GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

Georg Luther

Vilppu Keisarin suku - Filip Kejsars släkt I. Keisarinmäeltä maailmalle - Från Kejsarbacken ut i världen. Päätoimittaja Jorma Höykinpuro. Joutsa 1993. 174 + 71 + 194 + 23 + 79 + 28 + 29 s.


Sukututkimuksen edellytykset ovat mullistuneet viime vuosikymmenten aikana. Emme enää saa alkuperäisiä lähdeasiakirjoja käsiimme, mutta mikrofilmeinä ja -kortteina niiden sisältö on käytettävissä maamme kaikkien osien arkistoissa ja kirjastoissa. Tietotekniikka on avannut mahdollisuuksia suurten sukutietoaineistojen kätevään hallintaan ja editointiin. Perustietojen kokoaminen alkulähteistä sukututkijoita palveleviin tietokantoihin on käynnistynyt; sen tuloksia on käytettävissä ja niiden määrä kasvaa nopeasti. Koneohjelman avulla sukututkija helposti toimittaa kokoamansa laajatkin tiedostot painokuntoiseksi sukuselvitykseksi.

Samalla sukututkijoiden luku on kasvanut ja kasvaa edelleen. Kaikkien näiden kehityspiirteiden yhteistuloksena sukukirjallisuuskin on muuttumassa. Pienehköä sukupiiriä kuvaavien vihkosten ohella ilmestyy nykyisin vuosittain monisatasivuisia laajan sukupiirin kartoituksia.

Esimerkin tarjoaa viime vuonna julkaistu »Vilppu Keisarin sukua» kuvaava kirja. Kantaisä Vilppu isännöi 1620-luvulla Soinin Kuninkaanjoen kylässä Keisarin taloa, johon hän oli tullut edellisen isännän Pietari Hämäläisen vävynä. Talon nimi muuttui 1800-luvulla Keisalaksi. Vilpun jälkeläistön eri haarojen tutkijat löysivät toisensa ja yhtenäistivät kartoitustyönsä. Yhteistyön tuloksena 16-henkinen työryhmä on koonnut tiedot 30 000 Vilpun jälkeläisestä yhtenäiseen tiedostoon ja selvitystyö jatkuu. Viime vuonna ilmestyneessä kirjassa luetellaan Vilppu Keisarin jälkeläiset 6. polveen eli noin vuoteen 1800 asti. Luettelo kattaa sekä mies- että naiskantaisen jälkeläistön ja käsittää noin 600 perhettä. Järviseudulta se on levinnyt Pietarsaaren vanhan emäpitäjän koko alueelle ja sen ulkopuolellekin. Monet haarat ovat ruotsinkielisiä ja kirjassa vaihtelevat suomen- ja ruotsinkieliset sukutaulut. Alkutekstit esitetään kummallakin kielellä.

Niissä kuvataan Keisarin suvun taustaa, muunmuassa Soinin asutuksen syntyä ja Keisari-nimen varhaisempaa esiintymistä, Pietarsaaren suurpitäjää ja Järviseutua, alueen taloudellista kehitystä ja kulkuväyliä, avioitumistapoja sekä perinnetietoja suvun jäsenistä.

Sukuluettelon lähteitä ei yleensä ilmoiteta, mutta eräiden varhaisten käräjöintien selostukset todistavat vanhimman sukujohdon ainakin pääosiltaan oikeaksi. Teoksen päätoimittaja ilmoittaa, että »Järviseudulla voi tehdä melko luotettavaa sukututkimusta noin 1660-luvulta alkaen». Päälähteenä ovat ilmeisesti siitä lähtien kirkonkirjat. Kahdessa nuorimmassa luetteloon otetussa polvessa monien jäsenten elämänvaiheet ovat jääneet kartoittamatta, mutta varhaispolvissa aukkojen harvuus osoittaa laadintatyön olleen huolellista.

Kirjan ulkoasu on upea sekä sukuluettelo järjestelmällinen, selkeä ja melko aukoton nuorimpia polvia lukuun ottamatta. Mutta nimien sekä syntymä- ja kuolintietojen välistä hyvin harvoin löytyy kertomusta siitä, mitä luetellut henkilöt tekivät perheensä ja kotiseutunsa hyväksi ja mitä he kokivat elämässään. Useimpia nimiä ja päivämääriä ei yksisanaisen ammatti-ilmoituksen lisäksi täydennä mikään lisätieto, joka kertoisi niiden takana piilevästä ihmisestä. Vilppu Keisarin sukuluettelo ja useat samantapaiset laajojen sukukuntien kartoitukset herättävät kysymyksen: eikö olisi parempi supistaa tutkittavan sukukunnan laajuutta ja kertoa jotakin sen jäsenten saavutuksista, luonteesta ja kohtaloista? Tämä vaatii muidenkin lähteiden kuin kirkonkirjojen käyttöä eikä tekstiä voida jättää yksinomaan koneen muotoiltavaksi. Mutta lukijan kannalta kirjan kiinnostavuus varmaankin kasvaa.


Genos 65(1994), s. 141

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1994 hakemisto | Vuosikertahakemisto