GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Referat | Artikkelin loppu ]

Eräs Keith-suku Suomessa 1600- ja 1700-luvuilla

Fil.maist. Juho-Pertti Jalava, Pori

Skotlantilaisia tuli Ruotsi-Suomeen 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa lukuisasti. Monet heistä olivat aatelista sukuperää. Usein he toimivat täällä kauppiaina. [1]

Keith-sukuja oli 1500-luvulla Skotlannissa useita. Niistä huomattavin oli Earl Marishal -arvon saanut suku. On kuitenkin arveltu, että ne kaikki polveutuisivat vuonna 1010 Great Marishal of Scotland -arvon saaneesta Cattien päälliköstä Robertista, jonka Catti-nimestä olisi muovautunut nimi Keith. [2]

Useita Keith-nimisiä henkilöitä esiintyy Ruotsissa jo 1500-luvun loppupuolella. [3] Earl Marishal -arvon saaneeseen sukuun kuuluneen Andrew (Anders) Keithin Juhana III aateloi 1580 hänen palveluksistaan Ruotsissa Forsholmin vapaaherraksi. Dingwallin lordin arvon hän sai Skotlannissa 1587. [4] Hän oli tullut Ruotsiin 1569 ja kuoli noin 1597 ilman perillisiä. [5] Toinen Andrew Keith, edellisen sukulainen, mainitaan Englannin kuninkaan lähettiläänä Ruotsissa 1609. [3][6]

Tässä käsiteltävän Keith-suvun ensimmäinen Suomessa tavattava edustaja on Alexander Keith. Hänen nimensä esiintyy asiakirjoissa ensimmäiseksi vuonna 1614, jolloin hän toimi Vaasassa kauppaedustajana. Hänen alkuperästään ei ole löytynyt varmoja tietoja eikä siis myöskään hänen yhteyksistään muihin Keith-nimisiin sukuihin.

Keith-nimi esiintyy alkuperäislähteissä ainakin seuraavissa muissa muodoissa: Geitz, Keidt, Keidtt, Keijd(z hustru), Keijte, Keit, Keitt, Kid(z enkia), Kieth, Kiethe, Kiett, Kijt, Kijte, Kijth, Kit(s hustro), Kith, Kithe, Kitt, Kitte, Kitth, Kitthe, Kytte. Alexander Keith samoin kuin hänen lapsensa mainitaan lähteissä lähes aina sukunimensä kanssa ilman patromyymiä. Sitä vastoin seuraavissa polvissa käytetään pääsääntöisesti vain patronyymiä.


Taulu 1

I Alexander (Sander) Keith. Kesti eli kauppaedustaja [7] Vaasassa ilmeisesti jo 1614, jolloin siellä mainitaan »Sander Kith», [8] ja varmasti ainakin 1616-1627. [9] Todennäköisesti hän jo Vaasassa edusti turkulaista valtaporvaria Jacob Wollea. Tämän asiamiehenä hän myöhemmin toimi Turussa, missä hänet mainitaan 1631-1635; asui ainakin 1632 Aninkaisten korttelissa ja 1633 alkaen Luostarikorttelissa. [10] Viljeli Gustaf Hornin omistamaa Meltolan kartanoa 1636-1643. Ilmeisesti joutui sieltä pois viimeistään 1646. [11] Mainitaan jälleen Turussa 1646-1658, tällöin Kirkkokorttelissa. [12][13] Haud. 2.8.1662 Turun tuomiokirkkoon. [14] - Puoliso ainakin jo 1616 [9] Magdalena (Malin), haud. 15.12.1658 Turun tuomiokirkkoon. [14] Mainitaan Turussa Alexander Keithin puolisona 1656 ja 1657 [15] sekä tyttärensä Margaretan äitinä tämän oikeusjutun aikana. [16]

II. Lapsia:

Anders, kruununvouti, k. 1643. Taulu 2.

Alexander, s. näht. syyskuussa 1622, kornetti, asiamies, k. 1707. Taulu 3.

Karin, mainitaan Turussa 1661-1666, 1661 Sander Keithin tyttärenä Kirkkokorttelissa ja 1662 Alexander Keithin sisarena. [17] - Puoliso Johan Henrikinpoika, k. ennen 12.9.1662, jolloin vaimo mainitaan leskenä.

Margaretha. Mainitaan Turussa vanhempiensa tyttärenä, [16] ainakin jo 9.11.1642 miehensä puolisona Luostarikorttelissa, jolloin tämä valitti Turun Akatemian konsistorille löytäneensä vaimonsa piilottamina muutaman hävyttömän kirjeen, jotka opiskelijat Simon Caroli Anglenius ja Jacobus Johannis Wallenius olivat lähettäneet hänen lailliselle puolisolleen. Kuulusteluissa Jacobus mainitsi hänen olevan »hauskan ja innostuvan puheessaan ja käytöksessään (hoon war lustig och kårtwillig i taall och åthhäfwor)». Opiskelijat erotettiin akatemiasta kolmen vuoden ajaksi. [18] Mies valitti 5.12.1642 raastuvanoikeudessa vaimon uskottomuudesta Jacobus Johanniksen kanssa. Margaretha myrkytti miehensä 16.6.1643 vispikaakkuun leipomallaan elohopealla (mercurium). Kuulusteluissa hän sanoi saaneensa myrkyn ja lupauksen vaimoksi ottamisesta Mårthen Hoenin kuoltua Mårthen Filipinpoika Ohrapäältä, mitkä väitteet tämä kiisti. [19] Margaretha tuomittiin 6.9.1643 aiemmin tehdyistä aviorikoksista Jacob Gerdnerin kanssa. [20] Tuomio murhajutussa annettiin raastuvanoikeudessa 1.7.1643 ja alistettiin hovioikeuteen. Hovioikeuden päätöksestä saatiin tieto raastuvanoikeuteen 2.4.1644: Margaretha tuomittiin kuolemaan miehensä surmaamisesta ja aviorikoksista. Hänet mestattiin kirveellä ja poltettiin Turussa 3.4.1644. [21] - Vankilassa ollessaan Margaretha oli kertonut tulleensa noin 25.4.1643 raskaaksi miehestään. Syntynyt lapsi mainitaan mestauksen jälkeen 1644 ja vielä 1658, jolloin Sander Kitte saa 15 taalaria kuparirahaa ostaakseen tyttärentyttärelleen Gertrud Mårthenintyttärelle vaatteita. [22] - Puoliso aikaisintaan 1638 Mårthen Hoen. Valtaporvari Turussa, sai porvarisoikeudet 7.10.1635. [23] Harjoitti ulkomaankauppaa. Kuoleman jälkeen pesä asetettiin vararikkoon. [24] K. Turussa 16.6.1643 vaimonsa myrkyttämänä. [19]


Taulu 2

II. Anders Keith (Alexanderin poika, taulu 1). Mainitaan Margaretha Keithin veljenä. [25] Pohjois-Pohjanmaan kruununvouti ainakin jo 1641. Hukkui skuutin upotessa syyskesällä 1643 matkalla Tukholmaan, jonne hän oli viemässä huomattavan määrän verorahoja. [26] - Puoliso Katharina Tysk, vht Oulun pormestari Jakob Tysk ja Katharina. Mainitaan vaimona 1643. [25] Sai kuningatar Kristiinalta 25.10.1645 vapautuksen miehensä kuljettamien verorahojen korvaamisesta. 2. puoliso Kokkolan pormestari Daniel Svart. [27]

III. Lapsi:

Anders. Ylioppilas Turussa 1659-1661. [28] Vaiheet muuten tuntemattomat.


Taulu 3

II. Alexander (Sander) Keith, toisinaan myös »den yngre» (Alexanderin poika, taulu 1). S. näht. syyskuussa 1622 Vaasassa. Otti Sauvossa viljeltäväkseen vuodesta 1624 autiona olleen Yli-Paddaisen tilan 1639. [29] 1645 alkaen tila on jälleen autiona, 1649-1650 mainitaan »Zander Kitten» saavan elantonsa rutiköyhänä Turussa, missä asui ilmeisesti Luostarikorttelissa. Mainitaan Yli-Paddaisen haltijana vielä 1654, Åkersin tilalla 1659-1666 ja Korvalan ratsutilalla 1668-1706. [30] Kuningatar Kristiina lahjoitti 1652 kapteeni Erdtman von Schlow'lle muutaman autiotilan, joihin kuului Sander Kytten 16 1/2 äyrin verotila Yli-Paddaisissa, kooltaan 3/4 manttaalia. [30a] Palveli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentissä noin 1654-1671 everstiluutnantti, sittemmin eversti Johan Gallen alaisena. Hänellä oli sotilasarvoja vuoden 1653, jolloin häntä ei listoissa mainita, [31] jälkeen eri aikoina: katselmuskirjuri 1654 [32], 1656-1658, [33] ent. katselmuskirjuri 1659, [34] majoitusmestari 1669-1671 ja ent. majoitusmestari 1672-1673. [30] Hänet mainitaan 1674 korpraalina [35] ja kornettina. [36] Oli sotilasuransa ohella paroni Bengt Skytten vouti (hoppman) Inkerin Tuutarin vapaaherrakunnassa 1661. [37] Mainitaan asiamiehenä ainakin 1679 [38] ja kuolemansa jälkeen 1707. [39] Tilanhoitajana hänet mainitaan ainakin 1688, 1689, 1693 ja 1694-1706. [40] K. 84 vuoden 4 kk:n ja muutaman päivän ikäisenä Sauvossa 10.1.1707 (haud. 11.5.). Perukirjan mukaan pesän velat olivat paljon suuremmat kuin omaisuus, minkä vuoksi lapsille ei jaettu mitään. Leski Elisabeth sai pitää Korvalan, koska ei ollut saanut mitään muuta huomenlahjaa ja oli hyvin hoitanut sairaalloista ja heikkoa miestään silloisina vaikeina sota-aikoina. [41] - Puoliso 1:o Maria Claesintytär Skalm, vht näht. Turun HO:n asessori Claes Claesinpoika Skalm ja Anna Stjernkors. [42] Mainitaan Åkersissa vuodesta 1656 ja sittemmin Korvalassa vaimona. [30] Haud. Sauvossa 10.6.1694. - Puoliso 2:o, huomenlahja 28.12.1694, [41] Elisabet Jakobintytär Röök, s. noin 1664, vht. todennäköisesti Porvoon pormestari Jakob Andersinpoika Röök ja Anna Dorotea Sieben. [43] K. 52-vuotiaana Sauvossa 4.5.1716. 2. puoliso ratsutilallinen Johan Costeen.

III. Lapsia:

1. Sofia, mainitaan tyttärenä Korvalassa 1676 alkaen tai ainakin 1681, vaimona siellä 1682-1684, vaimona kirkonkylässä 1685-1701 ja leskenä siellä 1702-1710. K. näht. Sauvossa loppuvuodesta 1710. [44] Puuttuu haudattujen kirjasta, jossa näyttää olevan aukko. - Puoliso ilm. Sauvossa noin 1675 tai ainakin 1680 nimismies ja ratsutilallinen Johan Johaninpoika Röökman, s. noin 1656. Vävynä Sauvon Korvalassa 1676 tai ainakin 1681, viljeli tilaa 1682-1684. Ratsutilan viljelijä Sauvon kirkonkylässä vuodesta 1685. [30] Nimismies ainakin vuodesta 1688 kuolemaansa asti. [45] K. 45-vuotiaana Sauvossa 17.3.1701. Perunkirjoitus kummankin puolison jälkeen toimitettiin 1725, käräjillä 10.1.1723 annetun päätöksen johdosta, koska Johanin veljellä ratsumestari Erik Röökmanilla oli vaateita kuolinpesältä. [44]

1. Katharina (Karin), tyttärenä Korvalassa 1674-1677. Haud. Kemiössä kolmantena loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina eli 21.1.1693. - Puoliso jo 1677 tilallinen ja asiamies Johan Tuomaanpoika Kemiön Ekenäsistä. [47] K. rippikirjan mukaan Kemiössä 1710 (aukko haudattujen kirjassa). [46] Perunkirjoitus toimitettiin 1711. [48] 2. puoliso Margetha Eriksdotter. [49]

1. Maria, s. aikaisintaan 1650. Mainitaan tyttärenä Korvalassa 1674-1677, miniänä Osmalahdessa 1678-1685, emäntänä vuodesta 1686. [30] K. 81-vuotiaaksi merkittynä Sauvossa 26.8.1731. - Puoliso ilm. Sauvossa 1677 ratsutilallinen Torsten Johaninpoika, s. noin 1638. [50] Näkyy Osmalahdessa poikana vuodesta 1672. Talon isäntä 1685-1706. [30] K. 84-vuotiaana Sauvossa 30.3.1722.


Viitteet

[1]   Armas Luukko, Pohjanmaan 1600-luvun porvariston synty ja alkuperä. Hist. Aik. 1955, s. 70. - Sylvi Möller, Suomen tapulikaupunkien valtaporvaristo ja sen kaupankäyntimenetelmät 1600-luvun alkupuolella. Hist. Tutk. XLII 1954, s. 56-59, 65.

[2]   William Anderson, The Scottish Nation; or the surnames, families, literature, honours, and biographical history of the people of Scotland, vol. II. A. Fullerton & Co., Edinburg and London 1861, s. 586.

[3]   Th. A. Fischer, The Scots in Sweden. Otto Schulze & Co, Edinburgh 1907, s. 55, 73. - Eva Granberg, Officerares och underofficerares släktskapsförhållanden vid Åbo-Björneborgs Kavalleriregemente enligt avlöningslistan 1699 samt deras relationer till ätten Björnram av Helgås och släkterna Keith och Key, med en avslutande släkttavla över dessa. Moniste 1970.

[4]   The Complete Peerage of England, Scotland, Ireland, Great Britain, and the United Kingdom, extent, extinct or dormant by G.E.C., new edition, vol. IV. London 1916, s. 366.

[5]   Bernhard Schlegel, Carl A. Klingspor, Den med sköldebref forlänade men ej å riddarhuset introducerade Svenska adelns Ättar-taflor. Stockholm 1875, s. 143.

[6]   Tor Berg, Johan Skytte. Hans ungdom och verksamhet under Karl IX:s regering. Albert Bonniers Förlag, Stockholm 1920.

[7]   Luukko, Vaasan historia I, s. 65.

[8]   Karl Hedman, Ross. SSV V, s. 37.

[9]   Älfsborgin lunnasverot 1616-1618. Boskapslängd 1627, Vaasa.

[10]   Turun RO 1.12.1631 IV:109 ja 10.12.1631 IV:110. - Turun porvarisluettelot 1632, 1633, 1635. Tor Carpelan, Bidrag till Åbo stads historia. - Wollen asiamiehenä Vaasassa toimi noin 1630 skottilaista aatelissukua oleva William Ross, josta sittemmin tuli Vaasan porvari. Hänestä lähemmin katso Hedman, SSV V, s. 38-39.

[11]   Alexander Keithin kirje Axel Oxenstiernalle. RVA Oxenstiernan kokoelma, sarja B, mikrofilmi FR 208. - Paimion historia, s. 191. - RO 11.4.1643 s. 268-288, 14.2.1646 s. 104.

[12]   Turun henkikirjat 1646 VA 7229:296 ja 1647 VA 7233:1 mf ES 2524, 1650 VA 7241:365k mf ES 2525. - RO 30.6.1658 s. 150.

[13]   RO 17.12.1651 s. 322.

[14]   Åbo domkyrkans räkenskaper kirjasarjassa Bidrag till Åbo stads historia. - Magdalena oli mahdollisesti kotoisin Vaasasta tai ainakin Pohjanmaalta, missä hänen tyttärensä serkun sanotaan olevan naimisissa Hans Dunkeninpojan kanssa: RO 5.9.1643 s. 473: »...hon (Margareta) sade att Hans Dunckensson skulle äga hennes syskonebarn i Österbotn till hustru...». Hansin isä Duncan on ehkä ollut skotti. Georg F. Black, Surnames of Scotland, s. 228. - Magdalena saattoi myös olla skotlantilaista syntyperää. Tänne muuttaneet skotit usein avioituivat keskenään, kuten esim. Turussa Thomas Trell (Trail) Peter Trummelin (Trumbel) tyttären Magdalenan kanssa. Möller, s. 56.

[15]   Henkikirjat 1656 VA 7263:234 mf ES 2527 ja 1657. Kaj Dunckerin tiedonanto.

[16]   RO 5.12.1642 s. 153.

[17]   Henkikirja 1661 VA 7283:948v Kirkkokortteli. - RO 11.9.1662 s. 318, 27.3.1666 s. 96. - KämnO 12.9.1662 s. 203.

[18]   Turun Akatemian konsistorin pöytäkirja I, s. 69-73, 9.-23.11.1642. - Henkikirja 1643 VA 7218:170 mf ES 2523.

[19]   RO 5.12.1642 s. 153. - RO 19.6.1643 s. 398. - RO 21.6.1643 s. 399, 6.9.1643 s. 474, 2.4.1644 s. 258-259. - Mårthen Ohrapäästä katso Bergholm, Sukukirja I, Arppe s. 77.

[20]   RO 5.-6.9.1643 s. 473.

[21]   RO 1.7.1643 s. 406-407. RO 2.-3.4.1644 s. 257-260.

[22]   RO 4.9.1643 s. 468. Raskaus varmistettiin, RO 10.7.1643 s. 426 ja 26.9.1643 s. 477. Lapsesta RO 20.7.1644 s. 452, 455, 18.11.1644 s. 68 ja 20.6.1658 s. 150.

[23]   Henkikirja 1638 VA 7183:602v mf ES 2520. - RO 7.10.1635 s. VII:96.

[24]   Möller, s. 46, 273.

[25]   RO 21.6.1643 s. 400: »...att tala med hennes (Margareta Keiths) broders Anders Kittz hustru i Österbotn...»

[26]   Pentti Virrankoski, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III, s. 422, 166.

[27]   VA Registratuura 1645 46:230-230v. - Sursillin suku, n:ot 7565-7567.

[28]   Wilhelm Lagus, Åbo Akademis studentmatrikel s. 83, 1659-60, p. 63. - KämnO 1661 s. 34: »Studte Andres Andree...»

[29]   Piikkiön KO Sauvo 18.-19.3.1639 s. 453.

[30]   SAY, Sauvo. Turun henkikirja 1650 s. 365v.

[30a]   Herrgårdar i Finland 2, Eg. Finland, s. 345.

[31]   Hannes Aejmelaeus, Namnlistor över vid finska regementen år 1653 tjänande över- och underbefäl, civila tjänstemän och spel. SSV VIII, 1924, s. 167-211.

[32]   RO 14.11.1654 s. 301.

[33]   Katselmuskirjuri Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentissä: Everstiluutnantti Johan Gallen komppaniassa 1656, Uudenmaan LH konttori Gm:4, s. 955 sotilasmaakirja, palkkauslista. Eversti Gallen rykmentissä, everstin komppaniassa, Frederiksodde, Tanska 24.1.1658, Militaria I:3, mikrofilmi ES 2252, s. 31v. - Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjassa IV 1671-1679, s. 110, mainitaan 15.1.1673 »munsterskrifvaren Alexander Kitt».

[34]   Sauvon käräjillä 7.-8.2.1659, s. 6v, käsitellään Alexander Keithin eversti Gallelle antamaa 22.9.1658 päivättyä velkakirjaa. Hänen sanotaan aiemmin olleen Gallen katselmuskirjuri. Juttu siirrettiin seuraaville käräjille, koska Keith ei ollut paikalla.

[35]   SAY, Sauvo 1674: Korpraali, kenraaliluutnantti Gallen »tienare».

[36]   Sauvon käräjät 12.-14.10.1674 s. 188 ja 191.

[37]   Alexander Keithin Narvassa 8.6.1661 allekirjoittama kuitti. Inkerin tilit VA 9702:711 mf LT 557 (Kaj Dunckerin tiedonanto).

[38]   Turun RO 14.1.1679 s. 5 »Umbudsmannen på Autis». - Sauvon käräjät 1679 s. 51 ja 109.

[39]   Sauvon käräjät 1.-2.10.1707 s. 230v mf ES 1758.

[40]   Sauvon käräjät 18.-19.7.1688 s. 129v ja 8.-9.1.1689 s. 8v mf ES 1752, 25.-26.10.1693 s. 212 mf ES 1754, 19.-21.10.1703 s. 226 mf ES 1756. - SAY Sauvo, Korvala.

[41]   Perukirja 12.12.1707. TMA Piikkiö 207:68-75.

[42]   Sauvon käräjät 2.-3.3.1699 s. 86 mf ES 1755. - Harald Hornborg, Förgätna öden s. 30-31. - Svante Dahlströmin käsikirjoitukset Åbo Akademin käsikirjoituskokoelmassa. - Jully Ramsay, Frälsesläkter s. 402-403. - Huom. myös etunimien periytyminen.

[43]   Jakob Röökistä katso Sursillin suku n:o 8504. Torsten Hartman, Borgå stads historia.

[44]   Perukirja laadittu 10.-11.3.1725. Siinä mainitaan kummankin puolison kuolinvuosi. TMA Piikkiö 210:350. - Erik Röökmanista katso Adam Levenhaupt, Karl XII:s officerare.

[45]   Jukka Luoto ja Kari Alifrosti, Sauvon historia I s. 278-279.

[46]   Kemiön rippikirja 1699-1710 s. 240.

[47]   SAY Kemiö.

[48]   Perukirja 16.-17.6.1711. TMA Piikkiö 209:214.

[49]   Harald Hornborgin käsikirjoitukset Åbo Akademin käsikirjoituskokoelmassa.

[50]   Torsten Johaninpojan suvusta katso Juho Jalava, Joitakin tietoja Porista Sauvon Osmalahteen 1600-luvun alussa muuttaneesta suvusta. Satakunnan Sukututkimusseura ry 25 v., toim. Pekka Aakula ja Greta Grundberg, Pori 1989.


Referat

Juho-Pertti Jalava: En släkt Keith i Finland under 1600- och 1700-talen

Alexander Keith, den förste medlemmen i Finland av denna släkt, uppträder i Vasa 1614, där han företrädde storborgaren i Åbo Jakob Wolle. Senare var han verksam i Åbo, där han begrovs 1662. Han efterlämnade två söner och två döttrar. En av dessa, Margareta, var gift med Mårthen Hoen och förgiftade denne samt blev avrättad 1644. Den äldre sonen, Anders Keith var kronofogde i Norra Österbotten åtminstone redan 1641 och omkom 1643 under sjöresa till Stockholm. Den yngre sonen hette Alexander, beträdde den militära banan och avancerade till kornett. Senare fungerade han som ombudsman. Död på Korvala i Sagu 1707 efterlämnade han endast döttrar.


Genos 63(1992), s. 12-16, 28

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1992 hakemisto | Vuosikertahakemisto