GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Tiedonantoja - Meddelanden
 

XI sukututkimuspäivät 20.-21.2.1988

Helvi Ukkola

Suomen Sukututkimusseuran ja Kansainvälisen Opintokeskuksen järjestämät sukututkimusopintopäivät Espoon Säästöpankkiopistolla alkoivat juhlamuistoilla. Olihan jo kymmenen vuotta kulunut siitä, kun vapaaherra Gustaf Aminoffin aloitteesta tällainen toiminta alkoi juuri samaisessa kokoontumispaikassa. Käytännön järjestelyistä vastasi nyt kuten joka kerta ennenkin Opintokeskuksen puolesta toiminnanjohtaja Taisto Suontausta.

Kun sukututkimuspäivien yhtenä tarkoituksena on sukututkijoiden kohtaaminen ja tietojen vaihtaminen, on aiheellista kysyä, mitä sukututkija voi odottaa toiselta sukututkijalta. Tästä aiheesta esitelmöi lakit. lis. Pentti Voipio. Hänen esityksensä on tässä numerossa s. 49-54.

Kukin sukututkimuspäiväohjelma on pyritty sävyttämään omaleimaiseksi, usein kokoontumisseudun sukututkimuskysymyksiä painottamalla. Tällä kertaa esillä oli sukututkimuksessa kertyvän aineiston säilyttäminen ja järjestäminen. Fil. maist. Sirkku Dölle antoi monia hyviä neuvoja valokuvien säilytyksestä ja ajoituksesta. Asiasta on saatavana myös Museoviraston julkaisemia oppaita. Perustavan tärkeätä on merkitä tiedot jokaiseen omistamaansa valokuvaan - heti. Sukututkijan arkiston järjestämisestä kertoi tutkija Marjo Hyppönen. Huomiota on kiinnitettävä paitsi arkiston järkevään ja käytäntöä palvelevaan järjestämiseen myös sen säilytykseen ja säilymistä edistävien kirjoitusmateriaalien käyttöön.

Uutena välineenä sukututkimustietojen arkistoinnissa ja käytössä palvelee yhä useampaa tutkijaa tietokone. Sen hankintaa ja käyttöä harkittaessa on tarjolla useitakin sukututkimuskäyttöön sopivia ohjelmia. Muistettava on myös, että koneen täytyy olla kapasiteetiltaan riittävän iso, tavallisten kotimikrojen muisti ei riitä vähänkään laajemman suvun tietojen tallentamiseen. Laitteeseen liitetyn piirturin avulla voidaan laatia jopa esipolvitauluja, kuten saimme käytännössä nähdä. Koneen käytön oppiminen ei ole ylivoimaista, mutta vaatii täsmällisyyttä, mikä ei liene kenellekään sukututkijalle haitaksi. Tietokoneavusteista tutkimusta esittelivät atk-suunnittelija Matti Jaakkola ja HuK Manu Herna.

Kuluvan vuoden alusta voimaan astunut henkilörekisterilaki koskee myös sukututkijoita. Toisaalta tietojen saanti saattaa joissakin tapauksissa vaikeutua, toisaalta laki rajoittaa myös tietojen julkistamista ainakin vielä elävistä henkilöistä. Kun tutkijan pitää kertoa totuus, mutta olla hienotunteinen, kuten seuramme esimies Georg Luther totesi, voi näiden näkökohtien yhteensovittaminen joskus tuottaa ongelmia. Kirkkohallituksen edustajana past. Erkki Huhta viittasi näihin ongelmiin kirkonarkistojen käytössä. Osanottajille jaettiin myös oik. kand. Johan Bärlundin asiasta laatima moniste, jonka teksti on julkaistu Genoksen edellisessä numerosssa.

Lääketieteen ja sukututkimuksen hedelmällistä vuorovaikutusta valotti lääket. toht. Kalle Simola esitelmässään Sukututkimus ja perinnölliset kromosomimuutokset. Fil. maist. Veli-Matti Syrjön aiheena oli Sotilasasiakirjojen kertomaa. Fil. kand. Timo Alanen havainnollisti monin esimerkein millaisina rahvaan nimet esiintyvät asiakirjoissa. Monenkirjava merkitsemistapa saattaa joskus aiheuttaa tunnistamisvaikeuksia. Varsinainen ongelma on kuitenkin, käyttääkö tutkimustuloksia esittäessään asiakirjoissa esiintyviä vai nykykielen mukaisia muotoja. Asiasta virisi vilkas keskustelu, suorastaan väittely. Hyvä olisi päästä yhdenmukaiseen, yhteisesti sovittuun käytäntöön, mutta sen saavuttaminen vaikutti varsin epätodennäköiseltä.

Ensi kevään sukututkimuspäivät päätettiin pitää Seinäjoella.


Genos 59(1988), s. 87-88

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1988 hakemisto | Vuosikertahakemisto