GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Katinalan, Juttilan ja Suontaan suvuista

Tapio Vähäkangas

Eric Anthoni on tehnyt artikkelissaan Katinala- och Juttila-släkterna (Genos 1957, s. 61-66) oikaisun Jully Ramsayn selvityksiin Juttilan ja Katinalan rälssisuvuista teoksessa Frälsesläkter (s. 215 ja 229). Hän totesi kahden Anders Jönsson-nimisen miehen eläneen samaan aikaan. Sen vahvistaa myös 5.8.1561 tehty kauppakirja, jossa Anders Jönsson till Juttila myi Pälkäneen kirkkoherra Bertil Jönsinpojalle maata Katinalasta ja pyysi Anders Jönssonin till Katinala sinetöimään kauppakirjan (De la Gardien kokoelma, Finland I. BFH III:376 vain referaatti). Anders Jönsson siis omisti Tuuloksen Juttilan ja maita muuallakin Hämeessä, hän oli selvästi rälssimies. Hänen isänsä oli Katinalassa ja myöhemmin Juttilassa asunut Jöns Grelsinpoika. Anthoni ei tiedä Jönsin asuneen Juttilassa, mutta vuonna 1547 hänestä käytetään nimitystä Jöns Grelsson till Juttila (De la Gardien kokoelma, Finland I).

Jöns Grelsinpoika näyttää naineen Asserinpoikien sukuun kuuluneen Valborg Arvidintyttären. Tätä tukee tieto, että vuonna 1485 Jeppe Pederinpojalle tullut Juttila (FMU 4059) tavataan Jönsin ja hänen poikansa Andersin hallusta 1500-luvulla ja että Andersin vaakuna oli sama kuin Asserinpojillakin. Jeppe Pederinpojan tytär Margareta sai näet vävykseen Arvid Olofinpojan (Asserinpoikien sukua).

Anthonin arvelu, että Juttilan Anders Jönsinpojan vaimo olisi ollut Arvid Dubben pojan tytär, ei voi pitää paikkaansa. Arvidin pojat Erik ja Håkan tunnetaan vasta 1571-99 (Torsten G. Aminoff, Frälseätten Dubbe på Kråkö, Gentes Finlandiae III, s. 22-25; Tapio Vähäkangas, Dubbe. Genos 1994, s. 139). Anders Jönsinpojan vaimo näyttää Suontaan maaomaisuuden periytymisen perusteella arvioituna olleen Erik Erlandinpojan pojan Lars Erikinpojan tytär (Eric Anthoni, En åländsk frälsesläkt som överflyttar till Tavastland. HTF 1966, s. 152-154; Anthoni, Finlands medeltida frälse, s. 166, nootti 4). Anders Jönsinpojan toinen poika olikin nimeltään Lasse. Vanajan Sillanpään myynnin yhteydessä 1566 Juttilan Anders Jönsinpojan vaimo omisti veljenosan ja Inge Kostiaisen vaimo sisarenosan (BFH IV:319). Omistukset näyttäisivät palautuvan Lars Erikinpoikaan ja hänen sisareensa Kariniin. Arvid Dubben nimiin on merkitty Sillanpään omistus 1564-1565. Dubben vaimon äidin nimi oli Karin (Anthoni, Djäkn, Lydekesönernas ätt. ÄSF, s. 130). Hän näyttäisi olevan Lars Erikinpojan sisar. Tämän tyttären, äitinsä kaiman Karinin, avioliittoa ei ole tunnettu. Mies näyttäisi olleen viipurilaisporvari Inge Kostiainen.

Tietopohja voidaan tulkita myös vaihtoehtoisella tavalla. Sen mukaan Juttilan Anders Jönsinpoika olisi mennyt naimisiin Karin Erikintyttären kanssa. Suontaan omistusten joutuminen pääosin Andersin lapsille merkitsisi, ettei Lars Erikinpojalla ollut perillisiä. Sillanpään jako veljen- ja sisarenosiin puolestaan edellyttäisi silloin perinnönjakoa edellisen sukupolven aikana Erik Erlandinpojan ja tämän tuntemattoman sisaren kesken.

Reinhold Hausen ja Anthoni ovat tulkinneet Nils (Erlandinpoika) Djäknin sinetin esittävän turnajaiskypärää (FMS 140). Minusta siinä on selvästi edestä kuvattuna härän pää heinänkorret suussa ja tähti sarvien välissä. Hänen poikansa Erland Nilsinpojan vaakunaan on jäänyt jäljelle vain sarvet ja tähti niiden välissä (FMS 232). Mielestäni sitä ei tarvitse tulkita makaavaksi kuuksi ja tähdeksi. Poika Erik Erlandinpoika käytti isänsä sinettiä.

Katinalaan vävyksi tullut toinen Antti Jussinpoika näkyy olleen kotoisin Halikosta. Eräässä tarkistusluettelossa, jonka K.G. Leinberg on ajoittanut vuoteen 1577 (Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameraalisia oloja III, 3. vihko, s. 83), on Rasmus Ludviginpoika merkinnyt Halikon kohdalle seuraavaa: "Kuldoila är 8 stenger iord 1 gård och är hans (marginaalissa: Anders Jonson i kattimala) egit arff (,) skatten vtgiörs (,) män skuitzfärd intz".

Kattimalalla on tässä selvästi tarkoitettu Katinalaa. Katinalan Antti Jussinpoika ei siis ollut rälssisyntyinen. Hänen pojastaan Jaakosta todettiinkin vuoden 1587 rälssintarkastuksessa, ettei hän ollut aatelisia vaikka suorittikin ratsupalvelua.

Halikon Kultoilassa oli 8 tankoa veromaata 1540-45 Jussi Heikinpojan omistuksessa, muu oli rälssiä. Hän näyttää olleen Antti Jussinpojan isä. Vuonna 1565 (Katinalan) Jöns Grelsinpojan lampuotina Kultoilassa oli Matti Heikinpoika, ja vuonna 1571 sama mies oli Karin Hansintyttären lampuotina. Måns Henrikinpojan (Dönsbyn sukua) lampuodin nimi oli Heikki Heikinpoika (SAY Halikko Kultoila). Måns Henrikinpojan vaimo Brigitta oli Matts Skytten tytär (Jully Ramsay, Frälsesläkter, s. 91). Matts Skytten vaimo puolestaan oli kotoisin Katinalasta. Näyttäisi siis siltä, että Kultoilan rälssi olisi kokonaisena kuulunut Katinalan suvulle. Toinen talo on vuosien 1566-70 välisenä aikana joutunut Kangasalan Vääksyssä asuneelle Juhana-herttuan entiselle rakastajattarelle Kaarina Hannuntyttärelle, koska hänen toinen aviomiehensä on myöhemmin merkitty tilan omistajaksi (Anthoni, Finlands medeltida frälse, s. 313).

Hämeessä asunut Katinalan perhe on tullut Kultoilan Antille tutuksi kotikylän rälssin omistajana. Maaveron hän maksoi Kultoilasta, muttei ylimääräisiä veroja, kuten eivät näköjään muutkaan rälssimiehet. Anthonin käsityksen mukaan Antti Jussinpojan vaimo oli Matts Skytten tytär (Genos 1957, s. 64, 66). Minun käsitykseni on, että vaimo oli Jöns Grelsinpojan tytär.


Genos 69(1998), s. 138-139

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1998 hakemisto | Vuosikertahakemisto