GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Lähdeluettelo | Referat | Artikkelin loppu ]

Tuomas Tallgrénin päiväkirja

Fil. kand. Ritva Puro, Rovaniemi

olen minä Syntyn wuon 1768--
Karkun pitäjän Skratarin oppin 1783
Ripille
Emäkirkon länin 25. päiwän
Toukokuusa 1790
Naimisen Kansa 6 pä: Tammikuu:
Wihitty 9 pä
Kesäkuusa 1791
3: poika on syntynyt 16. päivän 17--
Henric on synty: 4 päivän Helmikuu--
Ulrica on syntynyt 30. päiwän Kesä--

Näin alkavat Vesilahden suntion Tuomas Tallgrénin paikoin lukukelvottomiksi tuhraantuneet päiväkirjamerkinnät Vesilahden seurakunnan vanhimmassa, 1600-luvun lopun rippikirjassa. Suntion suomenkielisiä muistiinpanoja on kirjassa vuosilta 1795-1837, ja ne on kirjoitettu ylösalaisin käännetyn kirjan takasivulta alkulehdille päin. Aluksi merkintöjä on vain muutama vuotta kohden, ja ne koskevat lähinnä yleisiä kirkollisia tapahtumia. Vuosina 1807-1822 Tallgrén käsitteli varsin tarkasti omia töitään ja kirkonkylän elämää, ja vuosina 1823-1837 korostuivat säähän ja vuodentuloon liittyvät seikat.

Itseoppineen miehen kirjoitusharrastuksella oli sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia. Kun pappilan tulipalossa 1800-luvun alussa kirkon vanhin arkisto tuhoutui pahasti, Tallgrénilla ollut rippikirja säilyi. Toisaalta suntion muistiinpanot haittaavat jonkin verran 1600-luvun lopun rippikirjan lukemista. Päiväkirja antaa ennen muuta havainnollisen kuvan suntion oman elämän vaiheista sekä Vesilahden tapahtumista 1800-luvun alkupuolelta, ja joissakin yksityistapauksissa ne täydentävät puutteellisia arkistotietoja.

Sukututkijan kannalta monet merkinnät ovat kiusallisia, sillä Tallgrén ei ole kirjoittanut sukulaistensa ja tuttaviensa henkilötietoja tarkasti näkyviin. Monia tietoja on kovin työläs tai jopa mahdoton tarkistaa pelkistä rippikirjoista. Jotkut henkilöt löytyvät muista lähteistä talon nimen avulla: Uotilan Penttu, Junnilan Jussi, Vanha Kesola, Tapolan Frouwa, Howin snickari jne.

Esimerkiksi äitinsä nimeä hän ei mainitse, vaikka kirjaakin tämän kuoleman huhtikuun 27. päivänä 1809: on minun Äitin Kuolut. Vaimon nimeä ei mainita. Lapsiensa Heikin ja Ullan elämää hän seurasi melko tarkasti. Vuonna 1811 olivat toukokuun 14. pnä Anian vaarin maahanpaniaiset, mutta merkinnästä ei selviä, mikä vaarin nimi oli, eikä rippikirjasta Anian kylän kohdalta löydy apua.

Koska Vesilahden seurakunnan syntyneiden luettelot puuttuvat vuosilta 1809-1830, vihittyjen luettelot 1809-1836 ja kuolleiden luettelot ennen vuotta 1838, on puutteellisistakin merkinnöistä kuitenkin joskus suurta apua.


Tuomas Tallgrénin elämäkerta

Tottijärven Tolpan Tuomas

Avaintiedoksi Tuomas Tallgrénin sukutaustan selvittämisessä osoittautui seuraava päiväkirjamerkintä vuodelta 1823: maalis Kuu 29 Koli Welien Tolpan Henrik. Nykysuomeksi: maaliskuun 29. päivänä kuoli veljeni Tolpan Henrik.

Tolpan talo sijaitsi Vesilahden seurakunnan Tottijärven kappelin Tottijärven kylässä. Tottijärven seurakunnan rippi- ja historiakirjoista löytyvät 1700-luvun lopulta Tolpan Tuomas eli tuleva Tuomas (Thomas) Tallgrén, hänen vanhempansa, sisaruksensa sekä muut lähisukulaiset.

Tolppa näkyy kappeliseurakunnan vanhimmassa rippikirjassa vuosilta 1706-1708, ja siinä vanhin nimeltä mainittu isäntä on Yrjö Simonpoika (Göran Simonsson), Tuomas Tallgrénin isän äidin isä. Hänet mainitaan myös kirkon penkkijärjestyksessä vuodelta 1704 yhdeksännen penkkirivin istujana miesten puolella. Vastaavalla kohdalla naisten puolella istui emäntä Kaisa Heikintytär (Carin Henrichsdotter). Aviopari löytyy myös Tottijärven kuolleiden ja haudattujen luettelosta vuosilta 1696-1764. Yrjö Simonpoika hukkui 56-vuotiaana Tottijärveen 15.10.1706, ja hänet haudattiin kirkon keskilattian alle 28.4.1707. Kaisa Heikintytär kuoli 83-vuotiaana, ja hänet haudattiin kirkon keskilattian alle 29.7.1739.

Tuomas Tallgrénin isänisä oli Tottijärven Tolpan talon vävy Jaakko Matinpoika (Jacob Mattsson). [1] Hän oli syntynyt vuonna 1705 Mouhijärven Hermalan kylän Kyönän talon poikana. Siteet kotipitäjään näkyvät mm. siinä, että hänen kahden lapsensa kummeiksi ovat tulleet ensiksi Mouhijärven Hermalan kylästä Matti ja Sipi Matinpoika ja toisella kertaa Matti Matinpoika [2] vaimonsa Anna Nuutintyttären [3] kanssa. Jaakko Matinpojan vihkivuosi ei käy ilmi lähteistä, mutta hänen esikoistyttärensä syntyi Tottijärvellä 20.12.1733. Jaakko Matinpoikaa ei mainita enää Tottijärven rippikirjassa vuosilta 1776-1781, mutta koska rippikirja vuosilta 1765-1775 puuttuu eikä kuolleiden luetteloakaan ole, varmaa kuolinaikaa ei voi saada.

Jaakko Matinpojan vaimo oli Tolpan talon tytär Riitta Yrjöntytär (Brita Göransdotter). [4] Avioparilla oli kahdeksan lasta: Valpuri, Anna, Heikki, Jaakko, Juho, Maria, Agneta ja Matti. Maria kuoli lapsena. Valpuri [5] avioitui 19.12.1756 Sorvan Tuomaalan Juho Heikinpojan [6] kanssa, Anna [7] 26.10.1755 Karkun Suoniemen kappelin Sarkolan kylän Pelttarin talon Aatami Juhonpojan [8] kanssa, vanhin poika Heikki [9] oli Tolpan seuraava isäntä ja Tuomas Tallgrénin isä, Jaakko [10] avioitui 27.5.1765 Tottijärven Pajulahden Laurilan tyttären Maria Antintyttären [11] kanssa ja otti siellä isännyyden haltuunsa, Juho [12] eli Tolpan paimenena, Agneta [13] avioitui 9.4.1787 Tottijärven Sorvan Tuomaalan toisen pojan Pauli Heikinpojan [14] kanssa ja eli avioliitossaan samalla tilalla sisarensa Valpurin kanssa. Nuorin lapsi Matti [15] mainitaan vaivaiseksi. Matti näkyy myöhemmin veljensä Jaakon luona Pajulahden Laurilassa.

Jaakko Matinpojan aikana 1700-luvun alkupuolella Tolpan talon toisena isäntänä oli Tolpan poika Heikki Yrjönpoika [16] vaimonsa Valpuri Yrjöntyttären [17] kanssa. Heidän ainoa lapsensa Maria näkyy rippikirjassa 1709-1716, mutta ei sen jälkeen. Tolpalla asui myös talon tytär Valpuri Yrjöntytär miehensä Yrjö Matinpojan kanssa.

Tuomas Tallgrénin isä oli Tolpan talon poika Heikki Jaakonpoika [18] ja äiti oli Valpuri Antintytär [19]. Heille syntyi vuosina 1758-1781 kaikkiaan 13 lasta, joista viisi kuoli nuorina [20] ja nuorin oli vaivainen. Heikki Jaakonpoika kuoli rippikirjan mukaan vuonna 1787, ja sen jälkeen Valpuri piti taloa, kunnes hänen poikansa Heikki Heikinpoika otti isännyyden. Valpurin emännyyden aikana talossa asui myös hänen edellä mainittu lankonsa Juho Jaakonpoika, mutta hänet on merkitty rippikirjaan aina paimeneksi eikä isännäksi. Leskiemäntä Valpuri Antintytär kuoli 75-vuotiaana vanhuuteen 27.4.1809, ja hänet haudattiin 3. toukokuuta.

Vanhin Tuomas Tallgrénin sisaruksista oli Maria Heikintytär[21] Hän avioitui 18.5.1783 Tottijärven lukkarin Henrik (Heikki) Limnellin [22] kanssa ja synnytti vuosina 1784-1801 kahdeksan lasta, joista kuusi eli aikuisiksi: Maria Sophia, Agatha, Loviisa, Karl, Henrik Johan ja Benjam. [23] Poika Karl (Kalle) Limnell jatkoi Tottijärven lukkarina isänsä kuoleman jälkeen samoihin aikoihin, jolloin hänen enonsa Tuomas Tallgrén oli Vesilahden suntiona. Kalle hukkui jo 31-vuotiaana palatessaan Tampereelta 30.4.1821. Maria Heikintytär eli miniänsä Esteri Kustaantyttären ja omien lastensa Henrik Johanin ja Benjaminin kanssa Tottijärven lukkarilassa vielä 1820-luvun lopulla. Tuomas Tallgrén ei mainitse heitä päiväkirjassaan.

Vanhin veli Heikki Heikinpoika [24] jakoi Tolpan tilan veljensä Juhon kanssa ja oli siis oman puoliskonsa isäntä. Hän toimi mm. kirkon kuudennusmiehenä ja kuoli 65-vuotiaana keuhkotautiin. Hän oli naimisissa karkkulaisen Maria Erkintyttären [25] kanssa, jonka muuttokirja Karkusta Tottijärvelle on päivätty 2.1.1788. Maria-emäntä kuoli punatautiin Suomen sodan aikana 1808. Molemmat kuolemat Tallgrén kirjasi päiväkirjaansa: October Lokakuu (1808) Kuoli Tolpan marija Erikin tytär ja maalis Kuu 29 (1823) Koli Welien Tolpan Henrik. Heikillä ja Marialla oli kaksi lasta: Johannes ja Eeva. [26] Johannes oli seuraava isäntä varhaiseen kuolemaansa saakka, ja myöhemmin taas Johanneksen poika Antti [27] jatkoi Tolpan isäntänä.

Tuomas Tallgrénin sisaruksista Anna Heikintytär [28] vihittiin Tottijärvellä 21. lokakuuta 1787 Karkun Suoniemen kappelin Sarkolan kylän Erkkilän isännän Heikki Erkinpojan  [29] kanssa. Aviopari haudattiin samana päivänä 16.10.1808. Tallgrén kirjoitti: Haudatin Sarkolan Erikilän Anna ynnä miehen sää Henrikin Kansa. Heillä oli kaksi lasta, Heikki ja Aatami, [30] joista Heikki jatkoi Erkkilän isäntänä.

Juho Heikinpoika [31] isännöi toista Tolppaa ja oli naimisissa Anna Laurintyttären [32] kanssa. Anna oli Tottijärven Huhtisten kylän Poukan talon tytär. Vihkiaika ei käy ilmi lähteistä, mutta lapsia syntyi neljä vuosina 1794-1802 [33]. Juho Heikinpoika kuoli 45-vuotiaana ruusuun 1809 noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun hänen vaimonsa oli menehtynyt punatautiin. Myös tämän veljen ja veljen vaimon kuoleman Tuomas Tallgrén on kirjannut: on Tolpan Johan Waimo Anna Laurin tytär on Kullut ja Kuoli Johan Henrikin Poika Tolppa on syntynyt 1766 Ja Kuollut 10 päivä maraskuu 1809 Lämmin aiwan Suvi tuulen Myrsky. Heidän ainoa eloon jäänyt lapsensa Anna Lovisa Juhontytär [34] eli orpona kotitilalla, jonka vuokraviljelijöiksi tulivat vuosien 1808-1813 rippikirjaan Juho Matinpoika ja Kaisa Juhontytär [35].

Tuomas Tallgrén itse syntyi Tottijärven syntyneiden luettelon mukaan 13.11.1768.

Kaksi ja puoli vuotta Tuomasta nuorempi sisar Valpuri Heikintytär [36] vihittiin 18.10.1795 Tottijärven Norkullan torpan pojan Heikki Juhonpojan [37] kanssa. Avioparilla oli kaksi lasta: Heikki Juho Heikinpoika ja Eeva Katariina Heikintytär. [38] Valpurin kuoltua 43-vuotiaana Heikki solmi toisen avioliiton vuonna 1816 Leena Juhontyttären [39] kanssa. Valpuri-sisartaan Tuomas Tallgrén ei mainitse päiväkirjassaan.

Tuomas Tallgrénin Aatami-veli [40] eli Tolpalla vielä 1790-1795, mutta katoaa sen jälkeen rippikirjassa. Taavetti-veli [41] eli 1810-luvulla veljenpoikansa Juho Heikinpojan isännöimässä Tolpan talossa kirkonvaivaisena. Näitä veljiä ei päiväkirjassa mainita.


Räätälistä suntioksi

Jo 15-vuotiaana Tolpan Tuomas hakeutui räätälinoppiin Karkkuun ja otti ajan tavan mukaan käsityöläisenä itselleen sukunimen Tallgrén. Karkusta hän muutti Vesilahden kirkolle vuonna 1790 ja solmi avioliiton itseään yhdeksän vuotta vanhemman lukkarintyttären Saara Bergin [42] kanssa 9.6.1791. Vihittyjen luettelossa hänet mainitaan unilukkariksi (sömnväckaren) eli suntioksi. Vanha suntio Simo Blank [43] kylläkin virallisesti luovutti virkansa vasta seuraavana vuonna. [44]

Simo Blank oli Saara Bergin eno. Hänet oli vihitty 26.6.1766 Vesilahden Narvan kylästä olevan Kristiina Antintyttären [45] kanssa, eikä avioparilla ollut lapsia. Simo Blankin kuoltua hänen leskensä eli Tallgréneilla kuolemaansa saakka. Tämän Kristiina-muorin kuolemasta Tallgrén antaa muistiinpanoissaan varsin tarkat tiedot. Hän kuoli Suomen sodan aikana 30.3.1808 kello kahdelta yöllä venäläisen sotajoukon ollessa Vesilahden kirkolla. Muori haudattiin 3.4.1808, viidentenä sunnuntaina paastosta, päivänä, jolloin Tallgrénilla majaili kaksi venäläistä herraa. Venäläisiä Tallgrén kuvaa seuraavasti: april Huhti 3 oli Rysän punaista Hewosväke 100 aiwan Koreta wäke munteristänsä ja tawastansa Kax Herra oli minun tykönäni ja Samana päivänä muori Haudattiin 5 Sunnuntai Pastosta.

Suntiona ollessaankin Tallgrén harjoitti vielä räätälintointa. Päiväkirjassa on 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jatkuvasti merkintöjä ompelupäivistä milloin pappilassa, milloin kappalaisen puustellissa eli Jokioisten Jaanulla tai kirkonkylän ja Jokioisten muissa taloissa. Tavallisimmin Tallgrén kävi neulomassa kevätkylvöjen ja elonkorjuun jälkeen, joskus jopa viikonkin kerrallaan. Kun Jaanulla oli ristiäiset 15.9.1809, Tallgrén oli talossa niitä ennen ompelemassa 11 päivän ajan. Tavallisesti ompelumatka kesti vain pari, kolme päivää. Kesäiset sadepäivät hän käytti varsin usein räätälin töihin. Päiväkirjan merkinnät neulomisesta loppuvat vuonna 1811.

Vuosien 1816-1832 rippikirjoissa näkyy Vesilahden kirkonkylässä räätäli Isaak Högander vaimonsa Anna Juhantyttären ja vuosina 1823-30 syntyneiden lastensa kanssa. [46] Hänellä oli myös oppipoika Heikki Antinpoika, [47] joka räätälinä otti sukunimekseen Fonsell.

Suntiona Tuomas Tallgrén sai avukseen poikansa Heikin vuonna 1813, jolloin päiväkirjan mukaan tammikuun viimeisenä päivänä pidettiin ensimmäinen ja helmikuun 2. päivänä toinen kirkonkokous viran täyttämiseksi. Tuolloin Tuomas Tallgrén oli vasta 44-vuotias ja Heikki täytti 20 vuotta pari päivää kokouksen jälkeen. Isänsä kuoleman jälkeen Heikki kirjoitti rippikirjan myöhemmin tuhrautuneelle, vaikeasti luettavalle ensimmäiselle lehdelle: on kuollut Thomas Tallgrén - -Tannikuussa 2- päivä - - Lukarina oli 48 Wuota - - Hauda 5 päivä - . Tämän merkinnän mukaan Tuomas Tallgrén olisi toiminut suntiona kuolemaansa saakka.


Tallgrénin vaimo ja lapset

Tuomas Tallgrénin vaimon Saara Bergin isä oli Vesilahden lukkari Kalle (Karl) Antinpoika Berg  [48] ja äiti vesilahtelaiseen sotilassukuun kuuluva Anna Matintytär Blank  [49]. Kalle Berg oli lukkarina 1752-1778 isänsä Antti (Anders) Bergin jälkeen. Rippikirjan mukaan Bergin luona asui myös hänen äitinsä, lukkarin leski Anna Laurintytär. [50]

Anna Blankin isä oli Matti (Mathias) Blank, entinen räätäli, sittemmin pitäjänkirjuri ja kirkkoväärti, jonka sivistysharrastus näkyi mm. siinä, että hän lähetti poikansa Simon [51] Turkuun kouluun. Vanhana suntiona Simo opetti 1780-luvulla kirkonkylän lapsia lukemaan. [52]

Lukkari Bergillä oli Saaran lisäksi kolme tytärtä sekä lapsena kuollut poika Carl [53]. Vesilahden kirkonkylässä eli 1700- ja 1800-luvun vaihteessa myös iältään sisarussarjan nuorimmaksi sopiva korpraali Simon Berg, [54] mutta häntä ei näy Vesilahden syntyneiden luettelossa eikä lapsena lukkarilassa.

Anna Berg [55] asui rippikirjojen mukaan myöhemmin naimattomana sisartensa luona lukkarin tai suntion mökissä.

Margareta Berg [56] oli naimisissa Matti Selanderin [57] kanssa, joka vihittäessä 21.5.1778 oli armeijan kirjurina Vesilahden Hietaniemen puustellissa, mutta siirtyi kirkonkylään lukkariksi appensa jälkeen. Hänen poikansa Kalle (Carl) Matinpoika Selander [58] jatkoi vuorostaan seurakunnan lukkarina. Muut lukkari Selanderin aikuisiksi eläneet lapset olivat tyttöjä: Anna, Margareeta ja Kristiina. [59] Selanderit näkyvät usein Tallgrénin päiväkirjassa.

Maria Berg [60] meni naimisiin karvari Antti Wessmanin kanssa samana päivänä 9.6.1791 kuin Saara avioitui Tuomas Tallgrénin kanssa. Wessmanit asuivat Vesilahden Valkkisten kylässä ja saivat neljä sukua jatkavaa tytärtä: Eeva Katariina, Maria, Ulla ja Annastiina. [61] Heikki ja Kalle [62] kuolivat lapsina.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Vesilahdella noudatettiin varsin hyvin ajan tapaa naida säädystään: siinä missä tilallisten lapset menivät naimisiin keskenään, torpparien lapset keskenään ja käsityöläisten lapset keskenään, menivät myös alemman virkamiehistön ja esimerkiksi suntioiden ja lukkareiden lapset naimisiin toistensa kanssa.

Tuomas Tallgrénilla ja Saara Bergillä oli kaksi aikuiseksi elänyttä lasta: Henrik eli Heikki Tallgrén [63] ja Ulrika eli Ulla Tuomaantytär [64]. Heikki kuoli lapsettomana, mutta Ullalla on jälkeläisiä nykypolviin saakka. Päiväkirjan ensimmäisellä sivulla oleva merkintä 3: poika on syntynyt 16. päivän 17- - selittyy Vesilahden syntyneiden luettelon avulla. Saara Berg synnytti nimittäin 16.3.1792 kolmoispojat Tuomaksen, Kallen ja Juhan, jotka kuolivat niin pian syntymänsä jälkeen, ettei heitä ole merkitty rippikirjaan.

Heikki Tallgrén oli isänsä tapaan kirjoitustaitoinen. Olen minä Ripilen päsy heinäkuu - - päivänä 1809. Kun Saara Berg kuoli neljä vuotta miehensä Tuomas Tallgrénin jälkeen 1.7.1842, Heikki kirjoitti isänsä tapaan rippikirjan sivulle: Kuuolli Sara Berg Heinäkuusa 1:p oli 85 Wuota Wanha oli Mannbaniaiisett Heinäkuusa 12 p Tallgrén. Todellisuudessa Saara Berg oli 83-vuotias.

Vuoden 1823 keväältä Heikistä on päiväkirjassa tieto, että hän lähti 14. pnä maaliskuuta Turun lasareettiin opin ale pariksi kuukaudeksi. Tallgrén on merkinnyt hänestä näiltä ajoilta myös pari muutakin matkustustietoa: Heikki oli ollut Säkylässä 26.-29.3.1825 ja Urjalassa saman vuoden joulukuussa. Mitään selityksiä matkojen tarkoituksesta ei ole. Urjalassa Heikki oli ollut hengenvaarassa pudottuaan järveen. Kowa tapaus, kirjoitti isä.

Heikki meni 38-vuotiaana 3.5.1831 naimisiin Maria Christina Menanderin  [65] kanssa, joka oli jäänyt leskeksi avioliitostaan suutari Mikko Matinpoika Palmgrenin kanssa. Mahdollisesti Heikki ja Maria Menander asuivat Tallgrénin talossa päätellen siitä, että vuoden 1833 helmikuussa he kaikki päiväkirjan mukaan sairastuivat peräkkäisinä päivinä: 22 Tuli Henrik Kipijäx, 23 Tuli nuori muuori Kipijäx, 24 Tuli Wanha muori Kipijäx, 25 Tulin aiwan Kowin Kipijäx minä. Oli tauti mikä tahansa, syynä oli varmasti myös huono yleiskunto edellisen vuoden nälän vuoksi.

Edellisenä vuonna Heikin jalkakin oli jossakin onnettomuudessa tammikuun puolivälissä mennyt säärestä poikki.

Tuomas Tallgrénin kuolinvuonna Heikki teki joitakin merkintöjä isänsä tavalla vanhan rippikirjan sivuille, mutta kirjoitti huomattavasti virheellisemmin. Hän kirjasi isänsä 21.1.1838 tapahtuneen kuoleman kahteenkin eri kohtaan. Perukirjoituksen hän kirjoitti pidetyn elokuun 15. päivänä 1838. Lokakuun 21. päivänä samana vuonna tuli Vesilahteen kirkkoherraksi Benjamin Lilljestrand, ja sen tapahtuman kirjaamisen jälkeen merkinnät loppuvat pariksi vuodeksi.

Vuodelta 1840 on merkintä kesäkuussa alkaneesta sateesta ja epäselvä, kirkon aitaa koskeva teksti. Vuonna 1842 kirjasi Heikki äitinsä Saara Bergin kuoleman. Viimeinen Heikin merkintä on tehty 29.10.1846 37-vuotiaana kuolleen kanttorin Johan Henrik Cajanderin kuolemasta: Kuuli Johan Henric Cainder Cantur oli Waanha 30:7 Wuota ia 9:kuutinen ja 3 pääwän.

Tuomas Tallgrénin tytär Ulla oli syntynyt isänsä päiväkirjamerkinnän mukaan 29.6.1796 kello kymmeneltä aamulla. 27.4.1817 hän vietti kihlajaisia Vesilahden Junnilan Marttilan leskeksi jääneen nuorenisännän Antti Juhonpojan [66] kanssa, jonka isä oli Marttilan talon poika ja isäntä Juho Yrjönpoika ja äiti Liisa Mikontytär [67]. Antti Juhonpojan ensimmäinen vaimo oli ollut Heta (Hedvig) Kustaantytär [68], ja avioliitosta oli nuorena kuollut tytär Eeva Liisa Antintytär [69]. Ulla ja Antti vihittiin marraskuussa 1817.

Päiväkirjan mukaan Ulla poltti itsensä pahasti huhtikuun 27. päivänä 1818 ja synnytti esikoistyttärensä Johannan saman vuoden heinäkuun 20. päivänä. Lapsi kuoli pienenä, ja vaari merkitsi tapahtuman tarkasti muistiin. Maalis Kuu 17 Kuoli Johanna antin Tytär Marttilasa 17. paiwana maals Kuu 1820 Kello 11 amulla Sitte Kuin hän oli elänyt 1. aiastajan 7 Kuukauta ja 2. Wicko ja 4 päiwä Tayten. Kaiken kaikkiaan Ulla synnytti vuosina 1818-1834 seitsemän lasta, joista kaksi vanhinta kuoli nuorina. [70] Neljän lapsenlapsensa syntymän ja kahden kuoleman Tallgrén mainitsee päiväkirjassaan.

Huhtikuussa 1837 Antti Juhonpoika ja Ulla Tuomaantytär, 13-2 -vuotiaat lapset Annastiina, Heikki, Antti, Tuomas ja Iisakki sekä isännän veli Kalle Juhonpoika muuttivat Vesilahdelta Lempäälään. Perhe isännöi Jokipohjan Jutilaa vuosina 1837-1840 ja Lahden Raukkoa (Raukiota) vuosina 1840-1845, jolloin Antti kirjattiin "entiseksi isännäksi". Vuodesta 1846 eteenpäin Antti Juhonpoika vaimoineen näkyy Kuokkalan kylän itsellisenä.


Tuomas Tallgrén oman elämänsä kuvaajana

Tuomas Tallgrénin päiväkirjamerkinnät antavat hyvän kuvan hänestä itsestään ja hänen arkielämästään. Hän teki räätälintöitä, erilaisia rakennustöitä ja korjaustöitä, muurasi uuneja, nikkaroi arkkuja ja kaappeja, korjasi rattaiden ja kiesien pyöriä, osallistui erilaisiin talkoisiin, mylly- ja käräjämatkoihin, kalasti ja hoiti omat viljelyksensä ja eläimensä. Unilukkarina hän on varmasti hoitanut jumalanpalveluksiin liittyvät tehtävänsä sekä kaikkinaiset kirkonvartijan toimet, mutta niitä hän ei juurikaan mainitse muistiinpanoissaan.

Työt näyttävät seuranneen toisiaan samassa järjestyksessä vuodesta toiseen. Joulukuun lopussa Tallgrén tavallisesti kiersi kokoamassa palkakseen kuuluvat jyväkapat Ylämäen ja Narvan kulmilta. Kuralan, Rannan, Vakkalan, Palhon ja Anian kapat hän kävi keräämässä tammikuun alussa. Tammikuu oli muuten Vesilahdella hirsi- ja puutalkoiden ja sonnanvedon aikaa. Helmi-, maalis- ja huhtikuun Tallgrén käytti usein nikkarintöihin ja neulomiseen.

Keväällä Tallgrén vei katiskan ja rysät järveen heti jäiden lähdettyä Kirkonlahdesta. Etupäässä hän pyyti haukea, särkeä ja kuoretta. Kylvötyöt aloitettiin. Heinäkuussa niitettiin heinää ja korjattiin lehdeksiä eläimille talven varalle. Kesä- ja heinäkuu olivat pitäjässä myös rakentamisen aikaa. Elokuu oli useimpina vuosina jo alkupuoleltaan elotalkoiden aikaa, ja leikkuun loputtua jatkettiin puinnilla syys-lokakuussa. Syysruis kylvettiin ja syyskynnöt tehtiin. Perunat nostettiin. Mylly- ja markkinamatkat kuuluivat syksyyn. Myös rakennusten kunnostus talvea varten oli tehtävä ja haettava eläimet kesälaitumilta navettaan ja läävään. Marras- ja joulukuulta ei ole läheskään joka vuosi mitään merkintöjä.

Osa maanviljelystöistä on varmasti ollut yhteisiä talkoita, mutta Tallgrén ei mainitse asiaa tarkasti. Heinää hän kulki korjaamassa Kivijärven Isoperko-nimisestä niitystä, Harvialasta pappilan maalta, Halkivahan Pynnön niitystä ja Säijästä, 1810-luvun lopulta alkaen Inhan perosta eli uudispellosta. Ohraa viljeltiin Kirjokynnen moisiossa, kauraa tai ohraa Paskon kedossa ja ruista Tallisen maassa. Arran, Anungin ja Kirjokynnen pelloissa oli papuja usein sekakylvönä eli sekulina ohran ja kauran kanssa, kirkonkylän Kässän ja Tallisen maalla perunaa. Pellavia viljeltiin Kännän lähteellä. Suntion asumuksen kotopelloilla viljeltiin perunaa, lanttua, pellavaa ja tupakkaa. Jokaisella niityllä ja kedollakin on oma nimi, eikä niitä kaikkia enää pysty paikantamaan tarkasti.

Arkielämästään Tallgrén kirjasi usein herkullisia, tarkkoja yksityiskohtia. Esimerkiksi vuonna 1807 lokakuun 10. päivän iltana hän oli nähnyt läntisellä taivaalla pyrstötähden. Muutaman päivän päästä tuotiin kesälaitumelta Kivijärveltä eläimet navettaan: lehmä ja pukki sekä lampaat. Syysteurastuksessa tapettiin vanha lehmä ja kaksi lammasta.

Vuonna 1809 elokuussa ollessaan lehdeksiä tekemässä Ameella hän löi kirveellä jalkaansa ja joutui menemään Krääkkiöön yöksi. Haava ei ilmeisesti ollut kovin paha, koskapa jo seuraavana päivänä hän pääsi kotiin ja alkoi rukiinleikkuun. Seuraavana keväänä Tallgrén lähti maaliskuussa hakemaan lehdeksiä Ameelta, mutta joutui toteamaan varkaan vieneen kaikki.

Eläimet aiheuttivat vuonna 1810 tavallista enemmän huolta. Maaliskuussa kuoli lehmä, ja samassa kuussa ilmeisesti juuri lehmänsä nahasta räätäli Tallgrén alkoi valmistaa itselleen säämiskähousuja, jotka ovat olleet Vesilahdella yleiset kansanmiehen työhousut. Iso sika kuoli toukokuussa, ja lampaat pääsivät papupeltoon elokuun lopussa ja söivät sadon.

Havainnollisia esimerkkejä Tallgrénin merkintöjen tarkkuudesta ovat muun muassa seuraavat. Lokakuussa 1808 hän kirjoitti aielin minä partani Wähemmällen poijes ja marraskuun toisena päivänä 1825, jolloin hän oli 57-vuotias, Lähti ensimmäinen Hamms Sustani.

Myyntimiehen taitojakin toimelias suntio osoitti. Joulukuussa 1814 hän osti ruskean oriin Tampereen markkinoilta 29 riksillä ja myi sen heti helmikuussa 34 riksillä.

Omasta asumuksestaan Tallgrén näyttää pitäneen hyvää huolta. Uuteen taloon eli tähän Huonesen muutettiin kesäkuun 13. pnä 1807. Vanha asumus oli hajotettu ja koottu uudestaan. Uuteen rakennukseen tehtiin jo uloslämpiävä muuri tupaan. Lokakuussa valmistui taloon kuisti. Rakennustöitä jatkettiin heti seuraavana kesänä: elokuussa saatiin katto saunaan ja uusi kiuas pirttiin. Pirtin kuisti tuli valmiiksi ennen talven tuloa.

Itse hirsirakennuksessa käytettiin Vesilahdella vielä 1800-luvun alussa vanhaa tekniikkaa, jossa alimmat hirret ja permannon aluspuut koskettivat suoraan maata ja ulkopuolisella multapenkillä yritettiin vähentää lämmön haihtumista. Tällaisia rakennuksia jouduttiin korjaamaan usein. Jo seuraavana vuonna 1809 tupa nostettiinkin ylös ja rakennettiin uusi permanto. Tuvan nurkat vuorattiin lokakuun alussa ennen perunannostoa. Vuonna 1810 heinäkuussa korjattiin eteisen katto ja raput. Syyskuussa nostettiin karjapihaa ja 1813 jälleen uusittiin tuvan permanto ja multapenkki.

Kesäkuussa 1812 rysälato tuli valmiiksi ja uusi aitta pantiin alulle. Inhaan koottiin lato ennen heinänkorjuuta 1814. Vuoden 1816 toukokuun loppu meni taas omaa torppaa korjatessa. Vuonna 1821 pantiin talliin taas nurkkakivet ja alimmat hirret paikoilleen. Oma talli saatiin vesikattoon joulukuussa.

Tallgrén osasi myös nikkarintöitä. Hän kirjasi tarkasti ilmeisesti kaikki tekemänsä arkut, ja vaikkei hän tarkkaa kuolinpäivää mainitsekaan, ei arkun valmistumisen ja kuoleman välillä kovin pitkää aikaa voi olla paitsi silloin, kun Tallgrén teki arkun valmiiksi itselleen vuonna 1810: Tein minä Ruumin arkun Ittelleni Kruusatun kannen kansa. Se arkku joutui odottamaan kolmattakymmentä vuotta. Yhteensä Tallgrénin valmistamia arkkuja on mainittu päiväkirjassa 15.

Nikkarintaitoa osoittaa myös se, että Tallgrén valmisti huonekaluja, esimerkiksi kaappeja ainakin Kärkölän Heikkilään marraskuussa 1812, tyttärelleen Ullalle 1814, Luikolle huhtikuussa 1820 ja Kaltsilan rustholliin kesäkuussa 1820. Heikkilän kaapin valmistaminen vei 11 työpäivää, Luikon kaapin 10 päivää, samoin Kaltsilan kaapin teko, vaikka Kaltsilassa oli Heikki Tallgrén mukana. Myös kirkon sakariston penkkejä Tallgrén oli veistämässä v. 1812.

Veneitä ja rekiä Tallgrén osasi valmistaa. Helmikuun 10. pnä 1810 hän sai matkarekensä valmiiksi. Veneitä tuli tehtyä 1810 Pyörnylle ja itselle, 1811 Kärkölään sekä 1812 Selanderille ja Hussulle.

Tallgrénin osallistuminen kodin ulkopuolisiin töihin oli varsin runsasta sen jälkeen, kun hän 45-vuotiaana sai suntion tehtäviin avuksi poikansa Heikin vuoden 1813 alussa. Päiväkirjamerkintöjen mukaan hän oli kuitenkin sairaalloinen. Jo vuodelta 1795 on merkintä olen minä sairastanut Wilun lautija, ja seuraava sairastuminen oli toukokuun alussa 1809. Vuoden 1828 jälkeen Tallgrénissa puhkesi ilmeisesti keuhkotauti, jota hän kutsuu pistotaudiksi ja sulkutaudiksi. Koko kevään hän oli sairas, ja - - on palin Werta tullut Sisältäni. Marraskuussa 1828 hän sairastui uudelleen ja seuraavassa maaliskuussa oli jälleen kovaa verenvuotoa. Sen jälkeen hän alkoi parantaa itseään vesihoidolla eli alkoi juoda vettä tavallista enemmän. Elokuun 18. päivänä vesihoito päättyi. Lokakuussa hän oli taas sairas.

Viimeinen Tallgrénin päiväkirjamerkintä on tehty marraskuun lopussa 1837: 21 Antoi Kuricka Pelppon Peltomaata ja on oja Kaiwetty 22 Kaiwettin Kelo Sarkain ojat.

Tuomas Tallgrén kuoli tammikuun 21. pnä 1838, ja hänet haudattiin Vesilahden kirkkomaahan 5.2.1838.


Tallgrénin muistiinpanot seurakunnan historiakirjojen täydentäjinä

Seuraavaan luetteloon on koottu Tallgrénin päiväkirjassa mainitut syntymä-, vihki- ja kuolintiedot. Päiväykset on merkitty alkuun ja kirjoitettu nykytavalla lukemisen helpottamiseksi. Mukana ovat myös selvästi samaan tapahtumapäivään liittyvät muut tiedot, esimerkiksi säähavainnot. Merkintöjä on selvitetty alaviitteissä rippikirjoista ja muista lähteistä poimittujen tietojen avulla.


1. Syntyneet ja kastetut

Päiväkirjan ensimmäisen sivun oikea yläkulma on täysin mustunut, vasemmalla puolella on seuraava teksti:

olen minä Syntyn wuon 1768 --
Karkun pitäjän Skratarin oppin 1783
Ripille
Emäkirkon länin 25.päiwän Toukokuusa
1790
Naimisen Kansa 6 pä: Tammikuu: Wihitty
9 pä
Kesäkuusa 1791
3: poika on syntynyt 16. päivän 17--
Henric on synty: 4 päivän Helmikuu--
Ulrica on syntynyt 30.päiwän Kesä--

15.9.1809 oli Ristijäset Janulla [71]
29.7.1818 Syntyi marttilan andreaxn ja Ulrikan Tytar Kello: 11: amulla
2.8.1818 Ristättin ja Saai nimen Johanna [72]
31.5.1821 Syntyi marttilan Johan antin poika [73] Sadeh Sää Kylmä
3.6.1821 Ristittin Johan Prowstiltä [74]
18.4.1823 Martilan Saj Dytären Ja
20.4.1823 annetin nimi anna Christina [75] anders Johan poika ja hänen Waimonsa Ulria Tallgrén Kannsa Sunusolkon heillä
21.12.1831 Syntyi junnilan Marttisan poika Thomas andreaxn poika [76]
26.12.1831 Ristittin samasa kuusa


2. Kihlautuneet, kuulutetut ja vihityt

14.2.1813 oli Selanderin [77] Kihlajaiset
21.2.1813 oli annan [78] Kihlajaiset Kowa Suoja Sää
27.4.1817 kihlajaiset Ulrican Kan Anders Johan poika Marttila Junnilasata kansa Pohjatuulen Kylmä Sää
4.11.1817 oli Ulrikan Wihki päivä Ja hän on Syntunyt: v.1796 Kesä kuusa 29 paiwä amula Kel: 10.
17.4.1831 Tuli Henrik Ensi Kerran Kuulutetuxi Naimisen Leski Waimon Kansa Maria Christina Mennaterin Kansa
3.5.1831 oli Heikin Wihkimys Päiwä


3. Kuolleet ja haudatut

1795 olen minä sairastanut Wilun lautija ja Simon Blancki [79] kuoli samana wuona 1795
21.10.1806 Herre Prowasti [80] Kuoli 21 päi
19.10.1807 Reilin Kuoli Järwen [81]
30.3.1808 Koli Christina and: [82] Kello 2 jälken puolen yön Hän on Syntynyt Wuonna 1730 25.päiwä heinä Kuusaa
3.4.1808 oli Rysän punaista Hewoswäke 100 aiwan Koreta wäke munteristänsä ja tawastansa Kax Herra oli minun tykönäni ja Samana päivänä muori Haudattin 5 Sunnuntai Pastosta
16.10.1808 Haudatin Sarkolan Erikilän Anna ynnä miehen sää Henrikin Kansa [83]
30.10.1808 Kuoli Tolpan marija Erikin Tytär [84]
6.11.1808 oli mahan panjaset Tolpalla Lämmin Sää
10.11.1808 Tein minä Wanhan Kesolan [85] Ruumin arkun Björn mikon  [86] Kansa
17.2.1809 Tapolan Frouwan [87] Rumin arkun
23.2.1809 Tapolan Frouvan mahan panij
11.4.1809 Howin Snickarin arckua palion lunta
15.4.1809 pihlajaniemi haudattin Lunta ja Tuuli
6.4.1809 Junnila Jusk arckua Ryöppy Sää
18.4.1809 Rautielan muorin [88] arckua Suwen alkuu
21.4.1809 Janun Lapsen [89] arckua Lämmin sää
14.4.1809 Kaltsilan Lapsen arckua
26.4.1809 Hackilan Henrikin [90] arckua Lunta Satoi
27.4.1809 on minun Äitin [91] Kuolut
29.4.1809 on Tolpan Johan Waimo Anna Laurin tytär [92] on Kullut
7.5.1809 Hackilan Henrikin mahan Tolpan mahan
22.5.1809 oli Biörny mikon Mahan panijaset
1.6.1809 Ruotsilan arckua tekemän Lämmin Sadeh
4.6.1809 Koskelle [93] arckua tekemän
10.6.1809 Lähdin mee Tolpallen mahanpanija
3.7.1809 Kosken Herran [94] arckua Tekemäsä
5.7.1809 Kuoli Kircko Herra [95] arckua tekemäsä Lämmin sää
9.7.1809 Haudattin Kircko Herra Lämmin sää
10.11.1809 Kuoli Johan Henrikin Poika Tolppa [96] on syntynyt 1766 ja Kuollut 10 päivä maras kuu 1809 Lämmin aiwan Suvi tuulen Myrsky
18.11.1809 menime Tolpallen mahanpanijasin
26.6.1810 Suomelasa arckua tekemä
17.4.1811 Sipilän Frökynän arkk
14.6.1811 anian Farin maahan panijas
5.4.1812 Ehtolla kel:6 Kuoli Sophia Matts tytär 60 wuden --
12.4.1812 oli Maahan panijaset paljon Lunta
7.9.1812 Kakilassa Rumin arckua Kowa yö Kylm
9.9.1812 Biörnyllä Ruumin arckua yö Kylmä
11.1.1817 Kuoli yxi Rakas Naapuri Johan Jakobpin Poika Kesola [97] Kirkon Kyläsä Hieno Sää Koko Talwen 21 Tein minä Rumin arckua 24 Sain walmixi
2.2.1817 Ja Haudattin Kesola Hieno Sää
4.6.1817 Julma Ryssän Karannet Sotamiehet Tappovat Kässän mattin ja Lenan [98] Wuohinitun Talosa
17.3.1820 Marttilan Ulrikan Tytär joka on Synty Wuonna 1818 Heinä Kuusa 29 päiwä Kello 11.amulla ja on Elokuusa 2 päiwän Ristitty Johanna antin Tytärexi Kuoli Johanna antin Tytär [99] Marttilasa 17.paivana maals Kuu 1820 Kello 11 amulla Sitte Kuin hän oli elänyt 1.aiastajan 7 kuukauta ja 2.Wicko ja 4 päiwä Tayten
30.3.1820 Haudattin Johanna
17.4.1820 Kuoli Tallisen muori [100] aivan Kore Suwen tulo
24.3.1822 Kuoli marttilan poika Jhohan Antin poika [101] Sato wettä
31.3.1822 Haudattin tämä Lapsi
22.5.1822 kuoli Selanderin axeli [102] Kowa kuiwus
27.5.1822 Haudattin
21.10.1822 Kuoli Korkijasti opinut, Herra Prowasti Carl Constan: Hildén [103] kello 5 amulla pävän Koisa
22.1.1823 oli Korkijasti opinen Herran Ja Prowastn Hautaus päiwä Ja Mahan panijas päiwä Hieno Sää Koko Kuun
29.3.1823 Koli Welien Tolpan Henrik [104]
20.4.1825 Kuoli Kirckoherra Colerus [105]
10.-11.4.1826 Kuoli Toutosen Herra Fentricki Brasse [106] ynnä Manteren Laurilan Kansa Jarfwen
16.7.1830 Kuoli Marttilan Ewa Lisa antin tytär [107] oltin Lehdesä Kiwijärfwesä
25.7.1830 oli mahan paniaiset marttilasa
3.7.1831 Kuoli Carl Selander [108] Kello 1. Jäl. pu:
26.5.1833 Kuoli Kircko Wärli [109] Johan Hackila
25.6.1834 Kuoli Rusholari Kaltsila
28.7.1834 Rusholi Katsilan mahan panijaset
20.1.1837 Kuoli Pappilan Brustinna [110]
23.1.1837 Tehtin meillä Rumin arcku
23.2.1837 oli Papppilan Prustinnan Mahan panijas päiwä Talwi on ollut Lumeton tähän asti mutta nyt alko Lumisexsi ja tuulisexsi Isona Ryöppyin Kansa Kowat Packaset Lumi Ryoput
28.3.1837 Kuoli Prowast Roos [111] Kello 3 oli amulla 29 Tehtin meillä Rumin arckua Roosin Rumin arcku Browastin
18.4.1837 oli Prowastin Mahan panijas päiwa ja pidettin Rumin sarna Kirkosa

Rippikirjan alkuun ensimmäisille lehdille Mantereen kylän tietojen päälle Heikki Tallgrén on kirjoittanut:

(s. 2) Henric Tallgrén 1838 Kuolli Thomas Tallgrén Tammi Kuusa sinä 21.päivä olli ma'anpaniaisett 5:p Helmi Kuusa
(s. 3) 1838 oli Kalun Kijriotus 15. p. Elokuu
(s. 6) 1842 Kuolli Sara Berg Heinäkuusa 1:p oli 85 Wuota Wanha oli Mannbaniaiisett Heinäkuusa 12 p Tallgrén


Tallgrénin suomen kieli

Tallgrénin äidinkieli oli Vesilahden murre. Sitä, milloin ja miten hän oli kirjoitustaitonsa hankkinut, ei enää pystytä selvittämään, mutta viimeistään avioliitossaan hän joutui läheiseen suhteeseen luku- ja kirjoitustaitoisen kansanmiehen eli vaimonsa enon, entisen suntion Simo Blankin kanssa.

Tallgrén kirjoitti muistiinpanonsa puhekieltään tavoitellen ja oikeinkirjoitus horjuen. Sama sana on kirjoitettu eri tavoin eri päivinä, kirjaimia puuttuu tai kirjaimet ovat vaihtaneet paikkaa. T-kirjaimen poikkiviiva puuttuu usein. Monesti sana alkaa isolla alkukirjaimella keskellä lausetta, ja esimerkiksi iso-k ja pikku-k ovat lähes samanlaiset. Myös pikku-j, iso-j ja iso-i ovat hämmentävän samanlaiset.

Esimerkiksi sanaa 'talkoot' Tallgrén kirjoittaa seuraavasti: taloh, talvot, talot, talkot. Sanasta 'byggning' eli 'rakennus' on seuraavat kirjoitusasut: bykning, Bygning, Bygnign, Bygnigk, Bygnig, Byygnig, Byygning, Byygnigk. Nykysuomalaisenkin olisi vaikea korvakuulolta kirjoittaa sukunimeä Adlercreutz. Tallgrén päätyi muotoon atfgröyz tai atsgröyz.

Kuitenkin tekstit ovat suurimmaksi osaksi lukukelpoisia ja myös persoonallisia. Hyvin johdonmukaisesti Tallgrén aloittaa merkintänsä aina päivämäärällä ja aivan oikeassa reunassa ovat lopuksi säätiedot. Tärkeät asiat on kirjoitettu suuremmilla kirjaimilla kuin mitättömät asiat.

Tallgrénin on täytynyt tuntea oman aikansa suomen kielen kirjoituskäytäntöä, sillä hän esimerkiksi korvasi tavallisesti d-kirjaimella puheessa olleen l:n tai r:n. Hän kirjoittaa esim. meidän ja uuden, vaikka murteessa on sanottu meirän/meilän, uuren/uulen. Kerran tekstissä on sana lehlen pro 'lehden' ja sana taulijn pro 'taudin'. Myös inessiivin kirjoittaminen yhdellä s:llä on ilmeisesti vanhasta kirjasuomesta peräisin, sillä Vesilahti on ssa-aluetta. [112]

Tallgrénin merkinnöissä on 1800-luvun ortografian mukaan vielä ns. vieraita kirjaimia ja kirjainyhdistelmiä b, c, ck, d, f, fv, fw, g, gk, q, w ja x. Vokaalien merkitsemisessä hän käytti epäjohdonmukaisesti joko yhtä tai kahta kirjainmerkkiä silloin kun murteen mukaisessa ääntämisessä on pitkä vokaali. Joskus hän merkitsi pitkän äänteen vetämällä vaakaviivan kirjaimen yläpuolelle.

Seuraavat Vesilahden murrepiirteet näkyvät Tallgrénin kirjoituksessa:

- ts:n vastineena on vaihtelematon tt (ittelleni, vittoja)
- k:n astevaihtelutapaukset hakea:hajen, näkee:näjen, mäki:mäjen; alkaa:aljettiin
- sananloppuisen konsonantin säilyminen sanoissa kuorret (kuore), sadeh (sade), kulpeeh (kulpea) 'viileä'
- sananalkuiset kaksoiskonsonantit (provasti, pruustinna, skaappi, skääsit, snikkari, stalli, stapuli, traput)
- painottoman tavun -i-loppuisen diftongin säilyminen sanassa hevoinen
- ea-yhtymä muodossa ija tai ee (korkija, valkija, kipijä; suopee, koree)
- i-alkuisiin vokaaliyhtymiin (ia, ie, io, iä, iö) äännettäessä lisätty j (vaalija, pellavija, särkijä, Krääkijöön)
- yleiskielen oa-yhtymä pitkänä vokaalina (peltoo)
- 3. infinitiivin illatiivin muodot antaan, tul(l)een, men(n)een
- allatiivin muoto -llen (Jaanullen, Tolpallen, minullen)
- sana 'katiska' muodossa kartiska, sana 'pois' muodossa poies


Viitteet

[1]   Kastettu 23.7.1705 Mouhijärvellä, k. 1765-1775 Tottijärvellä.

[2]   S. 20.2.1699 Mouhijärvellä, k. 7.5.1769 Mouhijärvellä.

[3]   S. 1697, k. ennen vuotta 1781 Mouhijärvellä.

[4]   S. 1705 Tottijärvellä, k. 1781 Tottijärvellä.

[5]   S. 20.12.1733 Tottijärvellä, k. 8.11.1797 Tottijärvellä.

[6]   S. 20.6.1735 Tottijärvellä, k. 1772 Tottijärvellä.

[7]   S. 5.12.1735 Tottijärvellä, k. 1.11.1814 Suoniemellä.

[8]   S. 2.6.1732 Suoniemellä, k. 13.4.1794 Suoniemellä.

[9]   S. 26.5.1738 Tottijärvellä, k. 1787 Tottijärvellä.

[10]   S. 30.7.1742 Tottijärvellä, k. 13.10.1815 Tottijärvellä.

[11]   S. 1744 Tottijärvellä, k. 1789 Tottijärvellä.

[12]   S. 1745 Tottijärvellä, k. 5.11.1802 Tottijärvellä.

[13]   S. 14.3.1750 Tottijärvellä, k. 23.5.1816 Tottijärvellä.

[14]   S. 24.10.1746 Tottijärvellä, k. 25.6.1817 Tottijärvellä.

[15]   S. 24.1.1753 Tottijärvellä, k.

[16]   S. 1686 Tottijärvellä, k. 1765-1775 Tottijärvellä.

[17]   S. 1700, k. 1783 Tottijärvellä.

[18]   S. 26.5.1738 Tottijärvellä, k. 1787 Tottijärvellä.

[19]   S. 14.2.1739, k. 27.4.1809 Tottijärvellä.

[20]   Jaakko 1.3.1764-16.5.1765, Aatamin kaksonen Antti 22.4.1774-1777, Matti 29.8.1776-1777, Mikko 18.11.1777-1777, Taavetti 10.9.1779-1779, kaikki Tottijärvellä.

[21]   S. 14.2.1758 Tottijärvellä.

[22]   S. 1753 Tottijärvellä, k. 2.5.1806 Tottijärvellä.

[23]   Maria Sophia, s. 23.7.1784; 1785-1789 elänyt lapsi; Agatha, s. 3.2.1787; Loviisa, s. 1.12.1788; Karl, s. 17.9.1790; Henrik Johan, s. 11.1.1794; Regnata, 24.6.1796-1798 ja Benjam, s. 30.8. 1801, kaikki Tottijärvellä.

[24]   S. 11.11.1759 Tottijärvellä, k. 29.3.1823 Tottijärvellä.

[25]   S. 29.6.1752 Karkussa, k. 30.10.1808 Tottijärvellä.

[26]   Johannes Heikinpoika, s. 19.12.1791 Tottijärvellä, k. 16.5.1816 Tottijärvellä; Eeva Heikintytär, s. 8.8.1794 Tottijärvellä.

[27]   S. 27.7.1814 Tottijärvellä.

[28]   S. 30.12.1761 Tottijärvellä, k. 12.9.1808 Karkussa.

[29]   S. 1746, k. 22.9.1808 Karkussa.

[30]   Heikki Heikinpoika, s. 21.2.1791 Tottijärvellä; Aatami Heikinpoika, s. 7.9.1794 Tottijärvellä.

[31]   S. 10.6.1766 Tottijärvellä, k. 10.11.1809 Tottijärvellä.

[32]   S. 1762 Tottijärvellä, k. 29.4.1809 Tottijärvellä.

[33]   Johannes Juhonpoika 25.12.1794-19.6.1798, Maria 25.9.1800-4.2.1801, Anna Lovisa s. 10.12.1802 ja kuolleena syntynyt poikalapsi 12.12.1802. Kaikki Tottijärvellä.

[34]   S. 10.12.1802 Tottijärvellä.

[35]   Juho Matinpoika, s. 27.9.1782; Kaisa Juhontytär, s. 1784.

[36]   S. 17.4.1771 Tottijärvellä, k. 17.11.1814 Tottijärvellä.

[37]   S. 1768 Tottijärvellä.

[38]   Heikki Heikinpoika, s. 9.11.1797 Tottijärvellä; Eeva Katariina Heikintytär, s. 13.11.1801 Tottijärvellä.

[39]   S. 1786.

[40]   Syntyi kaksosena 22.4.1774 Tottijärvellä.

[41]   S. 16.8.1781 Tottijärvellä.

[42]   S. 28.2.1759 Vesilahdella, k. 1.7.1842 Vesilahdella.

[43]   S. 1723, k. 1795 Vesilahdella.

[44]   Arajärvi 1950, s. 496.

[45]   S. 25.7.1730, k. 30.3.1808 Vesilahdella.

[46]   Isaak Högander, s. 2.1.1798, Anna Juhantytär, s. 21.12.1798, lapset Emma, s. 13.10.1823, Anton ja Eeva, s. 19.6.1830.

[47]   S. 27.12.1803.

[48]   S. 1724, k. 1797 Vesilahdella.

[49]   S. 1726, k. 1792 Vesilahdella.

[50]   S. 1697, k. 30.11.1770 Vesilahdella.

[51]   S. 1721 Vesilahdella, k. 1795 Vesilahdella.

[52]   Arajärvi 1950, s. 541, 560.

[53]   S. 19.8.1766 Vesilahdella.

[54]   S. 1769, vihitty 14.10.1795 Vesilahdella.

[55]   S. 12.10.1751 Vesilahdella, k. 29.4.1833 Vesilahdella.

[56]   S. 1757 Vesilahdella, k. 1799 Vesilahdella.

[57]   S. 5.2.1749 Vesilahdella, k. 1828 Vesilahdella.

[58]   S. 6.10.1782 Vesilahdella, k. 3.7.1831 Vesilahdella.

[59]   Anna Selander, s. 22.11.1780 Vesilahdella; Margareta Selander, s. 18.11.1787 Vesilahdella; Kristiina Selander, s. 21.2.1794 Vesilahdella.

[60]   S. 1763 Vesilahdella.

[61]   Eeva Katariina, s. 20.11.1792 Vesilahdella; Maria, s. 15.8.1795 Vesilahdella; Ulla, s. 18.9.1798 Vesilahdella; Annastiina s. 20.3.1801.

[62]   Heikki, s. 12.1.1804; Kalle, s. 1.5.1807.

[63]   S. 4.2.1793 Vesilahdella, k. 6.6.1851 Vesilahdella.

[64]   S. 30.6.1796 Vesilahdella, k. 15.5.1857 Lempäälässä.

[65]   S. 17.11.1785 Maariassa, k. 19.4.1851 Vesilahdella.

[66]   S. 8.10.1794 Vesilahdella, k. 28.2.1859 Lempäälässä.

[67]   Juho Yrjönpoika, s. 24.12.1758; Liisa Mikontytär, s. 30.10.1770.

[68]   S. 1796, k. 11.2.1816 Vesilahdella.

[69]   S. 25.9.1814 Vesilahdella, k. 16.7.1830 Vesilahdella.

[70]   Johanna 29.7.1818-17.3.1820; Juha 31.5.1821-24.3.1822; Anna Kristiina, s. 18.4.1823; Heikki, s. 15.8.1826; Antti, s. 21.4.1829; Tuomas, s. 21 12.1831 ja Iisakki, s. 1.12.1834, kaikki Vesilahdella.

[71]   Jokioisten Jaanu oli kappalaisen puustelli.

[72]   Johanna Antintytär, Tuomas Tallgrenin tyttären Ulrikan tytär.

[73]   Juho Antinpoika, Tuomas Tallgrenin tyttären Ulrikan poika.

[74]   Karl Konstantin Hildén, Vesilahden khra 1813-1822.

[75]   Annastiina Antintytär, Tuomas Tallgrenin tyttären Ulrikan tytär.

[76]   Tuomas Antinpoika, Tuomas Tallgrenin tyttären Ulrikan poika.

[77]   Kalle Matinpoika (Carl Mattsson) Selander, s. 6.10.1782 Vesilahdella ja Liisa Juhantytär, s. 2.10.1793.

[78]   Mahdollisesti Anna Matintytär Selander, s. 22.1.1779.

[79]   Simo Blank, s. 1723, Vesilahden suntiona vuoteen 1792. Tuomas Tallgrenin vaimon eno.

[80]   David Wegelius, s. 30.5.1726. Vesilahden kirkkoherra 1769-1806. Rovastin arvonimi v. 1789.

[81]   David Reilin, Vesilahden srk:n ylimääräinen pappi 1800-1807. Puoliso 25.9.1804 Magdalena Wegelius, s. 7.10.1766 Vesilahdella, kirkkoherra David Wegeliuksen tytär.

[82]   Kristiina Antintytär (Christina Andersdotter), s. 25.7.1730 Vesilahden Narvan kylässä. Edellisen suntion Simo Blankin leski.

[83]   Anna Heikintytär, s. 30.12.1761 Tottijärvellä, Tuomas Tallgrenin sisar, ja hänen miehensä Heikki Erkinpoika, Karkun (Suoniemen) Sarkolan Erkkilän isäntä, s. 1746 Karkussa.

[84]   Maria Erkintytär, s. 27.6.1752 Karkussa, Tuomas Tallgrenin veljen Heikki Heikinpojan vaimo, Tottijärven toisen Tolpan talon emäntä.

[85]   Jaakko Pertunpoika (Jacob Benjami), s. 1731, Vesilahden kirkonkylän Kesolan talon vanhaisäntä.

[86]   Mikko Tuomaanpoika, s. 1748, Vesilahden kirkonkylän Björnin talon isäntä 1778-1809.

[87]   Margareta Christina Lundan, s. 5.5.1756, k. 8.2.1809 Vesilahdella, Vesilahden kirkonkylän Tapolan emäntä.

[88]   Elisabeth Kallentytär, s. 1.3.1766 Vesilahdella, Kaltsilan rusthollin tytär, Rautialan rusthollin emäntä.

[89]   Ks. viite 71.

[90]   Heikki Matinpoika, s. 21.12.1759.

[91]   Valpuri Antintytär, s. 14.2.1739, Tolpan talon vanhaemäntä.

[92]   Anna Laurintytär, s. 1762, Tuomas Tallgrenin veljen Juho Heikinpojan vaimo, Tottijärven Tolpan toisen talon emäntä.

[93]   Sophia Silfersvärd, s. 5.4.1751, k. 31.5.1809 Vesilahdella, Kosken Orimuksen emäntä, maanmittari Petteri Bergiuksen puoliso.

[94]   Petter Bergius s. 16.2.1750 Vesilahdella, k. 3.7.1809 Vesilahdella, Kosken Orimuksen isäntä, maanmittari.

[95]   Karl Fredrik Wegelius, s. 18.7.1759 Vesilahdella. Vesilahden apupappina 1783-1787, kappalaisena 1787-1807 ja kirkkoherrana 1807-1809.

[96]   Juho Heikinpoika, s. 10.6.1766 Tottijärvellä. Tottijärven Tolpan talon poika ja jaetun Tolpan toinen isäntä. Tuomas Tallgrenin veli.

[97]   Juha Jaakonpoika, s. 15.2.1764 Vesilahdella. Kirkonkylän Kesolan poika ja isäntä 1781-1817.

[98]   Matti Yrjönpoika, s. 26.1.1767, Vesilahden kirkonkylän Kässän vävy ja isäntä 1811- ja hänen vaimonsa Leena Matintytär s. 27.8.1774.

[99]   Tuomas Tallgrenin tyttären Ulrikan tytär, s. 29.7.1818.

[100]   Vesilahden kirkonkylän Tallisen vanhaemäntä, leski Valpuri Tuomaantytär s. 25.4.1750.

[101]   Tuomas Tallgrenin tyttären Ulrikan poika, s. 31.5.1821.

[102]   Akseli Kallenpoika Selander, s. 11.5.1818 Vesialhdella. Lukkari Kalle Selanderin poika.

[103]   Karl Konstantin Hildén, s. 14.1.1764. Vesilahden khra 1813-1822. Rovastin arvo 1817.

[104]   Heikki Heikinpoika, s.11.11.1759 Tottijärvellä, Tottijärven Tolpan talon poika ja jaetun Tolpan toinen isäntä. Tuomas Tallgrenin veli.

[105]   Arajärvi 1950, s. 468: Säkylän kappalainen Fredrik Johan Colerus oli nimitetty Vesilahden kirkkoherraksi v. 1823, ja hänen piti ottaa virka vastaan 1.5.1825.

[106]   Vänrikki Gabriel Gustaf Brasse, Mantereen Marttilan rusthollin isäntä 1810-1826.

[107]   Eevaliisa Antintytär, s. 25.10.1814 Vesilahdella, Tuomas Tallgrenin vävyn tytär hänen ensimmäisestä avioliitostaan.

[108]   Carl Mattsson Selander, s. 6.10.1782 Vesilahdella, Vesilahden lukkarin poika, "nuori lukkari" rippikirjassa 1816-.

[109]   Kirkkoväärti.

[110]   Anna Maria Grundström, s. 11.8.1782 Tammisaaressa.

[111]   Erik Roos, s. 18.4.1768 Eurassa. Vesilahden khra 1826-1837, rovastin arvonimi v. 1834.

[112]   Rapola 1947, s. 91-92.


Lähdeluettelo

Painetut lähteet:

Kirsti Arajärvi, Vesilahden historia. Tampere 1950.

Martti Rapola, Johdatus Suomen murteisiin. Tietolipas 4. Helsinki 1947.


Painamattomat lähteet:

Karkun srk:n rippikirjat 1765-1835 mikrofilmit JK 982-985.

Mouhijärven srk:n rippikirjat 1748-1754, 1756-1761, 1763-1780 (mf JK 834).

Mouhijärven srk:n historiakirjat: syntyneet, vihityt, kuolleet 1665-1728, 1753-1784 (mf:t JK 838 ja SSS 55638).

Tottijärven srk:n rippikirjat 1706-1853 (mf TK 719-721).

Tottijärven srk:n historiakirjat: syntyneet 1692-1707, 1739-1744, 1756-1761 (mf:t TK 722 ja SSS 55699).

Tottijärven srk:n historiakirjat: kuolleet 1696- (mf SSS 55699).

Vesilahden srk:n rippikirja 1688-1694 (mf TK 178).

Vesilahden srk:n rippikirjat 1795-1838 (mf TK 179-180).

Vesilahden srk:n historiakirjat: syntyneet 1755-1808, vihityt 1756-1808 (mf TK 182 ja SSS 55712).

Vesilahden srk:n historiakirjat: syntyneet 1837-1869, vihityt 1837-1858, kuolleet 1838-1878 (mf TK 183 ja SSS 55712).

Vesilahden srk:n muuttokirjat 1815-1870 (mf TK 185).


Tuomas Tallgrénin koko päiväkirja ja arkistomateriaalilla täydennetty historiikki ilmestyy lähitulevaisuudessa dipl.ins. Mikko Kylliäisen ja fil. kand. Ritva Puron toimittamana ja Vesilahti-seuran kustantamana.

Toimitus


Referat

Ritva Puro: Tomas Tallgréns dagbok

Kyrkvärden i Vesilax Tomas Tallgrén föddes i Tottijärvi 13.11.1768 och dog i Vesilax 21.1.1838. Hans föräldrar var bondsonen från Tolppa hemman Henrik Jakobsson och Valborg Andersdotter. Tallgréns hustru Sara Berg var dotter till klockaren i Vesilax Karl Andersson Berg och Anna Matsdotter Blank, som tillhörde en lokal soldatsläkt. Tomas sattes som 15-årig i skräddarlära i Karkku och tog då namnet Tallgrén. Från år 1791 verkade han som kyrkvärd i Vesilax församling och efterträdde sin hustrus morbror Simon Blank.

Tomas Tallgrén var skrivkunnig och förde 1795-1837 dagbok genom att införa finskspråkiga anteckningar på blad i Vesilax äldsta kommunionbok från 1600-talet. En del av notiserna berör personer som fötts, vigts eller dött i församlingen. Då en del av församlingens kyrkböcker förstördes vid prästgårdens brand i början av 1800-talet, bildar Tallgréns anteckningar ett betydande komplement till de ofullständiga historieböckerna. Tallgréns uppgifter om födda, vigda och döda återges i artikeln i sin helhet.

Tallgréns övriga dagboksannotationer ger en god bild av hans vardag. Han var verksam som skräddare och gjorde därtill många slags bygg- och reparationsarbeten, murade ugnar, snickrade kistor och skåp, deltog i gemensamma arbetskalas, fiskade och skötte sina odlingar och sin boskap.


Genos 67(1996), s. 155-166, 186-187

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet | Lähdeluettelo | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1996 hakemisto | Vuosikertahakemisto