GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Referat | Artikkelin loppu ]

Paavo Toivasen monet isät

Opettavainen satu IGI-korteista ja joulusta, jota ei tullut

Lehtori Helvi Ukkola ja lakit.lis. Pentti J. Voipio, Helsinki


1.1. Monet samannimiset

Esivanhempien etsiminen vaikeutuu usein sellaisestakin syystä, että paikkakunnalla on ollut useita samannimisiä perheenisiä, joilla on myös samannimisiä lapsia. Samannimiset ovat jopa saattaneet syntyä samana vuonna. Aivan harvinaista ei ole sekään, että näiden isien vaimotkin ovat olleet samannimisiä.

Samannimisyyden perussyynä on tietenkin ollut se, että varsinkin 1600- ja 1700-luvuilla oli etunimien lukumäärä pieni. Länsi-Suomessa, missä sukunimiä ei käytetty, sama seikka aiheutti myös sen, että patronyymejä, isännimiä oli rajallisesti. Itä-Suomessa, sukunimien käyttöalueella oli tosin runsaasti sukunimiä, mutta suurissa suvuissa on riittänyt etunimen puolesta samannimisiä myös yltäkyllin, varsinkin kun yleensä tyydyttiin yhteen etunimeen. Samannimisiä pystyttiin ja pyrittiinkin erottelemaan isännimien avulla, mutta tätäkään keinoa ei liikoja käytetty hyväksi.

Seuraavassa kerromme tutkimustehtävästä, jossa usean kerran näytti jo siltä, että oli löydetty sopiva ratkaisu, mutta sitten tulikin vastaan samannimisten ongelma. Kävi myös niin, että onneksi oli useampia kuin yksi sukujuuristaan kiinnostuneita eri tahoilla etsimässä samoja esivanhempia. He olivat saaneet erilaiset tutkimustulokset, jotka hälyttivät heidät tarkistamaan tulosten luotettavuuden.


1.2. Paavo Toivanen, ilman isännimeä

Tämä tutkimustyö lähti liikkeelle sukuselvityksestä, joka koski seuraavaa perhettä: Juuan seurakunnan vuonna 1823 alkavan rippikirjan mukaan on Alaluostan kylään (joka kuuluu nyt Rautavaaran kuntaan) tilalle n:o 2 noin vuonna 1828 muuttanut Påhl Toivain, s. 1776, ja hänen vaimonsa Anna Pardain, s. 14.12.1809. Lastenkirjassa ovat heidän lapsiaan Anna Helena, s. 12.12.1831, Maria Stina, s. 25.10.1834, Paulus, s. ja k. 1837, Brita, s. 25.2.1838, Olof, s. 5.8.1840, Hedvig Lovisa, s. 14.7.1842, Cecilia, s. 19.5.1844 ja Eva, s. 14.5.1846.

Sukuselvityksessä mainittiin Paavo Toivasen tulleen vaimoineen Juukaan Kaavilta. Tarkistus aloitettiin etsimällä vihkimisaika 26.9.1830. Se löytyi Kaavin vihittyjen luettelosta, jonka mukaan morsian oli kotoisin Kaavin Säyneisten kylästä. Sulhasen kotipaikaksi on merkitty Juuan Alaluostan kylä, joten oli luonnollista etsiä hänen juuriaan sieltä. Hänen syntymämerkintäänsä vuodelta 1776 ei löytynyt Juuasta, mutta ei myöskään Kaavilta, ei edes lähivuosilta. Etsintä kohdistettiin kuitenkin ensimmäiseksi Juuan kirkonkirjoihin. Juuka oli aikaisemmin kuulunut Nurmeksen seurakuntaan.


2.1. Väärä mies, Juuan Kajoon kylän Paavo Juhonpoika Toivanen

Tutkimustulokseksi tuli, että Paavo Toivasen isä on saattanut olla Juho Matinpoika Toivanen, s. 21.5.1754 nykyisen Juuan kunnan Kajoon kylässä. Tähän siis epävarmaan ja loppujen lopuksi virheelliseen arveluun PJV päätyi seuraavien havaintojen jälkeen.

Nurmeksen seurakunnan rippikirjassa vuonna 1690 on Kajoon kylässä (sivut numeroimattomia) seuraava Toivasten (Toifwain) perhekunta:

Olli (Olåf) Toivanen, vaimo Aune (Agneta) sekä pojat Matti (Mats) ja Iisakki (Isac). Veli Pekka (Petter), vaimo Anna ja tytär Valpuri. Veli Matti, vaimo Liisa (Lisbetha) ja poika Olli. Lisäksi on Ollin kohdalla ylipyyhittynä tyttären nimi Valpuri (Valborg), jolloin jää epäselväksi, onko tuo tytär kuollut vai onko kyseessä virheen korjaus, kun Valpuri kuuluukin Ollin veljen Pekan perheeseen.

Rippikirjassa ei perheistä ole mitään ikätietoja eikä ripilläkäyntimerkintöjä. Niinpä ei voida tietää, ovatko lapset olleet olemassa jo vuoden 1690 alussa vai syntyneet, mikä on luultavaa, vasta rippikirjan käyttöaikana. Todennäköistä on, että perheisiin on sittemmin syntynyt lisää lapsia, joita ei ole tähän rippikirjaan merkitty. Koska seurakunnan historiakirjoja ei ole säilynyt tuolta ajalta eikä muitakaan lähteitä tunneta, kokonaiskuva perheistä jää saamatta.

Seuraavassa säilyneessä rippikirjassa, joka on tehty isonvihan jälkeen, mainitaan Kajoon kylässä (1723/74) nuoremman Matti Toivasen leski Kristiina Määttänen (Mätäin), joka on 17.4.1735 avioitunut toistamiseen, nyt Vaikon kylään, ja hänen poikansa Olli ja Paavo. Lisäksi ovat siellä vanhemman Matti Toivasen leski Liisa Kokkonen sekä heidän poikansa Matti Toivanen ja tämän vaimo Magdalena Räsänen.

Sitä seuraavassa rippikirjassa (1741/7) mainitaan Matti Toivanen, syntynyt 1709, hänen äitinsä Liisa Kokotar (= Kokkonen), joka on kuollut, Matin vaimo Magdalena Räsänen, myös kuollut, ja Matin toinen vaimo Kirsti (Chirstin) Rissanen.

Historiakirjat osoittavat, että Matin äiti Liisa on kuollut 70-vuotiaana 18.10.1746 ja oli syntynyt noin 1676 (hautauskirjojen ikätiedot eivät aina ole täsmällisiä). Hänen on täytynyt olla miehensä toinen vaimo, sillä hän on liian nuori ollakseen miehensä ensimmäisen pojan, jo 1690 mainitun Ollin äiti. Liisan poika ja siis hänen miehensä toinen poika on 1709 syntynyt Matti Matinpoika Toivanen. Tämän serkun Matti Ollinpoika Toivasen vaimo taas näyttää olleen Liisan ikätoveri. Kristiina Määttänen on kuollut 13.10.1746, samoin mainittuna 70-vuotiaaksi; hänkin olisi syntynyt noin 1676.

Matti Matinpoika haki molemmat vaimonsa Kaavilta. Matti ja Luikonlahdesta oleva Magdalena Räsänen vihittiin 16.3.1735. Heille näyttää syntyneen vain yksi lapsi, isoäitinsä kaima Liisa 10.12.1738. Magdalenan kuolinaika ei ole löytynyt, eikä siis tiedetä hänen kuolinikäänsä, jotta syntymäaika voitaisiin arvioida. Olisiko perhe ollut pikkuvihan sotatoimia paossa jossakin muualla ja vaimo siellä menehtynyt?

Toiseen avioon Matti Matinpoika vihittiin Siikajärven kylästä olevan, 1711 syntyneen Kirsti Rissasen kanssa 30.11.1743. Heille syntyi neljä poikaa, Pekka 13.2.1747, Matti 10.9.1749, Mikko 29.1.1752 ja Juho 21.5.1754. - Kirsti oli 32-vuotiaana 2.1.1743 kuolleen talollisenpojan Antti Kreekkisen (Grekinen) leski ja toi mukanaan 16.10.1737 syntyneen tyttären Kaisan. Tämän sisar, 16.7.1739 syntynyt Helena näyttää kuolleen pienenä.

Matin nuorin poika Juho vihittiin avioon Petrovaarasta olevan Anna Miettisen kanssa 23.5.1774. Annan syntymävuosi puuttuu Juuan rippikirjasta (1785/38), mutta näyttää siltä, että hän olisi syntynyt jo 1746 ja ollut siis miestään huomattavasti vanhempi. Juhon elämä jäi lyhyeksi. Hän kuoli jo 15.5.1791, ennen kuin ennätti täyttää 37 vuotta. Anna avioitui toistamiseen 8.5.1796 Juho Paavonpoika Hämäläisen kanssa. Tämä avio jäi lapsettomaksi.

Juho ja Anna saivat kuusi lasta. Riitta syntyi 27.3.1776, mutta kuoli pienenä. Helka syntyi 26.6.1779, Riitta 2.4.1781, Matti 8.6.1783, Kaisa 14.5.1786 ja Paavo 20.12.1789. Helka ja Riitta molemmat avioituivat veljeksille Petrovaaraan (rippikirjat 1803/124 ja 1813/96). Lastenkirjan (1795 / Kajoo 4) mukaan Paavo muutti sivulle 30, mutta lastenkirjan alkusivut puuttuvat. Sittemmin hän kuitenkin taas löytyi, kuten kohta kerrotaan. Hän osoittautui toiseksi Paavoksi kuin se, jonka juuria etsittiin.


2.2. Epävarmat vanhimmat juuret

Prof. Veijo Saloheimon keräämän Savosta "karanneiden" luettelon mukaan on Sonkajärven Pyöreisestä vuonna 1673 lähtenyt muuan Olli Toivanen, joka mainitaan Juuan Kajoossa vuoden 1676 maakirjassa. Hänet mainitaan Kajoossa edelleen 1683 (VA 9744:554c). Tämä saattaa olla veljesten Ollin, Pekan ja Matin isä. Näyttää siltä, että näin olisi selvinnyt Kajoon Toivasten lähtöseutu. Saloheimon puhelimessa esittämä arvelu on, että Ollin muutto liittyy vaikeiden aikojen aiheuttamaan yleiseen muuttoon pohjoisesta eteläsuuntaan. Ehkä Olli ei ollutkaan Kuopion Toivalan Toivasten lähisukua, vaan oli kotoisin joko Sonkajärveltä tai kenties Kainuusta asti, mistä hän on lähtenyt etsimään perheelleen parempia elinoloja.


taulukko 1


Edellä kerrotun pohjalta sitten laadittiin muistio, jossa PJV esitti sukujohdon 5.8.1840 syntyneestä Olli Toivasesta taaksepäin vanhoihin Kajoon Toivasiin Paavo Juhonpoika Toivasen kautta. Tutkimustulos oli siis kuitenkin epävarma ja siksi varauksellinen, koska Ollin isää Paavoa ei voitu varmasti todeta Juho Toivasen pojaksi. Tuloksen epävarmuus tietenkin kerrottiin tutkimusta toivoneille.

Sen sijaan 1802 alkavassa rippikirjassa näkyy edellä mainittu 1789 syntynyt Paavo Juhonpoika Toivanen. Jatkuvan etsintätyön aikana hänkin siis taas löytyi. Hän oli asettunut Halivaaraan ja 1811 hän oli solminut avioliiton 1786 syntyneen Riitta Hamusen kanssa. Hän on siis selvästi eri mies kuin se Paavo, Anna Partasen aviomies, jonka syntyperää oltiin etsimässä.


3.1. IGI-kortisto - hyvä ja vajaa apuneuvo

Tähän Paavo Juhonpoika Toivasen seuraaminen Juuan kirjoissa keskeytyi. Etsinnässä oli tukeuduttu mormonien IGI-kortistoon, joka lukee Kuopion lääniin koko sen aikaisemman alueen, siis myös Pohjois-Karjalan ja siellä olleen Pielisjärven vanhan suurpitäjän. Tulokseksi tuli, että Kuopion läänissä oli noihin aikoihin syntynyt vain kaksi Paavo Toivasta. Edellä mainitun vuonna 1789 syntyneen Paavon lisäksi on toinen samanniminen poika syntynyt 1770.

Alaluostaan 1828 muuttanut Paavo mainitaan naimattomaksi nuoreksi mieheksi (ungkarl), kun hänet vihitään vuonna 1809 syntyneeseen vaimoonsa. Tämän vuoksi oli varsin ilmeistä, ettei hän ollut syntynyt jo 1770, mutta oli voinut syntyä 1789. - Vuonna 1776 syntynyttä Paavo Toivasta ei siis ollut löytynyt Kuopion läänistä. Mistä tämä vuosiluku olisi hänelle tullut? Näytti siltä, että hän olisi jossakin siirrossa kirkonkirjan sivulta toiselle saanut tililleen lapsena kuolleen sisarensa Riitan syntymävuoden. Sitä että kirkonkirjoissa syntymävuosi vahingossa vaihtuu sisarukselta toiselle, on tapahtunut yllättävän monta kertaa.

IGI-kortisto ansaitsee kehuja ja myös moitteita. Sen avulla sukututkijat ovat päässeet lukuisten etsittyjen jäljille. Mutta on sillä virheensä ja puutteensakin. Monen seurakunnan kohdalla on osa historiakirjojen tiedoista jäänyt ottamatta mukaan. Eräs muista ongelmista on se, että englannin kieli ei tunne viimeisiä vokaalejamme. Jos esimerkiksi Toivanen on lähteessä kirjoitettu Tåivainen, IGI-kortistossa hän onkin Taivainen.


3.2. Paavo Paavonpoika Toivanen, joka kuoli jouluaattona

Sitten tuli yllätys. Kävi ilmi, että oli vielä aihetta miettiä Paavo Toivaselle Juuassa ilmoitettua syntymävuotta 1776. Toisen naapuriseurakunnan, Pielisjärven kastekirjasta havaittiin 5.6.1776 syntynyt Paavo Toivainen, jonka isän nimi myös on Paavo.

Tuon Paavon vanhemmat löytyivät rippikirjasta, mutta sittemmin he katoavat salaperäisesti jouduttuaan siirretyiksi tilattomaan väestöön. Merkillistä kyllä heidän yhteydessään ei mainita yhtään lasta. Myös Paavo-poika oli siis kadonnut. Olisivatko ensin poika ja sitten hänen vanhempansa muuttaneet Pielisjärven länsipuolelle, Kajooseen tai muuhun lähikylään? Paavon etsiminen sieltä ja vielä yhdistäminen Kajoon sukuhaaraan olisi suuritöinen tehtävä.

Tämä tieto hämmästytti. Poskia punotti harmitellessa luottamusta IGI-kortteihin. Mutta alkoi myös ihmetyttää. Olisiko köyhän kodin poika muuttanut Pielisjärven itärannalta Kaaville saakka hakemaan vaimoa ja ryhtymään tilalliseksi siellä? Myös heräsi arvelu, olisiko poika kuollut lapsena, kun häntä ei näkynyt rippikirjassa.

Niinpä oli taas mentävä Valtionarkistoon. Ensiksi tutkittiin IGI-kortit, jotka tosiaan eivät tunteneet tätä Paavoa - eivätkä ne tunteneet monta muutakaan Toivasta Pielisjärveltä, muutamia kylläkin. Sen jälkeen otettiin käsille kuolleiden luettelot. Niin siinä kävi, että tuo pieni Paavo Paavonpoika Toivanen olikin kuollut jo puolen vuoden iässä, jouluaattona 24.12.1776. Ei hänellä ollut ainoatakaan joulua, eikä hänellä siis ole jälkeläisiä.


4.1. Paavo Ollinpoika Toivanen

Mitä nyt oli tehtävissä? Ainakin oli ilmoitettava sukututkimusta pyytäneille, etteivät he voi olla tuon Paavo Paavonpoika Toivasen jälkeläisiä. Mutta sukututkijan ei pidä koskaan heittää toivoa, ei myöskään mielikuvitusta.

Näin tehtiin nytkin. HU muistikin, että ensiksi haltuumme tulleessa tutkimustuloksessa mainittiin Paavo Toivasen tulleen Juukaan Kaavilta. Oivallus oli tässä: Kun Paavo ja morsiamensa vihittiin Kaavilla, Paavo oli jo jonkin aikaa asunut Juuassa. Siksi hänet vihkiluetteloon merkittiin juukalaiseksi. Mutta se merkintä Juuan rippikirjassa, että Paavo oli tullut Kaavilta, oli tietenkin aikaisempi, tehty hänen ollessaan vielä poikamies. Maininta Kaavilta tulosta oli otettava vakavasti. Kun kyseessä oli esivanhempien etsiminen, oli tietenkin tutkittava myös Kaavilta naidun vaimon sukutausta.

Sitä ennen on merkittävä muistiin Juuan vuonna 1823 alkavasta rippikirjasta tiedot Paavon perhekunnasta. Juuan pitäjän Alaluostan kylän talossa n:o 2 mainitaan Paavo Toivanen, s. 1776, vaimo Anna Partanen, s. 1809. Paavo on ensimmäisen kerran käynyt ripillä vuonna 1829. Kaavilta hän tuo vaimonsa Anna Partasen Alaluostaan. Siellä heidän kanssaan sitten asuu jonkin aikaa Paavon sisar Stina Toivanen, jonka syntymäaikaa ei kerrota.

Kaavilta ei löytynyt vuonna 1776 tai lähivuosina syntynyttä Paavo Toivasta. Rippikirjassa 1815-26 sivulla 222 on kuitenkin seuraava merkintä: Ea Lena Kettuin Olof Toivains Ea Juga N:o 9, son Påhl Toivain, 10.11.1795, N:o 9 Till Juga m. bet. af 9.10.28, ifr p. 207, dr Stina Toivain 1799, dr Valborg Toivain 31.8.1806. - Sivulta 207 löytyy varhaisempi tieto: Hirvisaari Dr Påhl Toivain s. 10.11.1795. Dreng å N:o 5, till p. 222.

Sopivaksi teki tämän perheen se, että poika Paavo on muuttanut Juukaan lokakuussa 1828, siis juuri siihen aikaan, kun hän ilmestyy Alaluostaan ja seuraavan vuoden alussa käy siellä ripillä, ja että hänellä on sisar Stiina, jonka syntymäaika tosin puuttuu Juuan rippikirjasta. Seuraavasta rippikirjasta ei Stiinaa löydy, sillä hän on palannut Kaaville.

Tämän Paavo Toivasen vanhemmat ovat siten Olli Toivanen, joka Kaavin rippikirjan mukaan on syntynyt 1755 ja kuollut Säyneisten kylässä 21.11.1808 merkittynä 53-vuotiaaksi, ja tämän toinen vaimo Leena Matintytär Kettunen, s. Kaavilla Matti Kettusen ja Kaisa Hartikaisen tyttärenä 16.4.1769 (ei 18.4.), kuollut Säyneisissä 15.5.1833. Puolisot on vihitty 12.10.1794 Kaavilla. Heillä olivat kastekirjan mukaan Kaavin Siikajärvellä syntyneet lapset Paulus, s. 10.11.1795, Kaisa, s. 17.2.1797, k. 23.6.1798, Stiina, s. 3.3.1799 ja Leena, s. 1803, k. nähtävästi lapsena, ja Säyneisissä syntynyt Valpuri, s. 31.8.1806. Tyttäret Stiina ja Valpuri näkyvät rippikirjoissa palveluksessa Kaavin Säyneisissä eri taloissa.

Paulus on aivan ilmeisesti haettu Paavo, vaikka varmuutta heikentää se, että muuttaessaan Juukaan Paavo on saanut 19 vuotta ikää lisää. Mistä tämä lisäys on aiheutunut, ei lähteistä selviä. Mukana kulkeva sisar Stiina osoittaa, että juuri tästä Paavosta on kysymys. Pikkusisar Valpuri oleskelee myös jonkin aikaa Juuassa, mutta palaa jo 1830 Kaaville, Stiina vasta 1833. Valpuria ei Juuan rippikirjassa tosin näy Paavon perheen yhteydessä siten kuin Stiina siellä on.

Paavon vaimon vanhemmat ovat Erik Partanen, s. 15.4.1785, ja Anna Niskanen, s. 27.7.1788, Kaavin Säyneisistä. Heillä on tytär Anna, s. 6.12.1809, avioitunut Nurmekseen, siis tässä tapauksessa Juukaan. Kaavilla on vihitty 26.9.1830 Juuan kappelin Alaluostasta "Bd uk Påhl Toivain och B dr Anna Erichsdr Pardain, Säyneis N:o 24."


4.2. Olli Paavonpoika Toivanen

Uusia ongelmia ilmenee Olli Toivasen syntyperän selvittämisessä. Hänen ensimmäinen vaimonsa on ollut Brita Grekinen, syntynyt rippikirjan mukaan 1734 ja kuollut 26.3.1794 merkittynä 60-vuotiaaksi. Brita oli 3.2.1729 syntyneen ja 11.5.1774 kuolleen Eskil Jaakonpoika Tolppasen leski, jolla oli edellisestä avioliitostaan useita lapsia. Näistä David Tolppanen, s. 21.4.1771, näkyy rippikirjassa 1794 Siikajärvi 8:ssa Olli Toivasen ja Brita Grekisen yhteydessä poikapuolena. Syntyneenä noin 1755 Olli on siis ollut huomattavasti Britaa nuorempi.

Mutta ketkä ovat tämän Olli Toivasen vanhemmat? Kaavin rippikirjat 1780-luvulta ovat erittäin sekavat, ja vihittyjen luettelo puuttuu vuosilta 1766-87. Rippikirjassa olevan syntymävuoden 1755 mukaan Ollin todennäköisimmät vanhemmat olisivat 10.4.1726 syntynyt Paavo Toivanen ja tämän vaimo, Kaavilla Juho Venäläisen ja Beata Ruuskasen tyttärenä 16.12.1727 syntynyt Kristiina Venäläinen. Paavo ja Kristiina vihittiin 30.10.1750 Kaavilla. Heidän lapsiaan ovat pojat Olli, s. 10.5.1754, Johannes, s. 22.3.1757, ja Paavo, s. 30.7.1760, sekä tytär Anna, s. 10.5.1764. Kristiina kuolee 20.4.1767 (ei 20.3.) merkittynä 42-vuotiaaksi. Paavo ja Kristiina poikineen mainitaan Kaavin rippikirjassa 1766 loisina Säyneisissä. Paavo kuolee 30.11.1790.


4.3. Paavo Ollinpoika Toivanen

Kaavin kastettujen luettelon mukaan tämä vanhempi Paavo Toivanen on syntynyt 10.4.1726 Kaavin Kukkovaaralla. Vanhemmiksi on merkitty Olli Toivanen ja Marketta Niskanen. Heräsi kysymys, onko äidin nimi oikea. Säyneisissä elää nimittäin pariskunta Olli Toivanen ja Anna Niskanen, k. vaimona 18.6.1758, joiden lapset Pekka, Anna, Katariina, Olli ja Matti syntyivät Kaavin Säyneisissä 9.7.1724, 11.5.1728, 16.3.1730, 23.5.1732 ja 21.6.1738, joten 1726 syntynyt Paavo näytti sopivan tähän sarjaan toiseksi lapseksi, vaikka äidin nimi ja syntymätalon nimi olivat toiset kuin muilla sisaruksilla. Samaan perheeseen hän näkyy kuuluvankin.


taulukko 2


4.4. Olli Pekanpoika Toivanen

Kaavin vanhimmassa rippikirjassa vuodelta 1741 sivulla 67 Paavo Toivanen ja hänen vaimonsa Kristiina Venäläinen mainitaan perheessä, jossa esiintyy kolme polvea Toivasia: Vanhaisäntä on Pekka Toivanen, kuollut 80-vuotiaana 17.9.1738 eli syntynyt noin 1658, hänen vaimonsa Elin Partanen kuollut 60-vuotiaana 18.7.1741 eli syntynyt noin 1681. Heidän ikäeronsa herättää huomiota, ja niin löytyy Pekan ensimmäinen vaimo Anna Kääriäinen, joka on kuollut 54-vuotiaana 24.2.1729 ja siis syntynyt noin 1675. Näillä on poika Olli Toivanen ja tällä vaimo Anna Niskanen siten, että Anna-nimen alla erottuu ylipyyhitty Maria tai Marketta. Ollilla ja Annalla ovat edelleen poika Pekka Toivanen, jolla vaimo Anna Tirkkonen, poika Paavo, jolla vaimo Kristiina Venäläinen, ja tytär Anna. Lisäksi talossa on vielä tytär Marketta Toivanen, joka voisi olla myös vanhan Pekan tytär.

Anna Niskanen kuolee 64-vuotiaana 1758. Näyttää siltä, että hänen leskensä Olli solmii 10.3.1760 uuden avioliiton leski Kerttu Toivasen kanssa. Pariskunta asuu loisina Siikajärvellä. Rippikirjan mukaan Olli on syntynyt 1692 ja Kerttu 1694. Olli kuolee 90-vuotiaaksi merkittynä 1781 ja Kerttu jo 1777.


5. Epätodennäköiset muut Olli Toivaset

Säyneisissä elää 1700-luvun alkupuolella kuitenkin kolme muutakin Toivasen perhettä, joilla on Olli-niminen poika, joka siis voisi olla mahdollinen alussa mainitun, 1795 syntyneen Paavo Toivasen isäksi. Ensinnäkin edellä mainittu Olli Toivanen ja Anna Niskanen, joiden poika Olli syntyi 23.5.1732. Iän puolesta hänkin sopisi 1734 syntyneen Brita Grekisen toiseksi puolisoksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä. Britan miehen Ollin kuolinikäkin sen osoittaa, sillä Britan Olli kuolee 1808 mainittuna 53-vuotiaaksi, mikä sopii rippikirjan hiukan virheelliseen Ollin syntymävuoteen 1755.

Toinen perhe on Olli Toivanen ja Valpuri Korhonen, joiden Olli-poika syntyy 6.4.1734. Tämä Olli näyttää kuitenkin kuolleen nuorukaisena: haudattujen luettelon mukaan 15.7.1759 kuolee Säyneisissä Olli Toivanen 25-vuotiaana.

Kolmas pariskunta on edellä jo mainittu Pekka Ollinpoika Toivanen ja Anna Tirkkonen, joiden poika Olli syntyy Säyneisissä 12.9.1746. Tämä kuitenkin lienee kuollut pienenä, häntä ei näy lastenkirjassa eikä häntä ole tavattu haudattujen luettelosta eikä rippikirjoista. Pekka Toivanen kuolee 46-vuotiaana 30.3.1770 ja Anna Tirkkonen 54-vuotiaana 5.2.1776.


6. Lopputulos

Tässä tutkimuksessa on selvitetty Paavo Ollinpoika Toivasen oikea syntymäaika ja hänen sukunsa aikaisemmat polvet 1600-luvulle asti. Epävarmuutta on ollut siitä, oliko hänen isänsä Olli 1726 syntyneen Paavo Toivasen poika. Muut kuin tämä Olli Paavonpoika Toivanen on kuitenkin voitu sulkea pois epätodennäköisinä vaihtoehtoina.

Tässä yhteydessä herää mielenkiintoinen kysymys: Ovatko Paavo Ollinpoika Toivanen ja "väärä" Paavo Juhonpoika Toivanen samaa sukua? Ovatko Kaavin Pekka Toivanen ja Anna Kääriäinen sama aviopari kuin Nurmeksen Kajoon veljessarjassa näkyvät Pekka Toivanen ja tämän vaimo Anna, jonka sukunimeä lähteet eivät kerro? Viimeksi mainituilla oli 1690-luvulla tytär Valpuri, kun taas Kaavilla näkyy 1692 syntynyt Valpuri Toivanen, ei isännimeä, kuollut Sipi Kettusen leskenä 20.12.1770, merkittynä väärin 72-vuotiaaksi eli syntyneeksi noin 1698. Lopuksi, oliko siis Kajoon Matti Toivanen, "väärän" Paavon esi-isä, sen Pekka Toivasen veli, jonka ensimmäinen vaimo oli Anna Kääriäinen; näistähän "oikea" Paavo polveutuu.

Ongelmaa näyttää olevan mahdotonta ratkaista: 1600-luvun lopun lähteistö on varsin aukollista. Varmuutta ei ole saatavissa edes siitä, että Savosta Kajooseen muuttanut Olli Toivanen olisi Kajoon sukuhaaran esi-isä; vielä vähemmän on aihetta arvella häntä Kaavin sukuhaaran kantaisäksi. Vain pieni mahdollisuus tästä on. Siitä johtuvat viivataulukoissa olevat kysymysmerkit. Siten ei näistä sukuhaaroista ole voitu tehdä uskottavaa yhteistä viivataulukkoakaan.

Ainoa jäljellä oleva mahdollisuus selvittää asiaa oli käydä läpi Käkisalmen läänin tuomiokirja-aineistosta Pohjois-Karjalaa koskevat osat. Helppo oli tarkistaa ne vuoteen 1700, mihin asti niistä on olemassa TUOKKO-hakemisto. Valtionarkiston keskeytettyä myöhempien vuosien tuomiokirjojen käsittelyn oli niitä koskevat mikrofilmit käytävä erikseen lävitse.

Kajoon Olli Toivanen, nähtävästi rippikirjoissa 1690-luvulla mainittu mies tai hänen samanniminen isänsä, mainitaan tuomiokirjoissa ainakin kahdesti, 1689 (gg 8, s. 71-71v) ja 1695 (gg 14, s. 40). Kumpaisessakin tapauksessa hän esiintyy todistajana, jonka sukulaisuussuhteita ei mainita. Kerran mainitaan eräs Pekka Toivanen, 1695 (gg 14, s. 36), mutta hänen asuinpaikakseen ilmoitetaan Vedensuu, nykyinen Viensuu, joka on Pielisjärven itäpuolella, siis kaukana länsipuolella olevasta Kajoosta. Hän on selvästi eri henkilö kuin tässä tutkimuksessa mainitut Pekka Toivaset. Yhtään Matti Toivasta ei tuomiokirjoista löytynyt.

Päädymme siten tulokseen, että puheena olevien Paavo Ollinpoika Toivasen ja Paavo Juhonpoika Toivasen ei voitane osoittaa kuuluvaan samaan Toivasten sukuun.


Referat

Helvi Ukkola och Pentti J. Voipio: Pål Toivanens många fäder

Uppspårandet av anor försvåras, om det på samma ort finns flere likabenämnda fäder vilkas söner även har samma namn. Här presenteras ett fall, där forskare som var intresserade av samma anor hade kommit till olika resultat.

I Alaluosta by i Juga bodde Pål Toivain, f. 1776, och hans hustru Anna Pardain, f. 14.12.1809. Enligt den första släktutredningen hade Pål Toivain jämte hustrun flyttat dit från Kaavi. De var vigda i Kaavi, brudgummen var då "ogift ungkarl, Juga Alaluosta". Hans ursprung söktes där, men någon lämplig dopanteckning återfanns varken i Juga eller Kaavi, inte ens från närliggande årtal. Pål Toivains anor måste alltså börja spåras i kommunionböckerna.

Det framkom, att födelseåret inte kunde vara korrekt och att hans far kunde tänkas vara Johan Mattsson Toivain, f. i Kajo by i nuvarande Juga 1754, vars far, farfar och farfarsfar även kunde identifieras. Johan hade sex barn, av vilka det yngsta hette Pål med födelsedatum 20.12.1789. - Sedermera visade det sig dock, att denna Pål var en annan person, gift med Brita Hamunen.

Här avstannade forskningarna, vilka baserat sig på mormonernas IGI-kartotek. Enligt detta fanns bara två tänkbara Pål Toivain, den ena f. 1770, den andra 1789. Ingendera kunde komma ifråga: den eftersökte var född senare än 1770 och han var bevisligen inte identisk med den 1789 födde.

IGI-kartoteket har förtjänster och brister. Med dess tillhjälp kan man ofta lokalisera personer och släkter, men församlingarnas historieböcker är inte fullständigt upptagna. Ett problem är därtill att diakritiska tecken saknas: bokstäverna å, ä och ö existerar inte. Om Toivain i originalhandlingen stavats Tåifvain, återfinns han alltså som Taifvain.

Så kom överraskningen. Enligt en annan släktutredning fanns en Pål Toivain som var född i Pielisjärvi 5.6.1776, okänd i IGI-kartoteket. Enligt kommunionböckerna hade emellertid hans föräldrar inga barn. Det visade sig att denna Pål Pålsson Toivanen dött redan vid ett halvt års ålder.

Återstod ännu att gå igenom kommunionböckerna i Kaavi, därifrån han kommit till Juga. I kommunionboken för 1815-26 återfanns uppgiften om Olof Toivains änka Lena Kettuin och son Pål, f. 10.11.1795, utflyttad till Juga med betyg 9.10.1828. Även denna Pål är okänd i IGI-kartoteket. Det var äntligen den länge efterspanade Pål!


Genos 66(1995), s. 9-15, 47-48

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1995 hakemisto | Vuosikertahakemisto