GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Sukututkimuksen uusi aluevaltaus - Nya landvinningar inom släktforskningen

Jyrki Paaskoski

Vuonna 1932 Genoksessa ilmestyneessä artikkelissa Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista Sukututkimusseuran sihteeri, kamreeri Osmo Durchman esitteli sotilas-, hospitaali-, vankila-, ruukki- ja tehdasseurakuntien ohella myös maamme ortodoksiset, roomalaiskatoliset, juutalaiset ja muhamettilaiset seurakunnat ja niiden säilyneet historiakirjat. Mittava kirkonarkistojen puhtaaksikirjoitushanke oli aloitettu 1924 Durchmanin johdolla. Genoksen artikkelin eräänä tavoitteena oli hankkia ulkopuolista rahoitusta kyseisten seurakuntien historiakirjojen kopioimiseen.

Ortodoksisten seurakuntien historiakirjat eli metrikat jäivät kuitenkin kopioimatta. Ortodoksiset seurakunnat sen paremmin kuin valtiokaan eivät osallistuneet kustannuksiin, eikä Durchmanilla sitä paitsi ollut käytössään edes sopivia venäjänkielentaitoisia kopioijia. Lähdeongelmiensa vuoksi ortodoksiset suvut jäivät 50 vuodeksi sivuun sukututkimuksen valtavirrasta. Vasta kun kiinnostus ortodoksisukujen tutkimusta kohtaan virisi laajemmin 1980-luvulla, ryhdyttiin pitäjäseurojen toimesta historia- ja rippikirjojen suomentamiseen. Impilahtelaisten seura toimi aloitteentekijänä, ja yhdistys rahoitti Kitelän ortodoksisen seurakunnan metrikoiden ja rippikirjojen käännöstyön vuosina 1983-1988. Tämän jälkeen on suomennettu myös Pitkärannan, Annantehtaan ja Suojärven seurakuntien kirkonkirjat. Suistamon osalta hanke on juuri käynnistynyt.

Myös järjestöpuolella tapahtui parannuksia, kun vuonna 1993 perustettiin Ortodoksisukujen tutkijapiiri ry pitämään yhteyttä tutkijoiden välillä. Piirin tehtäväksi asetettiin ortodoksisten sukujen tutkimuksen edistäminen Suomessa. Tällä vuosikymmenellä ortodoksisukujen tutkimus on saanut vakiintuneen aseman, eikä se enää ole pelkkä kuriositeetti.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta historiakirjojen kopioimistyön päättymisestä. Nyttemmin sen tulokset, eli niin sanotut mustat kirjat, ovat sukututkimuksen historiaa. Kirjat on kuvattu mikrokorteille, ja osa niistä on viety tietokantaan HisKi- eli historiakirjojen tallentamisprojektin ansiosta. Olisi suotavaa, että myös ortodoksisten seurakuntien metrikat pääsisivät HisKin kautta sukututkijoiden laajempaankin käyttöön.


I en artikel kallad Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista i Genos 1932 presenterade Genealogiska Samfundets sekreterare Osmo Durchman vid sidan av militär-, hospital-, fängelse-, bruks- och fabriksförsamlingar även de ortodoxa, romersk-katolska, judiska och muhammedanska församlingarna i vårt land samt de historieböcker som bevarats inom dessa församlingar. År 1924 hade det omfattande arbetet med att renskriva kyrkoarkiven inletts under Durchmans ledning. Ett av målen med artikeln i Genos var att skaffa utomstående finansiering för kopieringen av de ifrågavarande församlingarnas historieböcker.

De ortodoxa församlingarnas historieböcker eller metrikor förblev dock okopierade. Varken de ortodoxa församlingarna eller staten deltog i kostnaderna och Durchman hade för övrigt inte ens tillgång till lämpliga ryskkunniga kopister. Till följd av sina källproblem kom de ortodoxa släkterna att stå på sidan om huvudströmningarna inom släktforskningen under 50 år. Först på 1980-talet, då intresset för forskning i ortodoxa släkter växte sig allt starkare, började man på försorg av sockenföreningarna översätta historie- och kommunionböckerna till finska. Impilahtelaisten seura fungerade som initiativtagare och finansierade åren 1983-1988 översättningen av Kitelä ortodoxa församlings metrikor och kommunionböcker. Efter detta har också kyrkböckerna för Pitkäranta, Annantehdas bruks och Suojärvi församlingar översatts till finska. För Suistamo har ett motsvarande projekt nyligen kommit igång.

Också på organisationssidan skedde förbättringar då Ortodoksisukujen tutkijapiiri ry grundades 1993 för att upprätthålla kontakten mellan forskarna. Dess uppgift var att befrämja forskning i ortodoxa släkter i Finland. Under detta årtionde har forskningen i ortodoxa släkter konsoliderat sin ställning och upplevs inte längre enbart som en kuriositet.

I år har 50 år förflutit sedan kopierandet av historieböckerna upphörde. I dag är resultatet av detta arbete, de s.k., svarta böckerna, en del av släktforskningens historia. Böckerna har fotograferats på mikrokort och en del av dem har matats in i en databas tack vare det s.k. HisKi-projektet för lagring av historieboksmaterial. Det vore önskvärt att också de ortodoxa församlingarnas metrikor skulle nå en vidare släktforskargrupp via HisKi.


Genos 69(1998), s. 1

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1998 hakemisto | Vuosikertahakemisto