GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden
 

Someron kappalainen Simon Achrenius oli Grelsin poika, ei Georgin

P.J. Vo

Sain tiedustelun, olisiko Achrenius-suvun alkuperästä saatavissa jotakin selvitystä sen lisäksi, mitä suvun jäsenet jo tiesivät. Pyysin kysyjää lähettämään kopion hallussaan olevasta sukuluettelosta. Se saapui ja totesin, että sen mukaan suvun kantaisä Simon Yrjönpoika Achrenius oli talonpojan poika Somerolta, toimi pappina jo 1695 ja kuoli 1747. Siinä oli sopiva lähtökohta, kunhan vain joskus ennättäisin sitä tutkia. - Sukuluettelo jäi aluksi makaamaan pöydälleni. Olinkin sanonut voivani tutkia asiaa vasta joskus myöhemmin, kunhan päätutkimukseltani jäisi minulle hiukan aikaa jonkin virkistävän välipalan pohtimiseen.

Kerranpa sitten sukuluettelo nousi sopivalla hetkellä esiin paperipinkoistani. Päätin katsoa, mitä kirjallisuus kertoo Simon Achreniuksesta. Strandbergin paimenmuisto (I, s. 342, 343) ei tiedä hänen syntyperäänsä. Kansallinen elämäkerrasto sanoo hänen olleen talonpojan poika Somerolta. Sursillin suvusta löytyi vain Simonin samanniminen poika jälkeläisineen, ei Simonia itseään. - Collianderin Paimenmuistoa en pitänyt tarpeellisena katsoa; Sivenin sukuhakemisto kylläkin viittaa myös siihen, mutta Collianderhan käsittelee vain 1800-luvulla eläneitä pappeja.

Siven mainitsee myös Kirkkohistoriallisen Seuran pöytäkirjat (XV-XVIII, s. 311), missä mm. kerrotaan Simonin syntymäaika 14.10.1667, ja Ruuthin väitöskirjan »Abraham Achrenius», mistä on vuonna 1922 ilmestynyt laajennettu toinen painos (Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XVII). Edelleen oli syytä katsoa Somerniemen historiaa (s. 85 ja 96-100), sillä Simon toimi osan pappisvuosistaan siellä, kunnes siirtyi emäseurakunnan Someron puolelle. Näistä yhdessä selviääkin, että Simon oli syntynyt Uskelan pitäjässä, Kirjolan talossa, mutta vanhempien nimiä ei mainita. Someron historiaa en ryhtynyt erikseen katsomaan, vaan läksin etsimään Suomen Asutuksen Yleisluettelosta Simonin isää, saamassani sukuluettelossa mainittua Yrjöä ja tämän vaimoa, jonka nimi on ollut tuon luettelon tekijälle tuntematon.

Kirjolan talo löytyykin helposti, mutta ei sellaista Yrjöä eli Jörania, joka sopisi Simonin isäksi. Talon isäntänä on Bertil Matinpoika siihen aikaan kun Yrjö on syntynyt, ja tätä seuraa Grels Bertilinpoika. Bertilillä ei näy Jöran- nimistä poikaa, Grelsillä kylläkin, mutta niin myöhään, että tämä ei voi olla Simonin isä. Jään ihmettelemään ja epäilemään koko asiaa. Juuriaan kysyneelle ilmoitan, että vaikealta näyttää ja jätän ongelman jälleen lepäämään.

Asia palaa taas kerran mieleeni. Katson uudelleen Yleisluetteloa ja samoja kirjoja. Silloin huomaan Ruuthin uusintapainoksessa, sivulla 28 alaviitteen, jota en ole havainnut ensi lukemisella. Siinä kerrotaan selkeästi: (Simonin pojan) »Abraham Achreniuksen pojanpojalle Anders Johan Achreniukselle kuuluneen Piplian kanteen on merkitty, että Simon Achreniuksen isä oli Gregorius, joka samoin kuin veljensä Gören oli talonpoika Uskelassa.»

Päätän kuitenkin vielä katsoa, mitä Collianderin Paimenmuisto kertoo Achreniuksista. Siellä mainitaan vain Mynämäen kirkkoherra Anders Achrenius (1745-1810), mutta sanotaan lisäksi, että hänen isänsä oli »Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius (joka oli Uskelan pit. Kirjalan rusthollarin Gregoriuksen pojanpoika ja Someron kpl. Simon Achreniuksen poika)». Saman tien katson Someron historiaa. Sielläkin on (s. 263) sama oikea isännimi Gregorius. - Olisinpa ymmärtänyt olla sivuuttamatta tuota paimenmuistoa ja Someron historiaa heti alussa! Pitihän minun tietää ja muistaa, että Collianderilla joskus on viittauksia pappien etäisimpiinkin sukujuuriin, ja aina on syytä katsoa kaikkien niiden seurakuntien historiat, missä pappi on toiminut.

Siinäpä asia selvisi. Onhan Grels sama kuin Gregorius. Simon siis on yllä mainitun Grels Bertilinpojan poika. Yleisluettelossa ei Grelsillä kylläkään näy Jöran-nimistä veljeä, mutta mikäli sellainen veli on ollut, tämä on kenties siirtynyt isännäksi toiseen taloon joko itse ostamalla sen tai menemällä kotivävyksi. Grelsiä seurasi isäntänä hänen poikansa Jöran.

Päädymme siis tulokseen, että 14.10.1667 syntyneen Simon Achreniuksen vanhemmat olivat Uskelan Kirjolan talon isäntä Grels Bertilinpoika, joka mainitaan vuosina 1660-1697, ja tämän ensimmäinen vaimo Valborg, mainittu 1665-1668. Valborgia seurasi toinen vaimo Elin 1669, Grelsin isä Bertil Matinpoika ilmaantuu taloon isännäksi vasta 1658 ja mainitaan vuoteen 1674 asti. Hän näyttää tulleen kauempaa, koska sen nimistä miestä ei Yleisluettelo ilmaise tässä talossa eikä muissakaan Uskelan ja Perttelin taloissa sitä ennen. Bertilin mukana saapuu hänen ensimmäinen vaimonsa Valborg, joka näkyy vuoteen 1667 ja jota seuraa toinen vaimo Sara 1668. - Bertilin isä ei voi olla talon edellinen isäntä Matti Matinpoika, sillä tämä tulee taloon kotivävyksi niin myöhään kuin 1645 eikä hänellä mainita lapsia.

Tästä jutusta opimme siis taas kerran, että nimet Gregorius (Grels) ja Georgius (Jöran, Yrjö) usein sekoitetaan keskenään ja että meidän pitää jo tutkimuksemme alkuvaiheessa pyrkiä tutkimaan jokainen tuntemamme kirja tai lähde, joka saattaa sisältää tietoja tutkimastamme henkilöstä ja hänen suvustaan.

Vielä on yksi muistettava asia: pitäisi tarkistaa Yleisluettelon tiedot alkuperäislähteistä. Tuskin ne muuttavat lopputulosta, mutta varmuus on aina paras tavoite. Sitä paitsi tarkistuksen yhteydessä ehkä voisi selailla lähteitä laajemminkin ja etsiä eri pitäjistä Bertil Matinpoikaa parilta kolmelta vuodelta ennen vuotta 1658, jolloin hän näkyy ensimmäisen kerran Kirjolassa. Hänhän on tuolloin ollut jo monta vuotta naimisissa, ja kun nimiyhdistelmä Bertil Matinpoika ynnä vaimo Valborg saattaa olla riittävän harvinainen lähipitäjissä, suvun juuria kenties saataisiin selvitetyksi vielä polvi pari lisää taaksepäin.


Genos 59(1988), s. 85-86

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1988 hakemisto | Vuosikertahakemisto