GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Lessig-suku Suomessa

Suurlähettiläs KLAUS CASTRÉN, Helsinki

Lessig (alk. Lesszig tai Leszig) suvun vanhin tunnettu kantaisä on Danzigin pormestari Jeremias Lesszig (1598-1665). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tavanmukaisin tauluin ainoastaan tämän suvun Pietarista Suomeen siirtynyttä sukuhaaraa eli Viipurin kaupunginarkkitehti Carl Lesszigin (1807-52) mieskantaisia jälkeläisiä. Lisäksi kaikki hänen lukuisat sisaruksensa[1] on mainittu, koskapa kaksi heistä ja yksi käly kuolivat Viipurissa. Perustiedot tämän suvun Suomen ulkopuolella eläneistä viidestä ensimmäisestä varhaispolvesta isästä poikaan on otettu pääasiallisesti Suomessa aikanaan laaditusta Lessig-suvun sukupuusta.[2] Siinä olevat, usein ylimalkaiset tiedot ovat osittain osoittautuneet erheellisiksi. Niitä olen oikaissut ja täydentänyt lähinnä Pietarin saksalaisten asiantuntijan, saksalaisen professori Erik Amburgerin [3] antamilla tiedoilla. Sen sijaan minulla itselläni ei ole ollut mahdollisuutta tarkistaa ja täydentää sukupuun tietoja Saksan [4] ja Venäjän, mutta kylläkin Viron primäärilähteistä. Pääasiallisesti näiden kahden tärkeimmän lähteen, sukupuun ja Amburgerin, tietojen osittaiset eroavaisuudet varhaispolvien kohdalla selittävät sen, miksi taulussa 1. esiintyy joissain kohdin kaksi eri päivämäärää tai vuosilukua; toinen niistä eli vähemmän todennäköiseltä vaikuttava on varustettu kysymysmerkillä. Päivämäärien suhteen todettakoon lisäksi, että vaikka tässä kyseessä onkin evankelis-luterilainen suku, on hyvinkin mahdollista, että eräissä käytetyissä lähteissä Venäjällä ja autonomian ajan Suomen suuriruhtinaskunnassakin ne on ilmoitettu kreikkalais-katoliseen tapaan ns. vanhan ajanlaskun eli juliaanisen kalenterin mukaan. Kuten tunnettua, haluttaessa ilmoittaa tällaiset päivämäärät ns. uuden ajanlaskun eli gregoriaanisen kalenterin mukaisina, on lisättävä 12 päivää 1800-luvulla ja 13 päivää 1900-luvulla juliaanisen kalenterin mukaisiin päivämääriin. Milloin tiedossa varmuudella on ollut, että jokin päivämäärä on eri lähteissä ilmoitettu eri ajanlaskutapojen mukaan, on ne kummatkin ilmoitettu vinoviivan erottamana.

Viipuriin päätyneen ja siellä avioituneen saksalaisperäisen pietarilaisarkkitehti Carl Lesszigin ainoasta sekä aikuistuneesta että avioituneesta pojasta, Tampereen lennätinasemapäälliköstä Carl Leopold Lessigistä (1847-78) polveutuvat kaikki tämän sukuhaaran mieskantaiset nykyisin elossa olevat jäsenet, heidän joukossaan ainoastaan yksi miespuolinen jäsen. Eräät suvun jäsenet ovat muuttaneet nimensä muotoon Lessig-Lajanne tai Lajamo. Sukuhaaran merkittävin edustaja on varmaankin edellä mainittu Viipurin kaupunginarkkitehti Carl Lesszig. Muista mainittakoon moninaisia vaiheita Venäjän keisarillisen armeijan palveluksessa kokenut kapteeni ja sittemmin öljy-yhtiön pääjohtaja Carl Wilhelm Leopold Lessig (1878-1941). Suvun myöhäispolvien edustajista on X:stä sukupolvesta lähtien ilmoitettu pelkät tavanomaiset genealogiset tiedot ilman elämäkerrallisia tietoja.

Neljä tavalla tai toisella Suomeen yhteyksiä omaavaa Lessig-nimistä henkilöä on löytynyt, joiden kuulumista ainakaan tämän tutkimuksen kohteena olevaan sukuhaaraan ei ole voitu todeta.[5]

 

Taulu 1.

I. Jeremias Lesszig, s. Danzigissa (nyk, Gda65_16_n.gif (836 bytes)sk Puolassa) 15.12.(15.2.?)1598. Danzigin pormestari. K. Danzigissa 29.11.1665.

II. Poika:

Andreas Lesszig, s. 22.2.1664, k. 30.5.1741(1737?). - Puoliso Elisabeth Bosner (Bosnerin), s. 21.3.1674, k. 10.1.1741. - Eläneet Danzigissa.

III. Poika:

Salomon Lesszig, s. 2.7.1702. Sai Danzigin kauppaporvarioikeudet 12.12.1737. K, 30.5.1754. - Puoliso Eleonore Feist (Feisten), s. 14.2.1717, k. 18.6.1759. - Eläneet Danzigissa.

IV. Poika:

Salomon Lesszig, s. Danzigissa 2.7.1741. Asui Pietarissa v:sta 1764. Kauppias. K. Pietarissa 27.12.(27.9.?)1776. - Puoliso Anna Christiane Hayn, s. Tallinnassa 3.3.1737, k. Pietarissa 22.10.1818, vht kanttori Jeremias Hayn ja Anna Helena Bagge (tämän 2. aviossa).

V. Poika:

Carl Salomon Lesszig, s. Pietarissa 24.8. (24.3.?)1768. Osaomistaja toiminimi Bach, Schönberg & Co:ssa 1.1.1798, jonka sokeritehtaan johtajana 1815-16. Eräs osakkeenomistaja Venäjän Palovakuutusyhtiötä perustettaessa 1827. Uudelleen sokeritehtailija 1831. Eräs Valtakunnankauppapankin kaupallisista johtajista 1833. K. 8.10.1841, haudattu Pietariin. - Puoliso Anna Helene Krook (Kroock), s. Moskovassa 22.5.1780, k. Viipurissa 2.5.1854, vht kauppias Nikolaus Krook (Kroock) ja Margaretha Schmidt.

VI. Lapsia (syntyneet Pietarissa):

Alexander Carl, s. 26.7.1801. Kävi St. Petrischule -nimistä oppilaitosta 1814-18. Kauppias. K. Pietarissa 5.4.1835. - Puoliso Catherina Sindler, s. 16.2.1809, k. luult. Viipurissa[6] 22.5.1883.

Maria, s. 31.3.1803, 12.11.1884(1886?). - Naimaton.

Caroline, s. 10.6.1804, k. siellä 8.11.1864. - Puoliso 1825(?) kööpenhaminalainen (pietarilainen?) kauppias Fredrik Adolf Lerche, s. 20.9.1798.

Nikolai, s. 27.9.1805, k. 1.2.1842.

Carl, s. 16.5.1807, kaupunginarkkitehti, k. 1852. Taulu 2.

Anna, s. 18.1.1808, k. 14.3. s.v.

Eduard (Dmitri Karlovit65_16_s.gif (830 bytes)), s. 8.4.1810. Lääketieteen ylioppilas Tartossa (nyk. Virossa) 1829-36.[7] . Lääketieteen tohtori. Keisarillisen löytölastenkodin lääkäri Pietarissa 1837-78 ja Katarinen -poikienorpokodin lääkäri 1849-83. Valtioneuvos. K. Pietarissa 20.9.1891. - Puoliso Sophia Fuchs, k. 23.9.1901, isä luult. Ivan Fuchs.

Anna, s. 18.9.1811, k. 1812.

Friedrich (Fedor Karlovit65_16_s.gif (830 bytes)), s. 4.1.1813. Kauppias, pörssimeklari. K. Pietarissa 8.6.1848. Naimaton (?).

Robert, s. 11.8.1814, k. 1869. - Puoliso Marie Koch.

Elisabeth, s. 18.8.1816, k. Viipurissa 9.6./ 21.6.1888. - Naimaton.

Emilie, s. 7.1.1818, k. Mecklenburg-Schwerinissä Saksassa 13.2.1901. - Puoliso pietarilainen kauppias, sitt. pankkiliike Stieghtz & Co:n pesänselvittäjä Johann Karl Friedrich Voss, s. Mecklenburg-Schwerinissä 2.7.1802, k. noin 1873.

Julie (Julia), s. 3.5.1820, k. 16.11.1881. - Puoliso aatelismies Tverin kuvemementissa Venäjällä Johann (Hans) (Ivan Andrejevit65_16_s.gif (830 bytes)) Auerbach, s. 17.4.1818, k. 16.11.1881.

 

Taulu 2.

VI. Carl Lesszig (Leszig) (Carl Salomonin poika, taulu 1), s. Pietarissa 16.5.1807. Tuli pyydettynä Pietarista Viipurin vt. kaupunginarkkitehdiksi 27.1.1834, nimitettiin vakinaiseksi 27.2.1836, ero pyynnöstään sairauden takia 12.7.1851. Kaupunginarkkitehtikautenaan laati piirustukset noin 130:lle tontille kaupungin vanhassa osassa (ent. Linnoitus) ja lisäksi esikaupungeissa sekä toteutti mm. kaupungin teatteritalon uusinnan 1851.[8] K. Plönissä Holsteinissa Tanskassa 15.11.1852. - Puoliso Viipurissa 29.4.1838 Rosine (Rosalie) Ernestine Spranger [9] (tämän 2. aviossa), s. Tallinnassa 17.6.1810, k. Viipurissa 15.1.1888, vht kööpenhaminalaissyntyinen naulantekijä ja porvari Andreas Daniel Spranger ja Maria Elisabeth Berg. 1. puoliso 1833 viipurilainen teatterinjohtaja, ravintoloitsija Johann Arnold Schultz (Schulz) (tämän 2. aviossa), s. 1795, k. 1836.

VII. Lapsia:

Rosalie Caroline, s. Viipurissa 19.8.1839, k. 1897(1898?). - Puoliso Viipurissa 6.4.1858 kauppa-apulainen, sitt. konttoristi Alexander (Alex) Saelan (Selan), s. 23.8.(22.8.?)1831, k. 15.12.1867. - Eläneet Viipurissa.

Marie (Maria) Elisabeth, s. Viipurissa 6.11. 1840. Mahdollisesti toiminut maakauppiaana Johanneksen pitäjän Kaislahden kylässä v:sta 1885.[10] K. Viipurissa 13.2.1919. - Naimaton.

Carl Eduard, s. Viipurissa 20.2.1843, k. siellä 16.6. s.v.

Carl (Karl) Leopold, s. Viipurissa 29.9. 1847, lennätinasemanpäällikkö, k. 1878. Taulu 3.

Ernst Emil Wilhelm, s. luult. Viipurissa 15.3.1852. Kävi aluksi ns. Behmin saksankielistä koulua Viipurissa. Viipurin lennätinaseman (sähkölennättimenpysäyspaikka) ylitelegrafisti 1879-80. Tämän jälkeen toimi Tuppuransaaren (Rödhäll) yksinäisenä majakkapäällikkönä kuolemaansa asti. Sai perinnöllisen kunniaporvarin (ven. Pots jotnyi grazdanin) arvon. [11],[12] K. Tuppuransaaren luotsiasemalla Johanneksen pitäjässä 15.4.1913.Naimaton.

sukutaulu

Taulu 3.

VII. Carl (Karl) Leopold Lessig (alk. Lesszig tai/ja Leszig) (Carlin poika, taulu 2), s. Viipurissa 17.9./29.9.1847. Tampereen lennätinaseman vt. päällikkö joulukuusta 1873 kuolemaansa asti.[13] K. Tampereella 18.6.1878. - Puoliso sitt. Lappeenrannan lennätinkonttorin 5. luokan postilennätinvirkamies Karolina Feldmann [14] »Mitausta» Venäjältä (nyk. Latviaa), s. 24.6.(24.11.?)1847, k. Lappeenrannassa 18.3.1901, isä Johann Feldniann.

VIII. Lapsia:

Agnes Ernestine, s. Säämingissä 23.6.1872. Toimi venäjänkielen opettajana Heurlinska Skolan i Åbo nimisessä oppikoulussa 1914-17. K. Helsingissä 3.10.1946. - Puoliso Turussa 11.5,1901 alikapteeni, sitt. kutsuntalaitoksen keskuslautakunnan puheenjohtaja, eversti Reinhold Viktor Georg Fleckenstein, s. Kaunasissa (Kovnossa) Venäjällä (nyk. Liettuassa) 27.4.1871, k. Helsingissä 24.8.1937.

Heinrich (Henrik) Leopold, s. Viipurissa 29.11.1873, rohdoskauppias, k. 1938. Taulu 4.

Eugen Carl Theodor, s. Tampereella 31.1.1875, proviisori, k. 1911. Taulu 6.

Alice, s. Tampereella 13.6.1877, k. luult. siellä s.v.

Carl Wilhelm Leopold, s. posth. Tampereella 7.10.1878. Kävi Mikkelin Lyseon I-III luokat 1890-92. Kävi Suomen Kadettikoulun valmistavaa koulua 1892-93 siirtyen tämän koulun ylempien erikoisluokkien tultua lakkautetuiksi Konstantinin Tykistökouluun Pietariin 1902. Kovnon (Kaunas) linnoitustykistössä 1903-05; komennettu Vladivostokiin Siperiassa komendantin käyttöön 1905. Osallistui Venäjänjapanin sotaan 1904-05 Vladivostokissa sen piirityksen aikana. 2. Vladivostokin linnoitustykistörykmentissä 1905-06 ja 4. Vladivostokin linnoitustykistörykmentissä 1906-11; komennettu kieliopintoja varten Kiinaan, Japaniin, Koreaan ja Mongoliaan 1905-10 sekä uudestaan Japaniin 1911. Aloitti opinnot Vladivostokin Orientaalisessa Instituutissa 1905, josta valmistui diplomin ja merkin saaden 1910. Venäjän laivaston tykistöhallituksessa 1911; komennettu Suomen eri satamiin tutkimaan sotilaallisten toimitusten kuljetusmahdollisuuksia ulkomailta Venäjälle 1914 ja Englantiin valvomaan Venäjän sotilaallisia tilauksia 1915. Venäjän Tukholman sotilasasiamiehen apulainen sotilaallisten toimitusten valvonnassa samana vuonna; karkoitettu Ruotsista nimettömän ja toteennäyttämättömän vakoilu- ja salakuljetussyytöksen johdosta 1916. Uudelleen tykistöhallituksessa erikoistehtävissä esikuntaupseerina s.v.; asetettu kenttätykistön käyttöön s.v. Kansainvälisen lastinpurkauskomitean puheenjohtaja Suomessa s.v. Saksalaisten joukkojen tulon jälkeen Suomenlinnakomitean jäsen keväällä 1918. Sotasaaliskeskusosaston tykistö-, ase- ja räjähdysainejaoston päällikkö 1918-21. Holland-Finland Trading Companyn palveluksessa Helsingissä, myöh. sen pääedustaja ja johtaja Suomessa 1918-24. Etsivän Keskuspoliisin ulkomaatoimiston kanslisti 15.3. - 30.4.1923, toimistopäällikkö 1.5.- 31.12.1923. Vacuum Oil Companyn (v:sta 1935 Oy Vacuum Oil Company Ab) edustaja Helsingissä 1924, myyntipäällikkö 1925, johtaja 1927 ja Suomen haarayhtiön pääjohtaja v:sta 1934. Aliluutnantti 1903, alikapteeni 1912, kapteeni 1916. K. Helsingissä 5.2.1941.[15] - Puoliso Helsingissä 3.3.1918 Elisabet (Elise) Klyss (Clyss) (tämän 1. aviossa), s. Pietarissa 24.4.1897, avioero 1925, muutti 1920-luvulla Puolaan. Hänen myöhemmät vaiheensa ovat tuntemattomat (julistettu kuolleeksi Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä poissaolevaan väestöön kuuluvana 28.12.1988). Vht Pietarin yliopiston yksityisdosentti, valtioneuvos Georg Aleksandrovit65_16_s.gif (830 bytes) Klyss (Klüss) ja hänen 1. puolisonsa Maria(?) N. N. 2. puoliso 1925 puolalainen diplomaatti Taddeusz Ziabisky, s. 1882.[16] - Avioliitto oli lapseton.

muotokuva1 muotokuva2
Carl Salomon Lesszig (1768-1841) Anna Helene Lesszig, o.s. Krook
(1780-1854).
muotokuva3 muotokuva4
Eugen Lessig (1875-1911) ja
puolisonsa Saima, o.s. Mannström
(1884-1921). (Museovirasto).
Leopold Lessig (1878-1941) 18 vuotiaana
kadettina Suomen Kadettikoulussa.
(Museovirasto).

 

Taulu 4.

VIII. Heinrich (Henrik) Leopold Lessig (Carl Leopoldin poika, taulu 3), s. Viipurissa 29.11.1873. Käynyt Mikkelin Lyseon I-IV luokat 1887-92. Oppilas Emil Adolf Scheelen Uudessa Apteekissa Tampereella 8.6.1892 - 4.12.1894. Asui Jääskessä 1894-97. Farmasianoppilas 18.10.1895. Toimi apteekeissa Kurkijoella 1897-98, Hiitolassa 1898-99, Keiteleellä 1899-1904 ja Impilahdella 1904-07. Apteekkari Otfried Abelard Bäckmanin haara-apteekin esimies Karkussa 1907-12. Hoiti omistamaansa Mikkelin Rohdoskauppa -nimistä rohdoskauppaliikettä 14.5.1913 lähtien v:een 1935.[17] Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen 1916-18.[18] Muutti Helsinkiin 1935. Asui tämän jälkeen Helsingissä. Osallistui Vapaussotaan Mikkelin saniteettiosastolla.[19] Vs. mm. K. Helsingissä 2.12.1938. - Puoliso Kurkijoella 10.9.1897 Aina Elina Serenius, s. Juvalla 12.4.1875, k. Mikkelissä 27.8.1954, vht kansakoulunopettaja Anders Malakias Serenius ja Ulrika Sofia Muttilainen.

IX. Lapsia:

Karl Leopold, s. Hiitolassa 4.2.1899, k. ilmeisesti siellä 12.7. s.v.

Elis Leopold, s. Keiteleellä 17.5.1900, kieltenopettaja, k. 1978. Taulu 5.

Yrjö Ilmari, s. Impilahdella 1.9.1904. Tuli Mikkelin Yhteiskoulun I luokalle 1917 eroten koulusta 1921 ja Mikkelin Lyseon II luokalle s.v. eroten koulusta 1922. Ylim. postiljooni Mikkelin posti- ja lennätinkonttorissa (plk.) 19.11.1929. Suoritti postiljoonitutkinnon 7.11.1936. Vt. postiljooni Mikkelin plk:ssa 4.1.1938. Postiljooni Heinolan plk:ssa 19.4.1939, Mikkelin plk:ssa 1.9.1940. Toimi kenttäpostiljoonina kenttäpostissa 18.6.- 15.11. 1941. 2. pl. postiljooni Mikkelin plk:ssa 1.10.1947, 1. postiljooni siellä 10.8.1953. Postiljooni Helsingin postikonttorissa 8.9.1955, ylipostimies siellä 1.11.1956, ero omasta pyynnöstä 30.9.1967.[20] K. Helsingissä 3.2.1989. - Naimaton.

Aili Lahja Elina, s. Impilahdella 29.11.1905. Kävi keskikoulun Mikkelin Yhteiskoulussa 1916-22. Opiskeli Sibelius-Akatemiassa Helsingissä 1928-31 ja 1932-36 toimien myöh. sen yksityisenä musiikinopettajana. Asui Helsingissä v:sta 1935. K. Helsingissä 29.4.1989. - Naimaton.

Kaarina Tuulikki (Kaisu), s. Mikkelissä 14.6.1914. Tuli Mikkelin Tyttölyseon I luokalle 1925 saaden päästötodistuksen koulusta 1932. Puhelinvirkailija Mikkelissä 1934-42, Helsingissä 1942-47. Ts. mm. K. Espoossa 4.11.1988. - Puoliso Helsingissä 6.1.1946 postiekspeditööri, sitt. konttoripäällikkö Eino Godenhjelm (tämän 2. aviossa), s. Sääksmäellä 27.3.1904, k. Helsingissä 5.6.1967.

 

Taulu 5.

IX. Elis Leopold Lessig-Lajanne (v:een 1935 Lessig) (Heinrich Leopoldin poika, tauu 4), s. Keiteleellä 17.5.1900. Tuli Tampereen Klassillisen Lyseon I luokalle 1912, ero s.v. Kävi Mikkelin Yhteiskoulun I-V luokat 1913-18, suoritti yksityisesti sen VIII luokan kurssin kuudessa oppiaineessa 1922.[21] Sai opiskelustaan Institut Dr. Goldmann'issa Hampurissa todistuksen 29.3.1920. Sai diplomin englanninkielen kurssin suorittamisesta Suomen Kieliopistossa Vaasassa 21.10.1922. Muutti Mikkelistä 1925 Kotkaan, josta Helsinkiin 1926. Oli opintomatkoilla Pariisissa ja Hampurissa 1929-31. Asui Helsingissä ainakin jo v:sta 1934 v:een 1967, jolloin muutti Helsingin maalaiskuntaan ja sieltä takaisin Helsinkiin 1968. Toimittaja sekä saksan- ja englanninkielen yksityisopettaja. Osallistui Talvisotaan Kotijoukoissa. Ts. mm. s.k. K. Helsingissä 19.10.1978. - Puoliso 1:o Tallinnassa 19.7.1925 Asta Julie Leontine Malm (tämän 1. aviossa), s. Tallinnassa 7.1./20.1.1901, avioero 22.8.1931, muutti Viron kansalaisena (v:sta 1931) Helsingistä Tallinnaan 1935, missä asui vielä ainakin 1943[28] ja tiettävästi myöh. Ruotsissa, vht[29] sorvari Alexander Ernst Malm ja Leontine Emilie Matson. 2. puoliso [30] 1935 käsityöläinen Heinrich Juhaninpoika Nau, s. 1903, eli ainakin vielä 1943;[28] 2:o Pariisissa 1931 ent. konttoristi, ranskankielen yksityisopettaja Lydia (Lilly) Ikisheff, s. Väinänlinnassa (Dvinsk) Venäjällä (nyk. Latviassa) 29.3.1902, avioero 1957, k. Helsingissä 18.7.1988, vht kenraali,[22] sitt. tulkki Sergei Ikisheff ja hänen 1. puolisonsa Anna Vladimirintytär Wassmund; 3:o Helsingissä 16.3.1958 Eeva Liisa Korhonen, s. Varpaisjärvellä 14.3.1932, elää Helsingissä, äiti Alina Kaapontytär Korhonen.

X. Lapsia:

2. Daisy Tellervo Thèrese, s. Pariisissa a.n. 24.7.1930 (tunnustettu 15.10.1935). Edustaja. Elää Helsingissä. - Puoliso Helsingissä 23.5.1953 myyjä Tuomo Vanari (tämän 1. aviossa), s. Helsingissä 20.1.1934, avioero 1961.

2. Nelly Viotette, s. Pariisissa a.n. 9.8.1931 (tunnustettu 15.10.1935). Ylioppilas. - Puoliso Helsingissä 28.9.1957 ravintoloitsija Thomas Philip Jeffery, s. 6.4.1926. - Elävät Myrtle Creekissä Oregonin osavaltiossa Amerikan Yhdysvalloissa.

2. René Kalevi, s. Helsingissä 7.4.1934, k. siellä 19.9.1943.

2. Anneli Marinette, s. Helsingissä 12.1.1937. Ylioppilas, kieltenopettaja. - Puoliso Helsingissä 8.8.1964 lääkäri, sitt. ylilääkäri Bruno Lieuwe van Albada, s. Groningenissä Alankomaissa 22.2.1935. - Elävät Oranjewoudissa Alankomaissa.

3. Minna Marina, s. Helsingissä 24.12.1959. Matkailuvirkailija. - Elää Espoossa.

3. Matti Peter Leopold, s. Helsingissä 22.9.1961. Merkonomi, yrittäjä. - Elää Espoossa. - Puoliso Helsingissä 18.6.1983 merkonomi Maarit Anneli Huotari, s. Helsingissä 7.5. 1965, avioero 1988, vht autoilija Hannu Huotari ja keittäjä Sirkka Väänänen. (Heillä tyttäret: Anne Jenita, s. a.n. Helsingissä 30.6.1981 ja Janette Mariela, s. Espoossa 14.10.1984.)

 

Taulu 6.

VIII. Eugen Carl Theodor Lessig (Carl Leopoldin poika, taulu 3), s. Tampereella 31.1.1875. Kävi Mikkelin Lyseon I-IV luokat 1887-92. Farmasianoppilas 4.9.1895. Muutti Tampereelta 1896 Helsinkiin ja sieltä 1899 Saarijärvelle, josta 1902 takaisin Helsinkiin toimien eri apteekeissa, mm. Impilahdella. Proviisori 2.6.1904. Muutti Helsingistä 1905 Mouhijärvelle, jossa toimi apteekkari Otfried Abelard Bäckmanin haara-apteekin esimiehenä kuolemaansa asti. Omisti kirjakaupan ja hoiti postitoimistoa Mouhijärvellä sekä ylläpiti mallikanalaa ja -puutarhaa Siellä.[23] Osallistui aktiivisesti ja usein johtotehtävissä mm. maamiesseuran, palokunnan ja nuorisoseuran toimintaan Mouhijärvellä.[23] K. Mouhijärvellä 11.5.1911. - Puoliso Somerolla 12.4.1905 sitt. Suomenlinnan upseerikasinon emäntä Saima Vilhelmina Mannström s. Kumlingenissa 1-1.5.1884 k. (tapaturmaisesti) Helsingissä 28.10.1921,[24] vht Kumlingenin kirkkoherra, rovasti Johan Fredrik Mannström ja hänen 2. puolisonsa Dorothea Wilhelmina Elisabet Kempe.

IX. Lapsia (syntyneet Mouhijärvellä):

Mirjam Anita, s. 10.5.1906. Kävi Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun II-VI luokat 1919-23. Jäätyään orvoksi 1921 joutui sisarustensa kanssa lapsettoman leskitätinsä Helmi Sylvia Söderströmin, o.s. Mannström, hoiviin Helsingissä. Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorin palveluksessa 1.6.1923 - 31.12.1928. Helsingin kaupungin kaasulaitoksen tilap. konttoriapulainen 26.5.1931, nuor. toimistoapulainen 1.1.1939, toimistoapulainen 1.10.1947 - 8.6. 1967. K. Helsingissä 8.6.1967. - Puoliso Helsingissä 7.4.1928 Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorin prokuristi, ekonomi Eero Kaarlo Castrén, s. Viipurissa 11.12.1892, k. Helsingissä 5.3.1931.

Kaarle (Kaarlo) Olavi (Olle), s. 29.4.1908, konepäällikkö, k. 1987. Taulu 7.

Ethel Eugenia (Pia), s. posth. 20.1.1912. Kävi Helsingin toista Suomalaista Tyttökoulua 1924-29 ja Arkadian Yhteislyseota 1929-30 suorittaen keskikoulun. Suoritti konekirjoituskurssin. Oli ennen avioliittoaan sukulaisensa, Heinolan kaupungin pormestarin Samuel Vilho Cornérin palveluksessa toimistovirkailijana ja myöh. aktienhoitajana Helsingin kaupungin huoltovirastossa. Osallistui Lions-liikkeen (Ladyt), Pelastakaa Lapset ry:n ja Suomen Punaisen Ristin toimintaan Kotkassa asuessaan v:sta 1956. K. Kotkassa 23.12.1961. - Puoliso Helsingissä 29.9.1935 Suomen Pankin pääkonttorin ylim. kirjanpitäjä, filosofian kandidaatti, reservivänrikki, sitt. Suomen Pankin Kotkan konttorin johtaja, luutnantti Elis Albert Rafael Ylönen, s. Lappeenrannassa 26.11.1906, elää Mikkelissä.

 

Taulu 7.

IX. Kaarle (Kaarlo) Olavi (Olle) Lajamo (v:een 1946 Lessig) (Eugen Carl Theodorin poika, taulu 6), s. Mouhijärvellä 29.4.1908. Kävi 3 luokkaa oppikoulua. Suoritti varusmiespalvelun Rannikkolaivaston satamakomppaniassa Helsingissä 1933-34; ylimatruusi 6.12.1933, alikersantti 28.1.1934, kersantti 20.4.1939, ylikersantti 8.9.1941, vääpeli 18.11.1943. Suoritettuaan suomalaisen kone(rakennus)osaston täydellisen oppijakson Helsingin teollisuuskoulussa 1928-30 ja käytännöllisen valmistautumisen ammattiin sai kaikille kulkuvesille oikeuttavan ylihöyrykonemestarinkirjan 1.9.1936.[25] I konemestari Pohjanmeren ja Itämeren liikenteessä ainakin jo 1937. Päämajan kuljetusvälineosaston sisävesilaivatoimiston kantahenkilökuntaan kuulunut vt. päällikkö toimistosihteerinä huhti-kesäk. 1941 ja sen päällikkö sotilasvirkailija(kapteenina) kesäk. 1941 - toukok. 1943.[26] Mainitun sisävesilaivatoimiston alaisen Aluskorjaamon päällikkö sotilasvirkamiehenä Kajaanissa 1.7.1943 - 30.11.1944. Eri suomalaisten laivanvarustamoyhtiöiden höyry- ja moottorialusten moottorimies, II ja I konemestari sekä konepäällikkö Itämeren, Pohjanmeren ja Välimeren liikenteessä 1946-51. Sai ylimoottorikonemestarinoikeudet ja ylikonemestarinkirjan 28.11.1952. II ja I konemestari sekä konepäällikkö eri aluksilla Pohjois-Amerikan liikenteessä 1952-55. Jäähdytyskoneyhtiö Oy Frigador Ab:n työnjohtaja Helsingissä 1955-66. I konemestari ja konepäällikkö Mustanmeren ja valtameriliikenteessä 1967-69. Kuului Helsingin Tykistösuojeluskuntaan 1925-33 ja 1934-41 sekä Merisuojeluskuntaan 1941. Osallistui Talvisotaan alikersanttina Rannikkolaivastossa Karjalan Kannaksella ottaen osaa Viipurinlahden, Tuppuransaaren ja Vilaniemen taisteluihin. Ts. mm. m. ja s.k. K. Helsingissä 18.7.1987.[27] - puoliso 1:o Helsingissä 24.6.1937 Neovius O/Y:n ryijyosaston osastopäällikkö Maria Magdalena (Lena) Mäkinen, s. Helsingissä 29.5.1913, avioero 1948, k. Helsingissä 7.9.1993, vht muurari Juho Oskar Mäkinen ja Eva Maria Harju; 2:o 31.5.1951 Helvi Halonen (tämän 2. aviossa), s. Lapinlahdella 3.7.1925, avioero 1955, k. Helsingissä 26.12. 1968, vht konserttimestari, musiikkiopiston opettaja Heikki Halonen ja maatalouskirjanpitäjä Eva Lappalainen, 1. puoliso 1945 varatuomari Eino Antero Nuorlahti (v:een 1933 Lehtonen) (tämän 2. aviossa), s. 1906, avioero 1947, k. 1987 ja 3. puoliso 1957 Börje Alfons Brunholm (tämän 2. aviossa), s. 1927, k. 1967; 3:o Helsingissä 5.5.1956, ent. balettitanssijatar, sitt. turkiskaupan myyjä Lydia Saxelin (tämän 2. aviossa), s. Viipurissa 5.3.1922, elää Helsingissä, vht balettimestari Alexander Saxelin ja Lydia Aleksandroff, 1. puoliso 1943 sotilasvirkailija Oskar Torbjörn Mörck (tämän 1. aviossa), S. 1912, avioero 1953.

X. Lapsia:

1. Marja-Leena (Tutta), s. Helsingissä 1.3.1939. Yrittäjä. Elää Helsingissä. - Puoliso Helsingissä 1.12.1961 Oy Upon systeemisuunnittelija Martti Olavi Olsonius, s. Helsingissä 1.1.1941, avioero 1981.

1. Riitta-Liisa (Tiitta), s. Kajaanissa 24.8. 1944. Taksinkuljettaja. Elää Helsingissä - Puoliso Helsingissä 16.2.1964 offsetpainaja Reijo Henrik Moisio, s. Sipoossa 11.4.1941, avioero 1974.

 

Lähdeviitteet

[1] Heistä todennäköisesti vain kahden veljeksen, nimittäin Eduardin ja Robertin, kohdalla Lessig-suku on mieskantaisesti jatkunut.

[2] »Stammtafel der Lesszigschen Familie». Olavi Lajamon toimeksiannosta piirtänyt L. Marttinen 1979

[3].Koska kyseessä on niinkin arvostettu tutkija ja Suomen Sukututkimusseuran kunniajäsen kuin professori Amburger, Heuchelheim, Saksa, ei tässä ole erikseen viitteillä ilmoitettu hänen antamiensa tietojen lähteitä. (Häneltä 1990 pyydetyt lähdetiedot ovat lisäksi edelleen saapumatta.) Tiedot sisältyvät hänen Klaus Castrénille lähettämiin 9.3. ja 30.3.1990 päivättyihin kirjeisiin.

[4] International Genealogical Index'n (IGI) sukunimen mukaan aakkostetussa Saksan (Central European/Germany) mikrokortissa n:o 0674 löytyy hakusanalla Laessig lukuisia mm. seuraavia nimiä omaavia henkilöitä: Laessig, Laessiger, Laeszig, Leazig, Lehsig, Lessig, Lessigin, Lessigk ja Leszig. Valtaosa heistä on joko kastettuja/syntyneitä tai vihittyjä eri puolilla nykyistä Saksan Liittotasavaltaa, pääasiassa Saksissa ja Brandenburgin provinssissa (vain kaksi Itä-Preussin provinssista). Ketkään heistä eivät kuitenkaan ole tämän tutkimuksen kohteena olevia, Danzigissa vaikuttaneita Lesszigejä.

[5] Poissaolevaan väestöön 31.3.1971 lähtien kuuluvat David Howard Lessig, s. 1942, ja puoliso (oo 4.7.1970) Sirpa Hannele Siissala, s. Helsingissä 2.3.1947.

Ruotsin kansalainen Dieter Fritz (Leonpoika) Lessig, s. Komotaussa Tsekkoslovakiassa 14.4.1943 ja poissaolevaan väestöön 9.7.1973 lähtien kuuluva ja Ruotsin kansalaisuuden 6.12.1985 saanut puoliso (oo 27.7.1974) Tarja Irmeli Kristiina Augustin, s. Helsingissä 8.4.1947.

Alikapteeni (1916) Dmitri Lessig, s. 30.1.1899, esiintyy Valtionarkistossa olevaan Landsmän i rysk militärtjänst nimiseen kokoelmaan kuuluvassa Birger Åkermanin ja Eugen Pikoffin muistiinpanokortistossa vuosilta 1880 - 1918. Saattaa olla valtioneuvos Edvard Lessigin (1810-91) pojan Carlos Leopold Lessigin (1846 - 1911) poika, joka tiettävästi oli upseeri (Erik Amburgerin ilmoitus).

Uuttaaja Johannes Lessig, s. 28.6.1908 syntymäpaikkakunta tuntematon) saanut 2. luokan Vapaudenmitalin kansalaisansioista 9.3.1943. (Luettelo Ylipäällikön myöntämistä kunniamerkeistä n:o 73/21.4.1943, s. 24. Sota-arkisto.)

[6] Viipurin henkikirjassa 1881 (Vi 142), fol. 3536, on n:o 21:n kohdalla maininta »Enkefru Katarina Lessig», s. 1809.

[7] Danziger Bürgerbuch von 1710 - 1769. (Teollisuusmestari Walter Kapahnke'n, Bad Salzuflen, Saksa, kirjallinen tiedonanto 19.3.1990 Klaus Castrénille.)

[8] Meurman, Otto-I.: Viipurin arkkitehdit, s. 53-54. (Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 2.) Lappeenranta 1976. Siinä Leszigiä koskevassa kirjoituksessa on tarkemmin selostettu Carl Lesszigin arkkitehtiuraa myös kuvallisin näyttein.

Kts. myös Viipurin kaupungin historia, IV, s. 18, 30, 32, 49, 140, 141, 150, 230, 489. Julkaisija Torkkelin Säätiö. Lappeenranta 1981.

[9] Tallinnan Nikolainkirkon kastettujen rekisteri 1800-16, fond (f.) 31, nimistu (n.) 1, säilik (s.) 34, aukeama 415; Tallinnan Nikolainkirkon seurakuntaan kuuluneiden haudattujen luettelo 1801-34, f. 31, n. 1, s. 91, aukeama 123; 7. henkirevision aikana 1816 laadittu Pyhän Kanutin Gildin käsityöläisten luettelo, f. 168, n. 1, s. 515, aukeamat 139, 141, 142. (Tallinna Linnaarkiiv.) Hirn, Sven: Teater i Viborg 1743 - 1870. (Skrifter Utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland Nr. 439), s. 74, 77, 89, 106, 107, 111, 114, 115, 243, kaikki alaviittein. Helsingfors 1970. Tässä mainittuihin kohtiin alaviitteineen sisältyy tietoja Carl Lesszigistä, hänen puolisostaan ja lapsistaan; eräät päivämäärätiedot ovat tällöin ristiriitaisia muiden lähteiden kanssa.

Kts. myös »Wiborg för femtio år sedän. Några minnen upptecknade af G. Gustafsson.» Wiborgs Nyheter Nr. 92B/22.7.1899, s. 1.

[10] Forselius, Victor: Finlands Handelskalender, fjerde upplagan, s. 40. Åbo 1887. Siinä mainitaan Maria Lessig-niminen henkilö maakauppiaana sanotulla paikkakunnalla.

[11] Kunniaporvareista kts. esim. Kjellberg, Lennart: Den klassiska romanens Ryssland, s. 111-112. 12 Uppsala 1964.

[12] Viborgs Nyheter 16.4.1913. (Ernst Lessigin nekrologi.)

[13] Helenius, Kyllikki: Televiestintää 125 vuotta Pirkanmaalla (1865 - 1990), s. 47. Tampere 1990.

[14] Karolina Lessigin, o.s. Feldmann, venäjänkielinen ansioluettelo 7.3.1901. Suomen lennätinpiirihallitus; Lennätinpiirin virkamiesten henkilöaktit Fb7. (Valtionarkisto.)

Stolpe, William: Matrikel öfwer Telegrafverkets i Finland nuvarande tjenstemän; Biografiska anteckningar, s. 60-61. Nystad/Åbo 1896. (Valtionarkisto.)

Karolina Lessigin, o.s. Feldmann, perukirja n:o 15 4/1.4.1901. (Lappeenrannan kaupunginarkisto.)

[15] Carl Wilhelm Leopold Lessigin perukirja n:o 44852/20.3.1941 virkatodistusliitteineen. Helsingin raastuvanoikeuden perukirjat 1941. (Valtionarkisto.)

[16] Rouva Irina Georgijevna Guldver'in, o.s. Klyss, Solna/Tukholma, suulliset tiedonannot 12.10. 1993.

Viipurin roomalaiskatolisen seurakunnan (pieni) pääkirja, s. 93 ja (iso) pääkirja, s. 147. (Pyhän 17 Henrikin seurakunta, Helsinki.)

[17] Mikkelin kaupungin maistraatin pöytäkirja 14.5.1913, § 89, liitteineen 89a ja 89b. (I 2, Ca:46, Mikkelin maakunta-arkisto.)

Rytkönen, A.: Murto tietoja Mikkelistä, s. 87. 18 Mikkeli 1912.

[18] Kuujo, Erkki: Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838 - 1917, s. 302. Mikkeli 1971.

[19] Vapaussodan kunniamerkki- ja muistomitalikortisto, Kunniamerkkivaliokunnan ehdotukset, A 20 449. (Sota-arkisto.)

[20] Posti- ja lennätinlaitoksen nimikirjanote 5.9.1967 21 koskien Yrjö Ilmari Lessigiä.

[21] Mikkelin Suomalaisen Yhteiskoulun vt. johtajan M. R. Jauhiaisen 11.10.1923 päivätty todistus.

[22] Mikkelin maakunta-arkistossa 3.12.1992 laadittu (Arja Valentin) sukututkimus, jossa Sergei Ikis(c)heffin arvona mainitaan »kenraali».

Mainitaan 18.4.1935 päivätyssä asiakirjassa »Venäjän keisarivallanaikuisen kenraali Ikisheffin tyttärenä», kun taas eräässä hakemuksessa isänsä mainitaan »entiseksi everstiksi». Etsivä Keskuspoliisi/Valtiollinen Poliisi I, kot. 64, n:o 10645. 23 (Valtionarkisto.)

[23] Eugen Carl Theodor Lessigin nekrologi. Helsingin Sanomat n:o 109/14.5.1911, s. 7.

[24] Saima Wilhelmina Lessigin, o.s. Mannström, perukirja n:o 22810/29.3.1922. Helsingin raastuvanoikeuden perukirjat 1922. (Valtionarkisto.)

[25] Kaarlo Olavi Lessig/Lajamon ammattikoulun käyntiä ja merenkulkupalvelu-uraa koskevat tärkeimmät lähteet:

- Merenkulkuhallitukseen saapuneet asiakirjat v:lta 1952. Ee, n:o 1553, s. 314. (Valtionarkisto.)

- Helsingin Merimieshuoneen arkisto; katsastusluettelo 1935-37. Ba:31, s. 384. (Helsingin kaupunginarkisto.)

- Asianomaista koskevat otto- ja päästökatselmustodistukset 1946-69. (Merenkulkuhallituksen mikrofilmiarkisto.)

- Helsingin teollisuuskoulun toimintakertomukset 1928-30. (Helsingin teknillisen oppilaitoksen kirjasto.)

[26] Kaarlo Olavi Lessigin talvisotaan osallistumista ja jatkosodan aikaista sotilasvirkailijauraa koskevat lähteet mm:

- 6141:n päällikön, sotilasvirkamies O. Lessigin kirjelmän n:o 187/28.7.1943 liite Päämajan kuljetusväl. 4:lle. (Yksikkö 6141/9 Kpk; Päämajan Aluskorjaamo; tulo 10796-10798. Sota-arkisto.)

- Sotilasvirkamies Olavi Lessigiä koskeva, hänen itsensä 6141/9 Kpk. yksikön päällikkönä 1.12.1944 allekirjoittama komennustodistus kotiuttamistaan varten. (Sota-arkisto.)

- Sotilaskantakortit. (Tapaturmaviraston Sotilaslääkintäarkisto.)

[27] Kaarlo Olavi Lajamon, ent. Lessig, perukirja 12.9.1987 virkatodistusliitteineen. (Helsingin raastuvanoikeuden arkisto.)

[28] Tallinnan Kaupunginarkiston asiapaperikopio 29 fondi (f.) 1361, nimistu (n.) 5, säilik (s.) 178.

[29] Tallinnan Nikolainkirkossa 1892 - 1901 ristittyjen rekisteri. Tallinna Linnaarhiiv, fond (f.) 31, nimistu (n.) 1, säilik (s.) 47, aukeama (1.) 258.

[30] Tallinnan Kaupunginhallituksen Sivilisäädyn Viraston Arkiston siviilirekisteri 1926 - 1949. Tallinna Linnavalitsuse Perekonnaseisuameti Arhiiv, fond (f.) 22, nimistu (n.) 4, säilik (s.) 117, aukeama (1.) 116.

 

Käytettyjä lähteitä

Evangelisch-lutherische Deutsche Gemeinde 1866 - 1911 in Wiborg'n rippikirjat, s. 28, 30, 32, 59. (Saksalainen evankelis-luterilainen seurakunta, kirkkoherranviraston arkisto, Helsinki.)

Viipurin henkikirjat 1836 (Vi 37, fol. 1378), 1841 (Vi 46, fol. 1363), 1851 (Vi 65, fol. 1665), 1861 (Vi 85, fol. 2068 ja 2095), 1872 (Vi 114, fol. 2310). (Valtionarkisto.)

Intemational Genealogical Index'in (IGI) sukunimen mukaan aakkostetut Ruotsia (Viipurin lääni) koskevat mikrokortit, n:o J 0293.

Väestörekisterikeskuksen tiedot kaikista sen rekisteriin merkityistä Lessig-, Lessig-Lajanne- ja Lajamo-nimisistä henkilöistä.

Ylikonemestari Olavi Lajamon, Helsinki, luult. 1947 tekemiä muistiinmerkintöjä Lesszig-suvun ja siihen avioliittojen kautta liittyneiden sukujen varhaispolvien jäsenistä (ilman lähdetietoja).

Johtaja K. Grigorkoffin, Helsinki, ilmeisesti 1981 laatima viivataulukko koskien Lessig-sukua Suomessa (ilman lähdetietoja).

Rouva Daisy Vanarin, o.s. Lessig-Lajanne, Helsinki, suulliset ja kirjeelliset tiedonannot 1992 mm. isänsä opinnoista.

Pormestari Veikko Suitialan (ent. Stigell), Kemijärvi, päiväämättömiä muistiinmerkintöjä eräistä Lessig- ja Mannström-suvun jäsenistä.

Brages Urklippverk, henkilöhistorialliset leikekokoelmat. Helsinki.

Colliander, O. I.: Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan, käsikirjoitus, n:o 2291 (Johan Fredrik Mannström). (Valtionarkisto.)

Suomen Sukututkimusseuran kuolinilmoituskokoelma. (Valtionarkisto.)

Valtiokalenterit 1876-1901.

Koulu- ja ammattimatrikkelit sekä koulujen lukukausikertomukset.

Vapaudenristin ritarikunnan kanslian kortisto. (Pääesikunnan kunniamerkkitoimisto.)

 

Referat

Klaus Castrén: Släkten Lessigs finländska gren

Utredningen vilar för de tidiga generationernas del på ett redan förefintligt släktträd, vars uppgifter korrigerats och kompletteras närmast med upplysningar av professor Erik Amburger. Släktens äldsta kända stamfar är borgmästaren i Danzig Jeremias Lesszig (1808-1852). Den finländska släktgrenen, dvs. stadsarkitekten i Viborg Carl Lesszigs (1807-1852) agnatiska ättlingar fram till våra dagar, presenteras i sedvanlig tabellform. Några släktmedlemmar bär numera namnen Lessig-Lajanne eller Lajamo.

 
Genos 65(1994), s. 16-25, 47

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1994 hakemisto | Vuosikertahakemisto