GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Referat | Artikkelin loppu ]

Suomen Kaarti Balkanin sotaretkellä 1877-1878

Suurlähettiläs Åke Backström, Sydney

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto suoritti virallisen valtionvierailun Bulgariaan 22.-25.4.1985, Bulgarian Kansantasavallan valtioneuvoston puheenjohtajan (presidentti) Todor Zivkovin kutsumana Vierailun nk. maaseutukierros tehtiin Pohjois-Bulgariaan siten, että ensin lennettiin 24.4. aamulla Sofiasta Pleveniin, josta iltapäivällä jatkettiin helikoptereilla Pravetziin, presidentti Zhivkovin syntymäkaupunkiin. Pravetzissa vietetyn yön jälkeen palattiin 25.4. aamulla autoilla Sofiaan.

Plevenin vierailun aikana Presidentti Koivisto matkusti autolla 25 km länteen sijaitsevaan pieneen Gorni Dabnikitin kylään, jossa hän sotilaallisin kunnianosoituksin laski seppeleen nk. Lavrovin kansallispuistossa sijaitsevalle Suomen Kaartin muistomerkille, johon on kaiverrettu seuraava venäjänkielinen teksti:

PAVSHIM TOVARISHTCHAM LEIB GVARDEISKIJ TRETIJ STRELKOVIJ FINSKIJ BATALJON
(Kaatuneille tovereille Henkikaartin 3. Suomen tarkkampujapataljoona)

Tämän muistomerkin yli satavuotisen historian aikana ei yksikään Suomen valtionpäämies ole aikaisemmin käynyt kunnioittamassa niitä kaartilaisia, jotka kaukana vieraalla maaperällä syksyllä 1877 vuodattivat vertaan Bulgarian vapautumisen ja itsenäistymisen puolesta.

Yksi monista taustamuistioista, joita jouduin laatimaan Presidentti Koiviston käyttöön, koski Suomen Kaartin osallistumista venäläis-turkkilaiseen sotaan 1877-1878. Koska muistio saattaa herättää laajempaakin mielenkiintoa, jäljennän sen alempana hieman tarkistetussa muodossa. Ainoastaan alaviitteet ovat siihen myöhemmin lisättyjä.

1877
08.03. Kesäleiriltä Helsinkiin 02.08. palaava Suomen Kaarti saa liikekannallepanokäskyn 24.04. syttyneen sodan johdosta.
09.04. Lähtiäisjuhla Kaartin maneesissa.
09.06. Lähtö Helsingistä junalla. Suomen Kaartin miehistövahvuus on 955, josta 205 värvätty liikekannallepanokäskyn jälkeen, jotta taisteluvahvuus saavutettaisiin. Pataljoonan komentaja on eversti, vapaaherra Ramsay.
09.08. Lähtö Pietarista junalla.
09.11. Lähtö Bjelostokista, jossa Puolassa lomaileva kenraalikuvernööri, kreivi Adlerberg [1] tarkastaa pataljoonan.
09.15. Tulo Kisineviin, jossa viikon lepo.
09.28. Tulo Bukarestiin, jossa rautatiekuljetus päättyy.
10.03. Suomen Kaarti ylittää Simnitzan kohdalla Tonavan ponttoonisiltaa pitkin.
10.05. Tulo Gorni Studenin kylään Bulgariassa, jossa keisarillinen päämaja sijaitsee. Keisari Aleksanteri II [2] tarkastaa Kaartin joukot 06.10.
10.06. Kaartin joukkojen marssi Plevnan (nyk. Pleven) rintamalle alkaa. Suomen Kaarti kuuluu osana nelirykmenttiseen Kaartin tarkkampujaprikaatiin (komentaja kenraalimajuri Ellis [3]),
10.12. Tulo Jeni Borkatsin kylään Plevnan eteläpuolella.
10.24. Suomen Kaartin ensimmäinen ja samalla verisin taistelu, Gorni Dubniakin (nyk. Gorni Dabnik) kenttälinnoitetun tukikohdan valtaus, osana Kaartin armeijakuntaa (komentaja ratsuväenkenraali Gurko [4]). Samanniminen kylä sijaitsee n. 25 km Plevnasta länteen, Sofian valtatien pohjoispuolella. Pataljoona taistelee oikealla sivustalla hyökäten idästä päin tien suunnassa. Taistelu alkaa klo 0600 mutta vasta kolmannen hyökkäysvaiheen jälkeen klo 1900 turkkilaiset antautuvat. Venäläisten tappiot ovat 17 upseeria sekä 850 aliupseeria ja miestä kaatuneina. Pataljoona menettää 0+24 kaatuneina, 5+90 haavoittuneina.
11.04. Suomen Kaartille myönnetään lukuisia kunniamerkkejä urheudesta ja sen komentaja nimitetään Henkikaartin Semenovin rykmentin komentajaksi. Uudeksi pataljoonan komentajaksi tulee eversti Procopé, joka ottaa vastaan tehtävänsä tammikuussa (vt. komentaja everstiluutnantti Sundman). Gorni Dubniakin voiton ansiosta Plevna vihdoin antautuu 10.12.
11.22.-11.23. Suomen Kaarti osallistuu toiseen taisteluunsa, Pravetzin kylän valtaukseen. Pataljoona käy tulitaistelua samannimisellä joella, kunnes muiden joukkojen saarrostus laukaisee tilanteen. Pataljoonan tappiot 1+2 haavoittunutta.
12.01. Matkalla Sofiaan Suomen Kaarti saapuu Vratsheshin kylään, jossa se majailee jouluaattoon asti. Joukot ristivät paikkakunnan Finski Gora'ksi (= Suomen vuori).
12.24. Marssi yli Balkanin vuorten alkaa vaikeissa sää- ja muonitusolosuhteissa.

1878
01.01. Tulo Dolni Komartshin kylään, jossa Suomen Kaartin kolmas taistelu, Arab Konakin solasta pois vetäytyviä turkkilaisia vastaan. Kenraali Gurkon joukot yrittävät lännestä päin katkaista vihollisen vetäytymistien mutta myöhästyvät. Pataljoona hyökkää valtatien eteläpuolitse kylään tappioitta.
01.02. Suomen Kaartin neljäs taistelu käydään seuraavana päivänä Vrashdebnan kylän luona, Sofian liepeillä. Iskerjoen yli johtava katettu puusilta vallataan neljän tunnin taistelun jälkeen. Pataljoona pelastaa turkkilaisten tuleen sytyttämän sillan mutta kylä palaa poroksi. Ei tappioita.
01.04. Turkkilaiset tyhjentävät Sofian ennen venäläisten suunnitteleman suurhyökkäyksen alkamista.
01.04.-01.09. Suomen Kaarti majoittuu Sofiaan, saaden ensimmäisen varustäydennyksensä Helsingistä lähtönsä jälkeen.
01.09. Kaartin joukot lähtevät liikkeelle Sofiasta Turkkiin itä-kaakkoon johtavaa päätietä pitkin.
01.15.-01.17. Suomen Kaarti käy viidennen ja viimeisen taistelunsa (komentaja eversti Procopé) Filippopolin (nyk. Plovdiv) kaupungin valtaamiseksi. Sitä ennen pataljoona on 14.01. ylittänyt Maritza-joen kahlaamalla ja katkaissut turkkilaisten rautatieyhteyden itään. Tällä rautatielinjalla taistellaan koko päivän 15.01. Seuraavana päivänä pataljoona etenee rautatietä pitkin kohti kaupunkia. Belastitsan kylän kohdalla osa pataljoonaa vielä 17.01. osallistuu viimeiseen rynnäkköön yli viljapeltojen. Sen tappiot ovat 10+2 haavoittunutta (molemmat kuolevat). Venäläisten joukkojen voitto Filippopolissa ratkaisee lopullisesti sodan heidän hyväkseen.
01.18. Tulo Adrianopolin kaupunkiin, jossa viikon lepo. Tänne saapuu Helsingistä lähetetty 1+35 miehen täydennyserä.
01.24. Tulo Konstantinopolin esikaupunkiin San Stefanoon, jossa pidetään suuri paraati rauhan solmimisen 03.03. johdosta. Tänne saapuu Helsingistä toinen täydennyserä 1+144 miestä.
03.17. Kaartilaiset saavat ensimmäiset lavantautitartunnat, mihin tautiin sairastuu yli 150 miestä.
04.22. Kotimatka alkaa Konstantinopolista laivalla.
04.27. Tulo Odessaan, josta edelleen junalla.
04.30. Keisari ylentää pataljoonan nk. vanhaksi kaartiksi, josta saapuu tieto sähkeitse Krishpoljin asemalle.
05.07. Tulo Pietariin, jossa keisari suorittaa pataljoonan tarkastuksen.
05.09. Tulo Helsinkiin, jossa pataljoonaa odottaa lukemattomat tervetuliaisjuhlat. Päättynyt sotaretki on kestänyt runsaat kahdeksan kuukautta.

1881
10.24. Paljastetaan vaikuttavin juhlamenoin Kaartin kasarmin pihalla nk. Gorni Dubniakin muistomerkki, jonka on suunnitellut arkkitehti Sjöström [5]. Kutsuvierasjoukossa näkyy uusi kenraalikuvernööri, kreivi Heiden [6].
n. 12.11.     Paljastetaan Suomen Kaartin muistomerkki taistelukentällä Gorni Dubniakissa, ent. kenraalikuvernööri Adlerbergin aloitteesta. Pataljoonaa edustaa tilaisuudessa luutnantti Ehrnrooth  [7].


muistomerkki

Gorni Dubniakin taistelussa 24.10.1877 kunnostautuneen Suomen Kaartin muistomerkki nk. Lavrovin kansallispuistossa (paljastettu n. 11.12.1881)


[1]   Adlerberg, Nikolai Vladimirovitš (1819-1892), kreivi, jalkaväenkenraali. Suomen kenraalikuvernööri 1866-1881.

[2]   Aleksanteri II Nikolajevitš (1818-1881), hallitsi 1855-1881.

[3]   Ellis, Alexander Venjamovitš (1825-1897), jalkaväenkenraali.

[4]   Gurko, Josef Vladimirovitš (1828-1901), kenraalisotamarsalkka .

[5]   Sjöström, Frans Anatolius (1840-1885), arkkitehti 1868, rakennustaiteen vanh. opettaja 1879.

[6]   Heiden, Feodor Logginovitš (1821-1900), kreivi, jalkaväenkenraali, Suomen kenraalikuvernööri 1881-1897.

[7]   Ehrnrooth, Alexander Sebastian (1852-1902), luutnantti 1881, Suomen Kaartin palv. 1871-1899, eversti 1897. Miksi juuri Ehrnrooth, alhaisesta upseerinarvostaan huolimatta, valittiin pataljoonan edustajaksi on jäänyt epäselväksi. Kenties se johtui siitä, että hän ainoana pataljoonan upseerina osallistui jo 1876 Serbian ja Turkin väliseen sotaan. Muistomerkin tarkka paljastuspäivä on selvittämättä (vrt. Gripenberg, m.t., s. 242), mutta lienee sunnuntai 11.12. Ehrnrooth merkittiin palanneeksi pataljoonaan maanantaina 19.12.


Liite 1

Suomen Kaartin tappiot 1877-78

Eri lähteissä on esitetty toisistaan hieman poikkeavia tappiolukuja. Gripenbergin [1] ja von Wendtin [2] historiikkien mukaan - joita lienee pidettävä luotettavimpina, koska molemmat osallistuivat upseereina sotatoimiin - tappiot olivat seuraavanlaiset:

Kaatuneita 0 + 24 [3]
Haavoihinsa kuolleita 0 + 16
Haavoittuneita (eloon jääneinä) 6 + 78 [4]
Sairauksiin kuolleita 2 + 146 [5]
Kadonneita 0 + 3
___________________________________________
Tappiot yhteensä: 8 + 267
Tappioprosentti (ilman upseereita) 28.0 %
Tappioprosentti (+ täydennysmiehistö) 23.5 %


[1]   Lifgardets 3 finska skarpskyttebataljon 1812-1905. Ett minnesblad (1905).

[2]   Kronologinen kuvaus Henkivartioväen 3. suomalaisen tarkk'ampujapataljoonan taistelusta turkkilaisia vastaan v. 1877-78 (ven. 1881).

[3]   Kaikki kaatuivat Gorni Dubniakin taistelussa ja haudattiin 26.10. taistelukentälle. Plevnan rintamalla kaatuneiden jäännökset on myöhemmin siirretty kaupungin keskustaan rakennettuun mausoleumiin.

[4]   Haavoittuneet upseerit:

Ehnberg, V.A [a], alikapteeni, 24.10.1877 Gorni Dubniak
Gripenberg, G.A.K. [b], vapaaherra, aliluutnantti, 24.10.1877 Gorni Dubniak
Lode, T.L. [c] vänrikki, 24.10.1877 Gorni Dubniak
Munsterhjelm, A.G.E. [d], luutnantti, 24.10.1877 Gorni Dubniak
Neovius, A.G. [e], aliluutnantti, 24.10.1877 Gorni Dubniak
Brunou, G.A. [f], vänrikki, 23.11.1877 Pravetz

[5]   Sairauksiin kuolleet upseerit:

Welin, O.A. [g], vänrikki, 12.11.1877 Tširikovo
Willgren, A.G [h] , aliluutnantti, 19.04.1878 San Stefano


[a]   Ehnberg, Voldemar Agamemnon (1841-1895), alikapteeni 1874, Suomen Kaartin palv. 1862-1880, eversti 1886.

[b]   Gripenberg, Gustav Adolf Konstantin (1854-1918), vapaaherra, aliluutnantti 1877, Suomen Kaartin palv. 1874-1881, everstiluutnantti 1895.

[c]   Lode, Torsten Leonard (1855-1924), vänrikki 1874, Suomen Kaartin palv. 1876-1881, kenraalimajuri 1904.

[d]   Munsterhjelm, Anders Georg Emil (1838-1895), luutnantti 1874, Suomen Kaartin palv. 1863-1880, eversti 1888.

[e]   Neovius, Axel Georg (1853-1898), aliluutnantti 1877, Suomen Kaartin palv. 1874-1880, everstiluutnantti 1894.

[f]   Brunou, Gustav Adolf (1857-1920), vänrikki 1877, Suomen Kaartin palv. 1874-1903, eversti 1903.

[g]   Welin, Oskar Alexander (1857-1877), vänrikki 1877, Suomen Kaartin palv. 1877.

[h]   Willgren, Alexander Georg (1856-1878), aliluutnantti 1878, Suomen Kaartin palv. 1878.


Liite 2

Suomen Kaartin johtoporras 1877-78

Komentaja:
Ramsay, G.E. [1][2] vapaaherra, eversti 1877
Sundman, J.K. [3], everstiluutnantti 1877-78 vt.
Procopé V.N. [4], eversti 1878
Nuorempi esiupseeri:
Sundman, J.K. [3], everstiluutnantti 1877-78
Adjutantti:
von Wendt, F.V. [5], luutnantti 1877-78
H.K.:n (1.) komppanian päällikkö:
Procopé, B.F.G. [2][6], kapteeni 1877-78
2. komppanian päällikkö:
Ramsay, A.R [7] , kapteeni 1877-78
3. komppanian päällikkö:
Bremer, E.R. [8], kapteeni 1877-78
4. komppanian päällikkö:
Hausen K.J. [2][9], alikapteeni 1877-78
Reservikomppanian [10] päällikkö:
Gahmberg E.A. [11], kapteeni 1877-78
Vanh. lääkäri:
Winter, G.G. [12] 1877-78
Nuor. lääkäri:
Wahlberg, K.F.I. [13] 1877-78
Pastori:
Rancken, G. [14] 1877-78 vt.
Sotatuomari:
Ståhlberg, O.A. [15] 1877-78 vt.


[1]   Ramsay, Georg Edvard (1834-1918), vapaaherra, eversti 1869, Suomen Kaartin komentaja 1874-1877, jalkaväenkenraali 1902.

[2]   Haavoittui lievästi 24.10.1877 Gorni Dubniakissa.

[3]   Sundman, Julius Konstantin (1828-1893), everstiluutnantti 1874, Suomen Kaartin nuor. esiupseeri 1874-1880, kenraalimajuri 1890.

[4]   Procopé, Viktor Napoleon (1839-1906), eversti 1871, Suomen Kaartin komentaja 1877-1884, jalkaväenkenraali 1900.

[5]   von Wendt, Fredrik Villehad (1843-1891), luutnantti 1874, Suomen Kaartin adjutantti 1874-1880, eversti 1887.

[6]   Procopé, Bernt Feodor Georg (1840-1916), kapteeni 1876, Suomen Kaartin 1.K:n päällikkö 1874-1880, kenraaliluutnantti 1905.

[7]   Ramsay, Artur Richard (1838-1915), kapteeni 1874, Suomen Kaartin 2.K:n päällikkö 1874-1880, kenraalimajuri 1891.

[8]   Bremer, Eugen Robert (1837-1914), kapteeni 1870, Suomen Kaartin 3.K:n päällikkö 1871-1879, kenraalimajuri 1895.

[9]   Hausen, Karl Julius (1840-1895), alikapteeni 1874, Suomen Kaartin 4.K:n päällikkö 1877-1878, kenraalimajuri 1890.

[10]   Komppania jäi Helsinkiin.

[11]   Gahmberg, Edvin Alexis (1835-1885), kapteeni 1871, Suomen Kaartin ResK:n päällikkö 1877-1878 (4.K:n päällikkö 1868-1877 ja 1878-1879), eversti 1879.

[12]   Winter (aatel. 1890 von Winther), Georg Gustav (1825-1901), lääketieteen ja kirurgian tohtori 1860, Suomen Kaartin vanh. lääkäri 1854-1881, salaneuvos 1897.

[13]   Wahlberg (aatel. 1904 von Wahlberg), Karl Ferdinand Immanuel (1847-1920), lääketieteen ja kirurgian tohtori 1873, Suomen Kaartin nuor. lääkäri 1877-1878, vanh. lääkäri 1881-1895, tod. valtioneuvos 1903.

[14]   Rancken, Gustav (1837-1895), teologian kandidaatti 1875, Suomen Kaartin vt. pastori 1876-1881, sotarovasti 1881.

[15]   Ståhlberg, Oskar August (1838-1908), oikeustutkinto 1863, Suomen Kaartin vt. sotatuomari 1877-1878, hovineuvos 1898.


Referat

Åke Backström: Finska Gardet på härtåg i Balkan 1877-1878

Republikens President Mauno Koivisto gjorde ett officiellt statsbesök till Bulgarien 22.-25.4.1985. Författaren uppgjorde därvid en redogörelse för händelserna då Finska Gardet 1877-1878 deltog i ryskturkiska kriget. Den publiceras här reviderad och med tillägg av Finska Gardets förluster under krigståget och Gardets befäl under denna tid.


Genos 62(1991), s. 106-110, 122

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1991 hakemisto | Vuosikertahakemisto