GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Referat | Artikkelin loppu ]

Ruotsin Valtionarkiston SVAR-jaos

Everstiluutnantti Erik Francke, Espoo

Luonnonkauniissa Ångermanlandin Ramselessä toimii Ruotsin Valtionarkiston (RVA) alainen jaos, joka on saanut nimen Svensk Arkivinformation (SVAR).

SVAR on vähemmän tunnettu Suomessa, mutta Ruotsissa sen merkitys sukututkijoiden keskuudessa on viime vuosina kasvanut. SVAR:in suosiota on lisännyt sen yhteyteen viime vuonna perustettu erillinen tutkimuskeskus - SAMHALLS FORSKARCENTRUM - jossa suku- ym. tutkijoilla on tilaisuus käyttää SVAR:in arkistomateriaalia hyväkseen.

Koska myös suomalaisilla sukututkijoilla on mahdollisuus käyttää SVAR:in palveluja, on varmaankin lyhyt esittely aiheellinen.


Vuonna 1978 Härnösandin Maakunta-arkisto perusti itselleen pienen rekisteröintikeskuksen Ramseleen. Hieman myöhemmin keskuksen toimintaa laajennettiin siten, että siihen liittyi eräitä Västernorrlandin laitoksia sekä RVA ja Uumajan yliopisto, jolloin se sai nimen SVAR. Vuonna 1984 SVAR sai virallisen aseman, ja siitä tuli RVA:n jaos.

SVAR:in tehtävät on määritelty seuraavasti: Tehdä helpommaksi arkistomateriaalin saaminen tutkijoille ja koulutukseen, helpottaa arkistojen ja kirjastojen palvelutoimintoja sekä osallistua tuhonalaisen yleistärkeän arkistomateriaalin turvaamiseen.

Täyttääkseen nämä tehtävät SVAR tuottaa nykyaikaisia menetelmiä käyttäen kopioita arkistomateriaalista sekä rekisteröi ja levittää arkistoinformaatiota. SVAR muodostaa siis valtakunnallisen keskuksen, joka toimittaa arkistokopioita kaikille niitä tarvitseville - siis myös tavalliselle amatööritutkijalle.


SVAR aloitti toimintansa ajankohtana, jolloin mikrokortti juuri oli tullut käyttöön, ja Ramselessä oivallettiin heti kortin käyttömahdollisuudet. Siellä otettiin mikrokortti käyttöön ja ryhdyttiin konvertoimaan (muuntamaan) seurakuntien rullafilmit mikrokorteiksi. Tämä erittäin laaja työ valmistunee v. 1990. Laitoksen kehityttyä ja kasvettua on myös muusta arkistomateriaalista valmistettu mikrokortteja.

Kirkonkirjoista (mormoonifilmeistä) on tällä hetkellä valmiiksi konvertoitu yli 70 %, ja oikeastaan vain Tukholman läänin ja sen länsipuolella olevien läänien seurakuntien mikrokortit puuttuvat (katso karttaa sivulla). Valmis materiaali käsittää kaikki kirkonkirjat, vanhimmasta alkaen aina vuoteen 1890. Näiden lisäksi on valmistettu mikrokortteja SCB:n (Tilastotieteellisen Keskusviraston) otteista syntyneiden-, vihittyjen- ja kuolleiden luetteloista ajalta 1860-1887. Tämä mikrokorttisarja käsittää kaikki valtakunnan seurakunnat, siis myös Tukholman läänin seurakunnat.


kartta

Domböcker, mantalslängder
och bouppteckningar beräknas
bli bearbetade först in på
1990-talet.

LÄN

AB 01 Stockholms län
C 03 Uppsala län
D 04 Södermanlands län
E 05 Östergötlands län
F 06 Jönköpings län

G 07 Kronobergs län
H 08 Kalmar län
I 09 Gotlands län
K 10 Blekinge län
L 11 Kristianstads län

M 12 Malmöhus län
N 13 Hallands län
O 14 Göteborgs o Bohus län
P 15 Älvsborgs län
R 16 Skaraborgs län

S 17 Värmlands län
T 18 Örebro län
U 19 Västmanlands län
W 20 Kopparbergs län
X 21 Gävleborgs län

Y 22 Västernorrlands län
Z 23 Jämtlands län
AC 24 Västerbottens län
BD 25 Norrbottens län


Konverteringsplan
 
rullar konvertering
Halland, Blekinge 1 150    1987/88
Östergötland 900    1988/89
Stockholm 670    1988/89
Östsverige 2 930    1988/89/90
S:t Petersburg 30    1990
 
 
Konverterade

Malmöhus län
Kristianstads län
Jönköpings län
Kronobergs län
Kalmar län
Gotlands län
Göteborgs o Bohus län
Älvsborgs län
Skaraborgs län
Värmlands län
Kopparbergs län
Gävleborgs län
Västernorrlands län
Jämtlands län
Västerbottens län
Norrbottens län

antal kort

31 195
19 804
18 303
14 849
17 494
  8 587
13 593
19 176
17 867
22 551
15 928
15 457
11 188
  7 272
  5 912
  5 619

28 juli 1988


Ennen kuin jatkan SVAR:in esittelyä, on syytä lyhyesti selvittää Ruotsin sukututkijoiden mahdollisuudet saada käyttöönsä arkistomateriaalia.

Kiinnostus suku- ja kotiseutututkimukseen levisi Ruotsissa räjähdysmäisesti 1970- luvulla, ja sen mukana lisääntyi arkistomateriaalin kysyntä valtavasti. Maakunta-arkistojen alkuperäiset asiakirjat joutuivat niin kovan kulumisen kohteeksi, että niiden käyttö oli kiellettävä ja oli siirryttävä mikrofilmikäyttöön.

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa oli Ruotsissa suku- ja kotiseutututkimus otettu yhtenä kulttuurihaarana kirjastojen ohjelmiin. Maan 24 lääninkirjastoa hankkivat itselleen kopiot kaikista ao. läänin seurakuntien mormoonifilmeistä, ja näitä sai tutkia lääninkirjastoissa tai tilata omaan paikalliseen kirjastoon. Pian aloitettiin filmien lainaus lääninrajojen yli, ja näin syntyivät niin kutsutut »kaukolainaukset», joista myös me suomalaiset sukututkijat olemme saaneet nauttia ja edelleen nautimme. - Ajan mittaan lääninkirjastot laajensivat mikrofilmivalikoimaansa, ja tällä hetkellä on lääninkirjastoissa filmejä alueen henkikirjoista, tuomiokirjoista, perukirjoista ja maakirjoista, sekä myös erikoisuuksia kuten filmejä läänin vanhoista koulumatrikkeleista.

Näistä kaikista mikrofilmeistä on kirjastoissa tarkat luettelot.

Ruotsalainen sukututkija, vaikkapa jossain Lapin syrjäkylässä, voi siis tilata itselleen skoonelaisen tuomiokirjan.


Ruotsissa jouduttiin muutamia vuosia sitten kriisitilanteeseen, sillä mikrofilmien kaukolainaustoiminta saavutti sellaiset mittasuhteet, että odotusajat venyivät kuukausiksi, jopa vuodeksi (Vuonna 1984 kaukolainattiin 184.000 rullaa). Äärimmäisen vilkas kaukolainaustoiminta aiheutti kirjastoille suuresti kohonneita posti- ja käsittelykuluja, joita kirjastojen talous ei kestänyt.

Tässä vaiheessa tuli SVAR avuksi. Todettiin että SVAR:in mikrokortit mahdollisesti voisivat pelastaa tilanteen. Kortteja oli helppo käsitellä ja halpa postittaa. Yhden seurakunnan kaikki mikrokortit mahtuvat pieneen kirjekuoreen. Siirtyminen mikrokortteihin vähentäisi postikustannuksia ja ennen kaikkea lyhentäisi kaukolainausten odotusaikoja.

Muutamia vuosia sitten Irma Ridbäck sai tehtäväkseen tutkia asiaa, ja tutkimustulosten perusteella hän teki ehdotuksen kaukolainaustoiminnan uudistamiseksi. Hänen ehdotuksensa oli lyhyesti kerrottuna seuraava:

Suku- ja kotiseutututkijat kääntyvät oman kunnan kirjaston puoleen. Kirjastossa tulee olla SVAR:in ajantasalla oleva mikrokorttiluettelo käytettävissä. Kirjastohenkilökunnan avustamana asianomainen lainaaja täyttää tilauskaavakkeen, joka leimalla ja nimikirjoituksella varustettuna lähetetään Ramseleen. SVAR toimittaa tilatut mikrokortit suoraan tilaajalle, joka saa tutkia niitä kuukauden ajan. Käytön jälkeen tilaaja palauttaa kortit suoraan SVAR:ille. Laina on ilmainen tilaajalle, mutta hän maksaa palautuskulut. Esityksen mukaan lääninkirjastot eivät missään vaiheessa käsittele kortteja, mutta maksavat SVAR:ille sopimuksenmukaisen lainankorvauksen. Lainaaja voi tutkia kortteja joko kirjastossa, kotonaan tai seuransa lukutiloissa.

Ridbäckin järjestelmää kokeiltiin heti muutamissa lääninkirjastoissa ja tulos ylitti odotukset. Useat lääninkirjastot ovat nyt siirtyneet tai siirtymässä mikrokorttien lainausmenetelmään, ja vähitellen tullaan kirkonkirjojen rullafilmien kaukolainaus kokonaan lopettamaan. Näin on tapahtunut mm. Luulajan, Uumajan ja Gävlen kirjastoissa.


Siirtyminen uuteen järjestelmään on luonnollisesti työllistänyt SVAR:ia. Vuonna 1988 lainasi SVAR 60.000 korttisarjaa eli noin 420.000 mikrokorttia. Näistä on 46.000 sarjaa kansankirjastoille ja 14.000 yksityisille. Samanaikaisesti myytiin noin 200.000 mikrokorttia.

SVAR:in korttivalikoima on vuosi vuodelta laajentunut. Kun kaikki kirkonkirjat ovat vuonna 1990 mikrokorteilla, voi SVAR täydellä teholla jatkaa toimintaa uusilla arkistoryhmillä. Vuorossa ovat mm. henkikirjat, tuomiokirjat ja perukirjat.

SVAR:in valmistamista mikrokorteista on olemassa tarkka luettelo, joka jo tässä vaiheessa käsittää melkein kaksi normaalikansiota. Luetteloa täydennetään kaksi kertaa vuodessa. Se on ryhmitelty siten, että RVA:lla on oma otsikkonsa, samoin kaikilla maakunta-arkistoilla ja Sota-arkistolla. Kirjastoilla on oma yhteinen otsikkonsa, samoin »muilla» arkistoilla.

Maakunta-arkistojen aineisto on jaettu seuraaviin alaotsikkoihin: kirkon arkistot, tuomioistuinten arkistot, hallinnolliset arkistot ja muut arkistot. Nämä alaotsikot on koottu lääneittäin. Kirkonkirjat löytyvät siis helposti, jos tietää minkä maakunta-arkiston ja minkä läänin alueella haettu seurakunta sijaitsee.

SVAR:in täydellisiä luetteloja on Suomessa tiettävästi ainakin VA:ssa. Sen voi tietysti tilata Ramselestä mutta se on sangen kallis. (500 Rkr jatkuva täydennys 300 Rkr)

Erillisiä luetteloita eri läänien alueella sijaitsevien seurakuntien mikrokorteista on myös olemassa, joten täkäläisen tutkijan kannattaa ensikädessä tilata Ramselestä lääninluettelo. Tämän avulla on helppo tehdä korttitilauksia. (Hinta 30-70 Rkr/kpl)


Moni suomalainen sukututkija on löytänyt sellaisia Ruotsiin ulottuvia juuria, joiden tutkiminen on ollut vaikeata. Nyt SVAR:n mikrokortit antavat meille aivan uudet tutkimusmahdollisuudet. Kirkonkirjojen lisäksi löytyy SVAR:in mikrokorttivalikoimasta jo tällä hetkellä runsaasti muuta arkistomateriaalia, joka kiinnostaa meitä suomalaisia. Alla hieman näytteitä näistä:


SOTA-ARKISTO

SVAR:illa on hyvin laaja kokoelma mikrokortteja Ruotsin Sota-arkiston materiaalista, kuten rullia, luetteloita, listoja armeijan ja laivaston henkilöistä, sotilastilejä, elämäkertoja ym. käsittäen myös suomalaisia joukko-osastoja ja suomalaista henkilökuntaa. Koska osa tästä materiaalista löytyy myös VA:sta, eivät nämä kiinnosta Helsingin seudun tutkijoita, mutta muualla maassa tästä materiaalista voisi olla hyötyä. Seuraavista Sota-arkiston alaotsikoista löytyy myös meitä kiinnostavaa tietoutta:

Sotilastilit 1527-1630

Näihin on olemassa paikkakunta- ja henkilörekisteri. Topograafinen rekisteri sisältää sotilaita ja ratsumiehiä maakunnittain. Henkilörekisterissä on everstejä, »hövitsmän» ja komentajia.

Rullat sarja 1620-1723

Sisältää lyhyitä luetteloita upseereista ja sotilaista. Rykmentit olivat useimmiten värvättyjä. Rekisteri on olemassa.

Rullat sarja 1724-

Sisältää monta suomalaista joukko-osastoa, joilla yleensä oli nimi sen maakunnan mukaan, jossa se perustettiin. Esimerkkejä: Porin läänin Jalkaväkirykmentti, Kajaanin Jääkäripataljoona, Karjalan Jääkäriosasto, Uudenmaan Jalkaväkirykmentti, Pohjanmaan Jalkaväkirykmentti, Suomen Tykistörykmentti ym.

Ruotu- ja väenottoluettelo

Näitä Suomea käsitteleviä luetteloita on yli 200 kpl, esim.: Henki-, ruotu- ja väenottoluettelo Hattulan ja Hollolan kihlakunnissa Porvoon ja Raaseporin lääneissä sekä »Sääksmäen» kihlakunnassa v. 1629.

Pääkatselmusrullat

Seuraavista suomalaisista joukko-osastoista on olemassa pääkatselmusrullia: Porin läänin-, Turun läänin-, Uudenmaan läänin-, Viipurin läänin-, Hämeen läänin- sekä Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenteistä ja Savon Jalkaväestä (Fotjägare), Karjalan Jääkäriosastosta, Kajaanin Jääkäripataljoonasta, Henkirakuunarykmentistä, Uudenmaan Kv.Rakuunoista, Karjalan Rakuunarykmentistä, Pohjanmaan Rykmentistä ja Suomen Tykistörykmentistä. Näiden lisäksi löytyy myös rullia Suomessa toimineista värvätyistä joukko-osastoista.

Armeijan ansioluettelot

Ansioluettelot on koottu joukko-osastoittain. Seuraaviin suomalaisiin joukko-osastoihin kuuluvasta päällystöstä on ansioluettelot mikrokorteilla: Porin Rykmentti 1769-1807, Uudenmaan Jalkaväkirykmentti 1731-1807, Uudenmaan Jääkäripataljoona 1795-1807, Uudenmaan ja Hämeen Ratsurykmentti (»Regemente till häst») 1722-1809, Savon Jalkaväkirykmentti 1684-1809, Hämeen Jalkaväkirykmentti 1683-1807, Turun läänin Jalkaväkirykmentti 1711-1809, Turun ja Porin läänin Ratsurykmentti, Pohjanmaan Rykmentti 1683-1808 ja Suomen Tykistörykmentti 1668-1811.

Laivaston rullat

Laivaston rullien joukosta löytyy alaotsikko »Finska Rullor», joka sisältää mm. seuraavat yksiköt:

Muutamia rullia koskien Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan laivakomppanioita, rullia koskien Meritykistörykmenttiä ja pataljoonaa, rullia Suomen »Eskaaderista» sekä Suomenlinnan »Eskaaderista». Nämä rullat ovat ajalta 1730-1807, pääosa kuitenkin 1750-luvun loppupuolelta.

Laivaston ansioluettelot

Ansioluettelot ovat aakkosjärjestyksessä ja siksi helppo käsitellä. Esim. sarja Hacks-Haverman käsittää 8 korttia.

Laivaston eläkekassa

Tähän kuuluu mielenkiintoinen rekisteri, joka sisältää ulkomaanmatkustajien lähtöpaikkakuntia. Kun lähtöpaikkakunta ja aika on tunnettu, voi tilata mikrokortin, jolla on matkustajien nimet. Suomalaisia lähtöpaikkakuntia ovat: Porvoo, Rauma, Tammisaari, Hamina, Kokkola, Hankoniemi (Hangö Udd), Helsinki, Pietarsaari, Ristiina, Kuopio, Loviisa, Hämeenlinna, Oulu ja Turku. Tietoja löytyy noin vuodesta 1735 vuoteen 1808.

Suuren Pohjan sodan sotavangit

Mikrokortteja löytyy ruotsalaisista, tanskalaisista ja ulkomaalaisista sotavangeista kahdessa eri sarjassa, jotka molemmat ovat aakkosjärjestyksessä.


MAAKUNTA-ARKISTOT

Maakunta-arkistojen alaotsikoista löytyy tällä hetkellä, paitsi jo aikaisemmin mainitut kirkonkirjat, myös seuraavat mielenkiintoiset tiedot:

Lundin Maakunta-arkisto

Karlskronan raatihuoneen perunkirjoitukset 1765-1860 sekä Skanör- Falsterborn vastaavat vuosilta 1709-1898.

Göteborgin Maakunta-arkisto

Göteborgin kaupungin henkirekisteri 1870.
Lundin ja Öregrytin henkirekisteri 1870.
Boråsin perukirjat 1789-1860.
Genealogisk Samling: Göteborgin sukurekisteri.

Härnösandin Maakunta-Arkisto

Tämä maakunta-arkisto, joka alusta alkaen on toiminut tiiviissä yhteistyössä SVAR:in kanssa, on päässyt hyvin pitkälle arkistojen rekisteröinnissä. Tulos on aivan hämmästyttävä, ja jos kaikki Ruotsin maakunta-arkistot pyrkivät samalle tasolle, avautuu Ruotsin sukututkijoille tulevaisuudessa suuret mahdollisuudet.

Vaikka meillä Suomessa ei kovinkaan monille ole hyötyä Härnösandin Maakunta-arkiston mikrokorteille tehdyistä rekistereistä, on tässä kuitenkin syytä hieman mainita näistä. Kaikki rekisterit on tehty paikkakunnittain ja eri tyyppiset rekisterit tämän jälkeen koottu lääneittäin. - Seuraavantyyppisiä rekistereitä mikrokorteilla on: rippikirjoista, syntyneistä, vihityistä (Charta Sigilata ml.), kuolleista, muuttoluetteloista, perukirjoista, passiluetteloista, porvarioikeuksista, konkursseista, palovakuutuksista ja lainhuudoista. Lisäksi löytyy tietoja merimieshuoneista, ja torppariluetteloista ja lopuksi - kaiken huippuna - rekisteri kuritushuonevangeista otetuista valokuvista!

On meille kuitenkin jotain hyötyä Härnösandin Maakunta-arkiston teettämistä mikrokorteista, sillä nykyisen maakunta-arkiston alueella oleskeli ison vihan aikana runsaasti suomalaisia pakolaisia. Näistä pakolaisista on tehty oma mikrokorttisarja otsikolla »Domkapitlet, Härnösand Finska flyktingar» 1705-1720 ja 1721-1724. Sarja käsittää 17 korttia, joten pakolaisten määrä on ollut melkoinen. Lisäksi löytyy 2 mikrokorttia käsittävä sarja otsikolla »Finländare i Härnösand 1808-1939». Suurin osa näissä korteissa mainituista henkilöistä on kotoisin Pohjanmaalta.


KIRJASTOT

Tämän otsikon alla on kaksi mielenkiintoista sarjaa, nimittäin rekisteri henkilöuutisista »Post- och Inrikestidningarnassa» 1801-1821 sekä 1821-1850. Rekisterit ovat aakkosjärjestyksessä.


NORDISKA MUSEET

Tämän otsikon alta löytyy runsaasti tietoja Ruotsin ammattikuntalaitoksesta, osittain jo 1600-luvulta. Esimerkki: Tukholman Satulaseppäammattikunta: pöytäkirjoja 1817-1848 ja asiakirjoja 1647-1796.


AIHEJÄRJESTYKSEEN KOOTUT MIKROKORTIT

Asiakirjoja siirtolaisista.

Rekistereitä matkustajaluetteloista:
Göteborgin poliisi 1869-1896.
Suomi 1874-1886.
Malmön poliisi 1874-1886.


SVAR:in pääluettelosta löytyy tietysti paljon muuta mielenkiintoista, ja lisää mikrokortteja valmistuu satoja päivittäin.

Härnösandin Maakunta-arkiston arkivaari ja samalla SVAR:in markkinointitoimen johtaja Thord Bylund ilmoitti hiljattain, että viime kevään aikana valmistui mikrokortit kaikista Tornionlaakson suomenpuoleisten seurakuntien mormoonifilmeistä, ja että on mahdollista, että SVAR valmistaa mikrokortit Ahvenanmaan ja Eteläpohjanmaan mormoonifilmeistä.

Kuka tahansa suomalainen sukututkija voi käyttää SVAR:in palveluja, on vain ensiksi hankittava jo aikaisemmin mainittu mikrokorttiluettelo. Kortit maksavat tällä hetkellä 13 Rkr/kpl ja lainaus 15 Rkr/sarja/kk. Toimitukset ovat nopeita ja varmoja.

Lukulaitteen löytäminen voi tuottaa vielä toistaiseksi vaikeuksia, mutta kaikissa kirjastoissa lienee jo nyt omat lukulaitteet. Ruotsalainen »Vidiolog» niminen rullafilmilukulaite varustettuna mikrokorttilisälaitteella on eräs halpa ratkaisu. Lisälaite on käytössä ehkä hieman »kömpelö».

SVAR:in yhteydessä toimii 6.6.1988 alkaen »SAMHALLS FORSKARCENTRUM» niminen suku- ym. tutkijoita varten perustettu keskus, jossa on parikymmentä lukulaitetta. Keskusta johtaa tunnettu ruotsalainen genealogi Bo Lindwall, joka usein on nähty meidän omassa VA:ssamme. Hänellä on apunaan seitsemän tähän tehtävään koulutettua apulaista. Tutkimuskeskuksessa on tutkijoilla käytettävissä kaikki SVAR:in mikrokorttisarjat, kuitenkin siten, että kirkonkirjat ja mm. sotilasrullat löytyvät lukusalista, muut haetaan SVAR:in tiloista.

Keskuksen palvelujen käyttäminen maksaa 50 Rkr päivältä. Keskus tekee myös tutkimuksia tilauksesta á 160 Rkr/tunti.

Sekä SVAR että tutkimuskeskus ovat lyhyessä ajassa tulleet hyvin suosituiksi, ja Ramselestä ollaan nyt tekemässä ruotsalaisten ikioma Salt Lake City.

Osoitteet:

Svensk Arkivinformation
Box 160
S-880 40 RAMSELE
Sverige

Samhalls Forskarcentrum
Tingsvägen 5
S-880 40 RAMSELE
Sverige


Referat

Erik Francke: Svenska riksarkivets avdelning SVAR

Riksarkivet i Stockholm grundade 1984 SVAR (Svensk arkivinformation), som 1978 hade begynt som en filial av Landsarkivet i Härnösand. Till SVAR ansluter sig Samhall forskningscentrum, som tillhandahåller materialet och också åtar sig forskningsuppdrag. Arkivmaterialet i SVAR består av mikrokort, på vilka kopior av kyrkoböckerna och material rörande militaria redan i stor utsträckning är färdigställda. Detta material kompletteras med kopior av bl.a. domböcker, mantalslängder och bouppteckningar. Närmare information om detta material, som kan fjärrlånas, fås av SVAR och Samhall Forskarcentrum, vilkas adresser återfinns i slutet av artiklen. Fullständig katalog över hela arkivmaterialet finns på Riksarkivet i Helsingfors.


Genos 60(1989), s. 99-104, 112

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1989 hakemisto | Vuosikertahakemisto