GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Paljon nimiä vai paljon asiaa? - Många namn eller många data?

Terhi Nallinmaa-Luoto

Viime vuosina laajentunut sukututkimusharrastus tuottaa näkyvinä tuloksinaan vuosittain kymmeniä sukukirjoja. Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon määräaikaan mennessä lähetetyt sukukirjat ovat mukana Vuoden sukukirja -kilpailussa, jonka tulos julkistetaan vuosittain pidettävillä valtakunnallisilla sukututkimusopintopäivillä. Osa näiden teosten laatijoista näyttää pitävän tavoitteenaan saada teokseensa mukaan mahdollisimman monta henkilöä; jotkut sukukirjat vaikuttavat lähes pelkiltä nimiluetteloilta. Toiset taas pyrkivät kokoamaan kirjaan runsaasti elämäkertatietoja, kertomaan suvun asuma-alueista ja sijoittamaan suvun vaiheet historialliseen taustaan. Sukukirjakilpailuissa ovat tähän mennessä menestyneet jälkimmäiset.

Vaatimus pienoiselämäkertojen esittämisestä pelkkien nimi- ja henkilötietojen sijasta muuttuu ongelmalliseksi, kun tullaan nykyaikaan. Lähes kaikki Suomessa syntyvät henkilöt elävät aikuisikään, moderni yhteiskunta tarjoaa heille monipuolisen valikoiman koulutusväyliä ja ammatteja, ja heidän toiminnastaan syntyy runsain määrin lähdeaineistoa, jonka pohjalta sukukirjan elämäkertoja voi rakennella. Tilanne saattaa joskus yllättää sukukirjan tekijät, kun monituhatpäisen suvun jäsenten elämäkertojen laatiminen ja julkaiseminen uhkaa ylittää sekä henkiset että taloudelliset voimavarat. Ongelma olisikin syytä tiedostaa jo sukukirjan suunnitteluvaiheessa, jolloin voitaisiin päättää, miten kattavat tiedot suvun 1900-luvulla elävistä jäsenistä halutaan esittää.



Det på senare år alltmer utbredda släktforskarintresset avsätter årligen tiotals synliga resultat i form av släktböcker. De verk, som årligen inom stipulerad tid insänds till Genealogiska Samfundet i Finland deltar i tävlingen om Årets Släktbok, och vinnaren presenteras vid de riksomfattande släktforskardagarna. En del av författarna till dessa alster verkar att ha som mål att i sin bok få med så många personer som möjligt; det finns släktböcker som synes som enbart namnförteckningar. Andra åter strävar att samla biografiskt material, skildra släktens bosättningsområden och inpassa släktens öden i historiens skeenden. I släktbokstävlingen har tillsvidare den senare kategorin varit framgångsrik.

Kravet på korta biografier i stället för enbart namn och persondata blir problematiskt, då vi kommer till nutiden. Praktiskt taget alla i Finland födda personer uppnår vuxen ålder, det moderna samhället erbjuder dem en mångfald utbildningslinjer och yrken, och deras verksamhet alstrar ett rikhaltigt källmaterial för släktforskaren. Situationen kan bli överraskande för släktboksförfattare då en flere tusen personer omfattande släkt förutsätter ett biografiantal som hotar överstiga både den andliga och ekonomiska kapaciteten. Det är därför skäl att vara medveten om detta problem redan vid planerandet av en släktbok, och avgöra hur omfattande uppgifter skall ges för personbeståndet rörande de på 1900-talet levande släktmedlemmarna.


Genos 65(1994), s. 49

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1994 hakemisto | Vuosikertahakemisto