GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

Heljä Pulli

Sukututkijan sanasto. Oulun sukututkimusseuran julkaisuja 14. Rovaniemi 1992.

Sanasto on jo kuudes versio, jonka Oulun Sukututkimusseura on julkaissut. Ensimmäinen, eri otsikolla, julkaistiin v. 1974. Hakusanojen ja asiakirjanäytteiden määrä on ajan mittaan lisääntynyt. Kannen kartta Limingan ja Saloisten pitäjistä v:lta 1653 on omiaan herättämään kiinnostusta.

Oikeinkirjoitus entisaikojen asiakirjoissa on tunnetusti vähän niin ja näin ja monia sanoja eri papit ja kirjurit kirjoittivat eri tavoin eri aikoina. Kuitenkin epäilen, että sanaston joissakin kohdissa on kysymys kirjoitusvirheistä. Luettelen tässä joitakin silmään pistäneitä korjattuina. Selvä tapaus on sivulla 5, asencio Domini, joka on kirjoitettu oikein sivulla 3 (AD, ascensio Domini). Dominus, Domini = Herra, Herran (s. 12); oratio Domini (s. 34); Durchmarsch (s. 13); extinctus (s. 14); stiuffar (s. 42 stuffar, alempana toinen kirjoitustapa »styffar» jne.); spuria (s. 41). Myös fru-titteliä on käytetty aikaisemmin aatelisista (vrt. fröken).

Sanastoon sisältyy muutamia vanhan Käkisalmen läänin erikoistermejä kuten obsa, perevaara, populi, pogost(a), starost/staarosta, tsasouna, volosti, jotka poikkeavat sanaston muitten hakusanojen tyylistä. Onkohan nämä poimittu »Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirjasta v. 1500» (J. V. Ronimus. 1906)?. Obsan, perevaaran, tsasounan ja volostin voisi mielestäni pudottaa pois seuraavasta laitoksesta. Em. termeistä tavallisin, suomennos »populi» esiintyy asiakirjoissa muodossa bobul, lyhenteenä bob., mon. boblar.

Lyhenteiden täydelliset vastineet ovat yleensä ko. kirjaimen alla. Kokoveromiehen lyhenteen ff (s. 15) täyspitkä vastine olisi kiinnostanut. Ettei tämä ff vain olisi painovirhepaholaisen työtä (fullskatt)?

Sanastoissa näkee usein termejä, joihin ei koskaan törmää omissa tutkimuksissa ja joihin on hauska tutustua, tässä esim. rörliga personer; mater meretrix; erus; nurus (joka maskuliinisesta asustaan huolimatta tarkoittaa miniää).

Kaksois-w:n kohdalla on vain muutama hakusana. Olisiko aiheellista sijoittaa kaikki v- ja w-alkuiset sanat saman otsikon (V, W) alle? Saksalaisessa kirjaimistossa, jota Ruotsi-Suomessakin käytettiin, vain kaksois-w ääntyi suomen v:ksi ja siksi lähes kaikki v:n alla olevat sanat on kirjoitettu asiakirjoissa w:llä.

Sanastot heijastavat paljolti niitä alueita, joitten asiakirjoista ne on koottu, joten tässä kokoelmassa lappalaisia ja poroja koskevia termejä on runsaasti. Olen pistokoeluonteisesti vertaillut sanastoa »Sukututkimussanastoon» (Sukuviestin julkaisuja 1/1988). »Sukututkimussanasto» kuvastaa nähdäkseni lähinnä länsisuomalaista asiakirja-aineistoa.

Voisi sanoa, että täydellistä sukututkimussanastoa ei ole, niin kuin ei ole täydellistä sukututkimuksen opastakaan. Kaikista niistä on kuitenkin korvaamatonta apua niin sukututkimuksen aloittelijalle kuin pitemmälle ehtineelle.


Genos 66(1995), s. 134-135

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1995 hakemisto | Vuosikertahakemisto