkannon.[2] Kirkon kuudennusmiehenä hän oli ainakin 1628 ja 1634.[2] Hän käytti nimeä Fårdell.[1]

Samaa sukunimeä käytti hänen poikansa Johan Månsson Fordell, joka 1629 seurasi isäänsä tilan isäntänä Persössä.[1] Hänkin harjoitti merenkulkua ja oli Luulajan pormestarina - vuodesta 1641 - sekä kuudennusmiehenä ainakin vuodesta 1654. Hänen vaimonsa oli nimeltään Ingeborg Jönsdotter. Poika Magnus Johansson Fordell tuli ylioppilaaksi Uppsalaan v. 1655, mutta kuoli jatko-opintoja harrastaessaan Saksassa v. 1668. Isä, Johan Månsson Fordell, eli vielä 1669.[2]

Fordell-nimen esiintyminen Luulajan kahdella pormestarilla herättää arvailun, että heidän kantaisänsä Henrik Jönsson saattaa olla sama Henrik Fordell, jota koskevia tietoja on niukasti Suomesta. Asemaltaan ja varakkuudeltaan Persön Henrik Jönsson näyttää vastaavan Pohjanmaan Fordelleja. Saloisissa eläneitä Simo ja Olavi Fordellia ei kuitenkaan voida todistaa sitovasti hänen pojikseen.

Måns Jakobssonin tytär Elin avioitui Råneån nimismiehen Dage Jönssonin kanssa. Heistä polveutuva suku käytti myöhemmin nimeä Forsman. Heidän pojanpoikansa, nimismies Johan Forsman (s. 1671, k. 22.12.1717 Råneåssa)[3] avioitui 1697 Överkalixin kirkkoherran tyttären, Catharina Halsiuksen (s. 10.8.1667, k. 21.10.1762 Råneåssa) kanssa. Catharinan äiti Sofia Tuderus (s. 1644, k. 9.1.1709 Råneåssa)[3] oli Kemin kirkkoherran Johannes Someruksen tytär. Sofian veljen, Gabriel Tuderuksen vaimo Brita lienee samaa Råneån Forsman-sukua.

Johan Forsmanin tyttären pojanpoika Adolf Fredrik Sundbom (s. 1800 Råneåssa, k. 1859 Hietaniemessä) muutti 1824 Tornionjokilaaksoon, Hietaniemen seurakuntaan ja Vitsaniemen kylään.[4] Hänen jälkeläisensä ovat levinneet laajalle molemmin puolin rajaa.

Luulajan Fordellien käyttämät puumerkit
puumerkit


Viitteet

[1]  RVA: Västerbottens landskapshandlingar 1539-1629 (mikrofilmit CD 2057-2077)

[2]  Albert Nordberg, En gammal Norrbottensbygd. Anteckningar till Luleå sockens historia. Lund 1928, s. 110-111.

[3]  Råneån kirkonarkisto.

[4]  Hietaniemen kirkonarkisto.


Referat

Juhani Mäkitalo: Luleå-grenen av släkten Fordell.

I den bemärkta österbottniska släkten Fordell har en Henrik Jönsson varit känd bara till namnet. Han levde 1557 och två söner till honom bodde sedermera i Salo.

Han är synbarligen samme Henrik Jönsson, som 1539-84 ägde ett hemman i Persö by i Luleå. Han var nämndeman och hörde 1571 till de rikaste i socknen. Husbönder efter honom var 1585-1616 bondeköpmannen, birkarlen och nämndemannen Jakob Hindersson samt 1617-28 Måns Jakobsson, som kallas Fårdell. Också han var bondeköpman och nämndeman innan staden Luleå grundades 1620. Han blev rådman där 1623 och borgmästare 1625. Hemmanet i Persö övertogs 1629 av sonen Johan Månsson Fordell, som från 1631 var borgmästare i Luleå och levde 1669. Med sin hustru Ingeborg Jönsdotter hade han en son Magnus, som blev student i Uppsala 1655, men avled i Tyskland redan 1668.

Måns Jakobssons dotter Elin var gift med Dage Jönsson, länsman i Råneå. Från dem härstammar en släkt Forsman, som har äktenskapsförbindelser till släkten Tuderus i norra Finland. Deras sonsons dotter blev farmor till Adolf Fredrik Sundbom (1800-1859), som bosatte sig i Hietaniemi och har talrika efterkommande på båda sidorna av Torne älv.


Genos 59(1988), s. 71-72, 96

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1988 hakemisto | Vuosikertahakemisto