GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Lohtajan Alaviirteen Pietilä 1600-luvulla

Matti Heiniemi

Lääninrovasti Tapio Vähäkangas selvitti artikkelissaan »Calamniusten esipolvet» (Genos 1/1991) Lohtajan Alaviirteen Pietilän vaiheita. Vähäkankaan mukaan taloa 1600-luvun alussa isännöineen Hannu Pietinpojan perheestä ei ole tietoja; Pietilän seuraavia isäntiä Pietari ja Ljungo Niilonpoikia hän arvelee Hannu Pietinpojan sisaren pojiksi.

Pietari Niilonpojan henkilöllisyys näyttää pysyvän arvoituksena, mutta muilta osin Pietilän isännyyksiin löytyy kyllä jonkin verran lisävalaistusta:

Vuoden 1627 väenottoluetteloista selviää, että Pietilässä asui tuolloin n. 70-vuotiaaksi ilmoitetun Hannu Pietinpojan lisäksi n. 45-vuotias Pieti Hannunpoika (joka on todettu silmäpuoleksi). Myös vuosien 1629 ja -30 väenottoluetteloista Pieti Hannunpoika löytyy, mutta ei enää sen jälkeen.

Pöytäkirja Lohtajan kihlakunnanoikeuden talvikäräjiltä 1642 puolestaan kertoo, kuinka Alaviirteellä asuva Hannu Pietinpoika vaati isänsä sisaren mieheltä Ljungo Niilonpojalta perintöosuuttaan isänsä isän ja isänsä veljen jälkeen. Ljungo oli siis vanhemman Hannu Pietinpojan vävy eikä sisaren poika. (Pietilän tilan arviointia ja perinnönjakoa käsiteltiin Lohtajan kesäkäräjillä 1640; tuolloin Ljungo ilmeisesti lunasti tilan muilta perillisiltä.)

Edellä olevan perusteella Pieti Hannunpoika näyttäisi kuolleen 1620- ja 30-lukujen vaihteessa ehkä jo ennen isäänsä. Hannu-poika ei ollut hänen ainoa jälkeläisensä. Tämä käy ilmi vuoden 1675 Lohtajan kesäkäräjiltä, joille kälviäläinen Sipi Heikinpoika Peitso yhdessä vaimonsa sisaren Dordi Pietintyttären kanssa haastoi Matti Ollinpoika Heinäniemen Ylikannuksesta. Sipi vaati Matilta anoppinsa, edesmenneen Kerttu Ollintyttären jäämistöä, joka oli kulkeutunut Heinäniemen tilalle, kun Kerttu Ollintyttären ensimmäinen mies Pieti Hannunpoika Pietilä oli kuollut ja Kerttu oli avioitunut Olli Tuomaanpoika Heinäniemen kanssa.

Mainittakoon vielä, että Suur-Lohtajan historian II osan isäntäluettelo on Pietilän - kuten kovin monen muunkin tilan osalta epätäydellinen. Ljungo Niilonpojan jälkeen Pietilän isännäksi on kyseisessä luettelossa mainittu vävy Hermanni Eskonpoika (isäntänä 1675-89). Todellisuudessa Pietilää ehti ennen Hermannia isännöidä Ljungo Niilonpojan poika Hannu, jolla oli Liisa-niminen tytär. Hermanni Eskonpoika oli Liisan puoliso, eikä siis Ljungon vaan hänen poikansa vävy. Tämä käy ilmi ainakin vuoden 1675 henkikirjasta.

Vähäkankaan esittämiä sukutauluja voisi siis karkeasti esitettynä jatkaa seuraavasti:


Taulu 5

Hannu Pietinpoika, Pietilän isäntä 1621-(1606-)1630.

Lapsia:

Pieti Hannunpoika. Taulu 6.
NN Hannuntytär. Taulu 7.
poika, k. viimeistään 1642.


Taulu 6

Pieti Hannunpoika. Isä: Hannu Pietinpoika, taulu 5. K. 1620- ja 30-lukujen vaihteessa. Pso Kerttu Ollintytär.

Lapsia:

Hannu Pietinpoika. Elossa vielä 1642.
Dordi Pietintytär. Elossa vielä 1675.
NN Pietintytär. Pso Sipi Heikinpoika Peitso Kälviältä.


Taulu 7

NN Hannuntytär. Isä: Hannu Pietinpoika, taulu 5. Pso Ljungo Niilonpoika, Pietilän isäntä n. vuodesta 1640.

Lapsia:

Hannu Ljungonpoika. Pietilän isäntä 1675. Pso Kaisa Niilontytär.
Heillä tytär Liisa Hannuntytär. Pso Hermanni Eskonpoika, Pietilän isäntä 1676-89.


Genos 63(1992), s. 26

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1992 hakemisto | Vuosikertahakemisto