GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Kuninkaiden jälkeläisiä - Konungars ättlingar?

Terhi Nallinmaa-Luoto

Suomalaiset sukututkijat julkaisevat silloin tällöin esipolvitutkimuksia, joissa heidän sukujuurensa on johdettu pohjoismaiden tai muun Euroopan keskiaikaisista kuningassuvuista. Toisia sukututkijoita tällaiset tutkimustulokset ihmetyttävät. Mihin ne perustuvat ja ovatko ne luotettavia?

Vuodesta toiseen jatkuvat lähdesarjat, joista suomalaisten esi-isiä voi löytää, alkavat vuoden 1540 tienoilla aloitetuista maakirjoista. Varhaisemmissa asiakirjoissa mainittuja yksittäisiä henkilöitä voidaan monissa tapauksissa kytkeä maakirjoista alkaviin sukujohtoihin. 1500- ja 1600-luvuilta on säilynyt vanhempia aatelissukuja koskevia selvityksiä, joiden luotettavuus vaihtelee tapauksesta toiseen ja joita on julkaistu aatelismatrikkeleissa. Myös keskiaikaisista hallitsijasuvuista on olemassa luotettavuudeltaan erilaisia ja eri julkaisuissa esiteltyjä lähteitä. Suomalaiset sukututkijat ovat epäilemättä löytäneet kuninkaalliset esivanhempansa näistä teoksista.

Sukututkimuksia julkaistaessa tulisi aina mainita, mihin lähteisiin niissä olevat tiedot perustuvat. Lähteiksi kelpaavat niin suulliset muistelmat, asiakirjat kuin painetut teoksetkin. Viimeksimainittuja valittaessa tulisi kuitenkin olla kriittinen ja kiinnittää huomiota siihen, mistä näiden teosten esittämät tiedot puolestaan ovat peräisin. Miten luotettava niiden lähdepohja on?



Finländska genealoger publicerar då och då forskningar om sina förfäder där dessas härstamning härleds från konungaätter i det medeltida Norden eller längre bort i Europa. Andra genealoger åter förundrar sig över dessa forskningsresultat. På vad baserar de sig och är de tillförlitliga?

De årligen fortlöpande källserier, där finländarnas förfäder står att finna, vidtar med de omkring 1540 påbörjade jordeböckerna. I tidigare dokument nämnda enskilda personer kan i många fall anknytas till de släktledningar som fås ur jordeböckerna. Från 1500- och 1600-talen har bevarats ett antal utredningar rörande äldre frälseätter. Utredningarnas tillförlitlighet varierar från fall till fall och de är publicerade i adelsmatriklarna. Även om de medeltida dynastierna föreligger tryckta källor av växlande tillförlitlighetsgrad. De finländska genealogerna har utan tvivel funnit sina kungliga anor ur dessa arbeten.

Då släktutredningar publiceras bör de alltid förses med hänvisningar till de källor på vilka uppgifterna baserar sig. Källorna kan vara såväl muntliga erinringar som dokument och tryckta verk. Då det gäller sistnämnda grupp borde man dock vara kritisk och fästa uppmärksamhet vid varifrån dessa tryckta uppgifter härstammar. Hur stort värde kan den ursprungliga källan tillmätas?


Genos 65(1994), s. 1

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1994 hakemisto | Vuosikertahakemisto