GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Uusia näkökulmia keskiaikaan ja 1500-lukuun - Nya synpunkter på medeltiden och 1500-talet

Jyrki Paaskoski

Antiikin ja renessanssin pimeäksi välikaudeksi leimattu keskiaika ja sitä seurannut uskonpuhdistuksen ja nousevan kuningasvallan 1500-luku ovat alkaneet uudelleen kiinnostaa historiantutkimusta ja arkeologiaa. Maailmalla julkaistaan jatkuvasti uutta keskiaikatutkimusta, ja tieteelliset aikakauskirjat ovat kukin vuorollaan ottaneet teemanumeroidensa aiheeksi keskiajan.

Euroopan yhdentyminen on luomassa poliittista, taloudellista ja kulttuurista kokonaisuutta, jonka esikuvana on pidetty juuri keskiajan katolisen kirkon yhtenäiskulttuuria. Voidaankin väittää, että keskiaikatutkimuksen avulla etsitään nykyisen yhdentyvän Euroopan juuria. Oma tutkimuksemme haluaa puolestaan osoittaa, että Suomikin oli tuon läntisen yhtenäiskulttuurin piirissä viimeistään 1100-luvulta lähtien.

Viime vuosien suomalainen keskiaikatutkimus on hakenut uusia näkökulmia ja tutkimustuloksia tieteiden välisellä yhteistyöllä. Kun historian, taidehistorian ja historiallisen ajan arkeologian lähdemateriaalia on analysoitu yhdessä, on saatu uusia tietoja muun muassa keskiajan kartanoista, kirkoista ja kaupungeista. Erityisesti on mainittava Jarl Gallénin ja John Lindin asiakirjalähteisiin perustuva teoria Pähkinäsaaren rauhan kaksihaaraisesta rajalinjasta, joka on saanut tukea arkeologeilta.

Suku- ja henkilöhistoriassa keskiaika ja 1500-luku ovat olleet lähteiden niukkuuden ja sisäisen aukollisuuden vuoksi hankalasti tutkittava ajanjakso. Tavallisimmin käytettävissä ovat olleet kahdeksanosainen Finlands Medeltidsurkunder (1910-1935), Turun tuomiokirkon Mustakirja (1890), Edvard Grönbladin kaksiosainen Nya källor till Finlands medeltidshistoria (1852) ja Henrik Gabriel Porthanin julkaisema Paavali Juusteenin latinankielinen Piispainkronikka laajoine selityksineen (M. Pauli Juusteen - Chronicon Episcoporum Finlandensium, annotationibus et sylloge monumentorum illustratum, 1784-1800). Henkilöhistorian ja sukututkimuksen kannalta julkaisujen hakemistot ovat osoittautuneet korvaamattomiksi.

Keskiajan ja 1500-luvun lähteiden aukollisuus edellyttää kaikkien tunnettujen asiakirjasarjojen rinnakkaista käyttöä. Henkilöhistorian osalta haaste on valtava. Keskiajan ja uuden ajan alun yksilö omassa yhteisössään on kiehtova tutkimuskohde, josta yhä useammat tutkijat ovat kiinnostuneita.


Medeltiden, som stämplats som en mörk period mellan antiken och renässansen, och det därpå följande 1500-talet präglat av reformation och tilltagande kungamakt har åter börjat intressera historieforskningen och arkeologin. På olika håll i världen publiceras medeltidsforskning kontinuerligt och de vetenskapliga tidskrifterna har i tur och ordning utgett specialnummer med medeltiden som tema.

Den europeiska integrationen håller på att skapa en politisk, ekonomisk och kulturell helhet, vars förebild ansetts vara just den medeltida katolska kyrkans enhetskultur. Man kan t.o.m. hävda att man med hjälp av medeltidsforskningen försöker utreda vilka rötterna för dagens alltmer integrerade Europa är. Vår egen forskning vill för sin del påvisa att också Finland senast fr.o.m. 1200-talet varit en del av denna västliga enhetskultur.

Genom interdisciplinärt samarbete har den senaste tidens finländska medeltidsforskning sökt nya infallsvinklar och forskningsresultat. När man gemensamt har analyserat historiskt och konsthistoriskt källmaterial liksom också arkeologiskt källmaterial från historisk tid har man erhållit ny information rörande bl.a. medeltida gårdar, kyrkor och städer. I detta sammanhang kan i synnerhet Jarl Galléns och John Linds teori om Nöteborgsfredens två skilda gränslinjer nämnas - en teori som även stöds av arkeologer.

Inom släkt- och personhistorien har medeltiden och 1500-talet varit en svårundersökt period till följd av bristen på källor, som dessutom uppvisar luckor. I regel har forskarna kunnat utnyttja det åttadelade verket Finlands Medeltidsurkunder (1910-1935), Åbo domkyrkas Svartbok (1890), Edvard Grönblads tvådelade Nya källor till Finlands medeltidshistoria (1852) och Paul Juustens latinskspråkiga Biskopskrönika med omfattande kommentarer utgiven av Henrik Gabriel Porthan (M. Pauli Juusten - Chronicon Episcoporum Finlandensium, annotationibus et sylloge monumentorum illustratum, 1784-1800). För personhistorien och släktforskningen har publikationernas register visat sig ovärderliga.

Luckorna i källmaterialet från medeltiden och 1500-talet medför att alla kända handlingsserier bör nyttjas parallellt. För personhistoriens del rör det sig om en enorm utmaning. Individen i sin egen miljö under medeltiden och nya tidens början är ett fascinerande forskningsobjekt som allt fler forskare börjat intressera sig för.


Genos 69(1998), s. 101

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1998 hakemisto | Vuosikertahakemisto