GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Juhlavuoden alkaessa - Vid jubileumsårets början

Terhi Nallinmaa-Luoto

Suomen Sukututkimusseura täyttää tänä keväänä 80 vuotta ja on siis hieman vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan keväällä Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja n:o 44 ja syksyllä sukututkimusopas, ja Genoksen ulkoasu on perusteellisesti uudistettu. Genokseen kirjoittavia muistetaan tästä lähtien joka numerossa ilmestyvillä kirjoitusohjeilla.

Myönteisten näkymien ohella Genoksen toimituksen piiriin tulee tietysti kielteisiäkin asioita. Viimeksimainittuihin kuuluu erään parikymmentä vuotta sukututkimusta harrastaneen lukijan havainto: toiset tutkijat, joille hän on auliisti antanut tutkimustensa tuloksia, ovat julkaisseet niitä omissa nimissään mainitsematta mitään siitä, keneltä tiedot on saatu. Joissakin sukukirjoissa hänen antamiaan tietoja - ilman lähdeviitettä - on ollut jopa kymmeniä sivuja. Asialla ovat usein olleet henkilöt, jotka ovat juuri aloittaneet sukututkimuksen, hankkineet tietokoneen ja pyrkineet syöttämään siihen mahdollisimman monta nimeä, jotka on koottu jo ilmestyneistä sukututkimuksista.

Menettely on vastoin sekä hyvää tapaa että tekijänoikeuslakia. Valmiit sukututkimukset, myös vaatimattomassa monistemuodossa ilmestyneet, on tarkoitettu muidenkin tutkijoiden käytettäviksi, mutta vain siten, että julkaistaessa ilmoitetaan niiden tekijän nimi ja muut tarpeelliset lähdetiedot. Mallia niiden merkitsemiseen voi halutessaan katsoa Genoksessa ilmestyvistä kirjoittajien ohjeista.



Genealogiska Samfundet i Finland fyller denna vår 80 år och är alltså litet äldre än det självständiga Finland. Jubileumsåret till ära utges Samfundets Årsskrift nr 44 på våren och en handbok i släktforskning på hösten, och Genos typografi har än en gång förnyats. De som publicerar sig i Genos blir härefter ihågkomna med anvisningar rörande artiklarnas utforming i varje nummer.

Vid sidan av positiva utvecklingsdrag kommer förstås även negativa drag inom synhåll för Genos redaktion. Till de senare hör en observation som gjorts av en släktforskare som varit verksam redan ett tjugotal år: andra släktforskare åt vilka han generöst meddelat resultat av sina forskningar, har publicerat dessa i eget namn utan att med ett ord upplysa om från vem de fått dessa uppgifter. I endel släktböcker har sådana uppgifter - utan källhänvisning - återgetts på ett tiotal sidor! Det har härvid ofta rört sig om nybörjare som skaffat sig dator och i den inmatat så många namn och uppgifter som möjligt ur tidigare publicerade utredningar.

Förfarandet strider såväl mot god sed som mot lagen om upphovsmannarätt. Färdigställda släktutredningar, även sådana som utkommit anspråkslös stencil, är avsedda för forskare att utnyttja, men bara med angivande av forskarens namn och övriga behövliga källuppgifter. Modell för detta kan vid behov inhämtas ur de anvisningar för författare, vilka ingår i denna tidskrift.


Genos 68(1997), s. 1

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1997 hakemisto | Vuosikertahakemisto