GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Rauman kihlaparit v. 1734

Voitto Ahonen

Kun Rauman kirkonkirjojen vihittyjen luettelot alkavat vasta vuodesta 1759, [1] saattaa käsiini osunut kihlaparien kuulutusluettelo vuodelta 1734 auttaa jotakuta tuon ajan avioliittojen kanssa ponnistelevaa. [2] Kyse on ns. charta sigillata -maksun maksaneista tulevista aviopareista, jotka kirkollisen kuulutuksen takia joutuivat suorittamaan kruunulle asetuksen määräämän summan »leimaveroa».

Charta sigillata -maksulla eli leimamaksulla oli tuohon aikaan takanaan vuosikymmenten historia, sillä ensimmäinen asetus asiasta annettiin v. 1660. Alunperin määrättiin, että tietyt julkiset asiakirjat, mm. eri oikeusistuinten päätösten kopiot, erilaiset valtakirjat, pöytäkirjanotteet, kauppakirjat, testamentit, sopimukset, passit ja todistukset tuli kirjoittaa leimatulle paperille, josta kruunu peri määrätyn hinnan. Vuosikymmenten kuluessa asetusta uusittiin useita kertoja, niin että kokonaan uusi asetus annettiin vuosina 1686, 1718, 1732 ja 1736.

Kuuluttaminen avioliittoon ei alunperin sisältynyt asetuksen määräämiin maksuperusteisiin. Ensimmäisen kerran kuulutus sisältyi vasta vuoden 1718 asetuksen selitykseen sekä vuoden 1732 asetukseen, joka kumottiin v. 1734 ja uusittiin kaksi vuotta myöhemmin. »Kuulutussetelistä avioliittoa varten» määrättiin kahdessa viimeksi mainitussa asetuksessa perittäväksi ritareilta ja aatelistolta, ylemmiltä papeilta ja porvareilta sekä säätyhenkilöiltä kaksi hopeataalaria ja alemmilta yksi hopeataalari sekä rahvaalta 16 hopeaäyriä, mutta ratsumiesten, rakuunoiden, sotamiesten ja laivamiesten oli maksettava kahdeksan hopeaäyriä. [5] Vuoden 1718 selityksessä alempien kansankerrosten maksut olivat hieman pienempiä. Kun vuoden 1718 varsinaisessa asetuksessa ei kuulutusseteleitä lainkaan mainittu, kuulutusleimavero tuli nähtävästi yleiseen käyttöön vasta vuoden 1732 asetuksen mukana vuoden 1733 alusta.

Turun ja Porin läänin kaupunkien kuulutusluetteloita charta sigillata -maksun maksaneista pariskunnista on läänintileissä henkiluetteloiden läheisyydessä säilynyt useilta 1730-luvun vuosilta Porista, Uudestakaupungista ja Naantalista. Turun luetteloita läänintileissä ei ole ja Raumaltakin siis vain yhdeltä ainoalta vuodelta. [6] Myöskään Turun maakunta-arkiston tositekirjoissa ei ole Rauman verolaskelmia kuulutusluetteloineen. Kirkonarkistossa sen sijaan on pari hajatietoa vuodelta 1737 kuulutus- ja vihkimisasiakirjojen kokoelmassa. Kirkkoherra Claudius Renner on laatinut kahdesta kuulutettavasta kihlaparista suomenkielisen kuulutuksen. Ensimmäinen pariskunta olivat tullimies Anders Aalberg, syntynyt Sorkenkylässä, ja piika Britha Matintytär Kokemäeltä. Toinen pari olivat kaupunginpalvelija Mathias Matinpoika ja piika Brita, syntynyt Raumalla Winterin talossa ja palveli pormestarin luona. [7]

Kun muissa läänin kaupungeissa vihittyjen luettelot ovat olemassa, pelkkä kuulutustenotto tarjoaa vain täydentävää tietoa, jota vihittyjen luettelossa ei ole. [8]

Rauman luettelo vuodelta 1734 sisältää tietoja paitsi kihlaparien nimistä myös ammateista ja syntymäpaikoista. Samoin luettelossa on mainittu kuulutuspäivämäärä ja maksetun summan suuruus, joka määräytyi yllä kerrotun taksan mukaan. Seuraavassa luettelon olennainen sisältö suomeksi käännettynä:

4. toukokuuta: porvari Michel Brunberg ja piika Elizabetha Mattzdotter, syntynyt Soukaisten kylässä Rauman pitäjässä.

17. elokuuta: porvari Anders Andersson, syntynyt kaupungissa Tontin talossa, ja piika Britha Mattzdotter Kållolan (Kolla) kylästä Rauman pitäjästä.

14. syyskuuta: leski Erich Erichson Eurajoen pitäjän Sydäman kylästä Rijkilän talosta ja piika Maria Johansdotter Aspöstä.

14. syyskuuta: nuorimies Gabriel Michelsson, syntynyt Vesilahden pitäjän Aniankylässä Rusthollarissa, ja neito Elizabeth Gustafzdotter Tocklin, syntynyt kaupungissa.

21. syyskuuta: leski Erich Hendrichsson tästä seurakunnasta Woiluodosta ja piika Maria Stephansdotter, syntynyt kaupungissa Klupulan talossa.

21. syyskuuta: renki Jacob Mattzson, syntynyt Huittisten pitäjän Hosiankylässä, ja piika Britha Hendrichzdotter, syntynyt Eurajoen pitäjän Koiwuniemen kylässä ja palvelee kaupungissa Johan Gröönlundin luona.

1. marraskuuta: rakuuna Erich Michelson Wichtman Aspön rusthollista, syntynyt Lempäälän pitäjän Ruholan kylässä, ja piika Walborg Johansdotter, syntynyt Eurajoen pitäjän Cainunkylässä ja palvelee luutnanttia Taipalman talossa.

4. marraskuuta: porvari Johan Erichsson Kokemäeltä ja piika Lisa Johansdotter Ruicka kaupungista.


Viitteet

[1]   VA Rauman kirkonarkisto mf. JK 292, Kyrkio-Bok och Matrikel öfwer födde, wigde och döde; TMA Rauman kirkonarkisto, arkistoluettelot.

[2]   VA 7503: 4927-4929.

[3]   And. Anton Stiernman, Samling Utaf Kongl. Bref, Stadgar och Förordningar etc. III. Stockholm 1753, ss. 6-17.

[4]   Stiernman IV 1760 ss. 692-701; R.G. Modée, Utdrag utur alle ifrån den 7 Decemb 1718 utkomne Publique Handlingar, Placater, Förordningar, Resolutioner och Publicationer I. Stockholm 1742, ss. 57, 128; Modée II 1746 ss. 967, 1296-1302.

[5]   HYK Calonius-Naumanin kokoelma, Förordningar för åhr 1732-1736 n:o 22; Stiernman VI 1775 s. 568; Modée II 1746 ss. 1300-1301.

[6]   Esim. Pori 1734 VA 7503:4897-4898; Naantali 1734 VA 7503:5010-5011; Naantali 1735 VA 7506:5157-5158; Naantali 1737 VA 7512:3796; Naantali 1738 VA 7516:4130; Uusikaupunki 1736 VA 7509:4395; Uusikaupunki 1737 VA 7512:3770.

[7]   TMA lääninhallituksen arkisto, tositekirjat 1730-1740; Rauman kirkonarkisto, kuulutus- ja vihkimisasiakirjat 1737-1862.

[8]   Vrt. Matti J. Kankaanpää, Ruoveden seudun kuulutusveroluettelot. Genos 2/1986 ss. 81-90. Helsinki 1986.


Genos 62(1991), s. 116-117

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1991 hakemisto | Vuosikertahakemisto