GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla

Fil. maist. RAIMO E. HARJU, Turku

Kirjoituksessaan Backmansson-suvun varhaispolvet Hugo Lagström[1] osoittaa Backmansson-suvun polveutuvan porilaisesta porvarista ja kauppiaasta Iisakki Heikinpoika Backmanista. Iisakki Backmanin sukujuurista Lagström sanoo vain, että hän oli luultavasti kotoisin Merikarvialta. Samanlainen maininta on Vilho Selinheimon[2] kirjoituksessa Korsman-suvun alkuvaiheista koskien porvari ja räätäli Heikki Råbergia, josta tuli Råbergh-sivistyssuvun kantaisä. Kirjansa Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880 esipuheessa E. Granit-Ilmoniemi[3] viittaa merikarvialaisina pidettyihin sukuihin Rosenback, Granholm ja Långfors. Näyttääkin, että Merikarvian[4] panos Porin porvaristoon ja sitä kautta Suomen sivistyneistöön on merkittävästi suurempi kuin julkaistusta kirjallisuudesta voisi päätellä.

 

Iisakki Heikinpoika Backman[5]

Iisakki Heikinpoika Backman (1679-1764) vihittiin Porissa 1712, ja Granit-Ilmoniemen mukaan porilainen porvari Juho Carlsson (1711-1772)[6] oli hänen sisarensa poika. Edelleen Granit-Ilmoniemen mukaan Juho Carlssonin isä oli ahlaislainen talollinen Juho Kaarlenpoika. Suomen asutuksen yleisluettelosta (SAY)[7] nähdään Ahlaisten Ylikylän toisen rusthollin lampuotina Juho Kaarlenpoika, jolle vuonna 1709 on merkitty puolisoksi Beata. Merikarvian vihittyjen luettelon mukaan 19.7.1708 vihittiin Juho Kaarlenpoika Ahlaisista ja Beata Heikintytär Merikarvian Alakylästä. Juho Kaarlenpoika kuoli 80-vuotiaana vuonna 1732 ja hänen leskensä Beata Heikintytär vuonna 1766 Ahlaisissa rippikirjan mukaan.[8]

Merikarvian Alakylän Bäkilla näkyy vuoden 1708 henkikirjassa[9] Beata-tytär. Tämä henkikirja oli kolmeen vuoteen ensimmäinen henkikirja, jossa mainittiin myös muiden kuin isäntien nimet, eikä se ole mukana Suomen asutuksen yleisluettelossa. Bäkin isäntä oli aiemmin ollut Heikki Maunonpoika, jolle Merikarvialla oli kastettu seuraavat lapset:

Beata Heikintytär, kastettu 29.5.1687 Merikarvian Alakylässä

Heikki Heikinpoika, kastettu 16.5.1691 Merikarvian Alakylässä

Kreetta Heikintytär, kastettu 21.8.1692 Merikarvian Alakylässä

Beatan isäksi on kirjoitettu Heikki Martinpoika, minkä täytyy olla virhe jo henkikirjatiedon perusteella, eikä myöskään Merikarvian Alakylässä mainita ketään Heikki Martinpoikaa näihin aikoihin. Kreetta mainitaan SAY:ssa vuonna 1710.

Heikki Maunonpoika puolisonaan Riitta tuli Merikarvian Alakylän 1/2 manttaalin kruununtilan viljelijäksi vuonna 1684 Närpiön Yttermarkin kylästä.[10] Ensimmäinen merkintä Heikki Maunonpojasta Merikarvian kirkonarkistossa on vuonna 1685, jolloin hän maksoi hautauksesta.[11] SAY:ssä Heikki Maunonpojan talolla näkyy 1600-luvun lopulla lisänimi Backj ja vuonna 1704 Nybonde, mutta myöhemmin tilan nimeksi vakiintuu Bäck tai suomeksi Bäkki. Nybonde, joka esiintyy usein kirkonarkistossa, lienee vanhempaa perua kuin Bäkki. Heikki Maunonpojan jälkeen tulee isännäksi noin vuonna 1702 Hannu Heikinpoika puolisonaan Valpuri Heikintytär. Poika Juho mainitaan SAY:ssa 1697 ja Hannu vuonna 1698. Heikki Maunonpoika, vaimo Riitta, Hannu Heikinpoika ja ehkä myös tytär Kreetta kuolivat vuonna 1711 kulkutautiin, varmaankiin ruttoon.

Porvari ja kauppias Iisakki Heikinpoika Backman on siis Merikarvian Alakylän talollisen Heikki Maununpoika Bäkin poika. Näin Porinkin Backman-suvun juuret menevät Närpiön Yttermarkin kylään, josta on lähtenyt muitakin Backman-sukuja.[12]

 

Iisakki Bäckman ja Tuomas Backman

Porin kaupungin rippikirjassa vuosilta 1744-50 sivulla 64 on porvari Tuomas Backmanin perhe, jossa esiintyy myös veli Iisakki Baeckman. Tämä on varmastikin sama porvari Iisakki Bäckman (vaikka kirjoitustapa vähän poikkeaakin), joka vuonna 1750 vihittiin porvari Novanderin tyttären Kristiinan kanssa. Iisakki Bäckmanin syntymäaika on Porin rippikirjoissa 12.12.1721, ja Merikarvian kastekirjan mukaan kastettiin Juho Heikinpoika Kankun poika Iisakki 11.12.1721. Tämä samanaikaisuuden on pannut merkille myös Hugo Lagström, mikä käy ilmi hänen Satakunnan Sukututkimusseuran hallussa olevasta laajasta arkistostaan.

Martti Santavuoren kirjoittama Merikarvian historia ilmestyi vuonna 1981, ja siinä kerrotaan käräjäjutusta,[13] jossa Ahlaisten Alakylän rusthollin omistaja merikapteeni Inberg vuonna 1724 ajoi lampuotinsa Juho Heikinpojan asiaa. Tämän mukaan kyseinen lampuoti oli asunut vuonna 1713 venäläisten hävittämää Merikarvian Honkajärveä, ja sitten Merikarvian Alakylän Kankkua, mistä hän oli joutunut lähtemään Kankkujen palattua maanpaosta Ruotsista.

Isonvihan jälkeisistä ensimmäisistä henkikirjoista löytyy Alakylästä seuraavanlaisia merkintöjä:

Vuosi 1722[14]

Juho Kankku, Maria vaimo, Matti postipoika

Mikko Kuggi, Riitta vaimo, itsellisiä: Juho, Elina vaimo

Vuosi 1723[15]

Juho Heikinpoika Kankku, majatalonpitäjä ja postitalonpoika, Maria vaimo, Juho ja Matti poikia

Juho Laurinpoika Kankku, Leena vaimo

 

Varsinaiset Kankut, Juho Laurinpoika ja Elina, merkittiin itsellisiksi vuonna 1722 naapuritaloon Kuggille ja seuraavana vuonna Kankun toisiksi asukkaiksi. Siis se Juho Heikinpoika, jolle syntyi Kankulla vuonna 1721 poika Iisakki, ei ole Kankkujen sukua, vaikka Merikarvian kastekirjassa käytetäänkin merkintää Juho Heikinpoika Kankku. Koska oli kysymys talonpoikaisesta henkilöstä, ei nimeä Kankku ole tulkittava ollenkaan sukunimeksi vaan talonnimeksi.

Merikarvialla vihittiin 28.12.1698 Juho Heikinpoika Alakylästä ja Maria Heikintytär Merikarvian Lankoskelta. Pariskunta asui ensin Lankoskella,[16] sillä heidän poikansa Matti kastettiin siellä 20.8.1699 ja Juho 20.10.1701. Myöhemmistä rippikirjoista käy ilmi, että juuri Lankoskella syntynyt Matti Juhonpoika vihittiin Merikarvialla ahlaislaisena vuonna 1723 Kreetta Mikontytär Rogelin kanssa, ja he päätyivät Merikarvian Kasalan kylän Storgårdin talollisiksi. Vastaavasti rippikirjoista nähdään, että Merikarvian Alakylän Kuggin talollinen, joka oli vihitty Ahlaisissa vuonna 1724 alakyläläisenä lampuodinpoikana Anna Heikintytär Härkösen kanssa, on juuri Lankoskella syntynyt Juho Juhonpoika.

Näin se Juho Heikinpoika Alakylästä, joka vihittiin Lankosken Marian kanssa oli sama Juho Heikinpoika, joka asui Honkajärvellä, Kankulla ja sitten Ahlaisissa. Honkajärvellä on heille merkitty syntyneeksi neljä lasta, ja kaikkien kummeina oli Lankosken suvun jäseniä. Juho Heikinpojan täytyy olla se Heikki Maunonpoika Bäkin poika, joka näkyy SAY:ssa vuonna 1697. Lankoskella syntyneen Matin kummina oli Hannu Alakylästä, ja Honkajärvellä syntyneestä Heikki Juhonpojasta tuli Merikarvialle räätäli Backman. Myös Hannu Heikinpoika Bäkin poika Hannu Hannunpoika esiintyy Merikarvian kirkonarkistossa kirvesmies Backmanina.

Näin ollen se Iisakki Juhonpoika Backman, joka vuonna 1738 Merikarvialta kirjoittautui Porin kouluun,[17] on juuri Kankulla syntynyt Iisakki ja edelleen sama kuin porvari Iisakki Bäckman (1721-1793). Nimenvaihto Backmanista Bäckmaniksi on ymmärrettävää, sillä Porissa oli jo porvarina lähes samanikäinen Iisakki Backman (1723-1794), joka oli Iisakki Heikinpoika Backmanin poika ja siis Iisakki Juhonpoika Bäckmanin serkku.[18]

Nämä serkukset on sekoitettu keskenään esimerkiksi Sursillin suvussa,[19] jossa mainitaan Iisakki Bäckman (nro 7131), mutta siinä syntymäaika ja vanhemmat kuuluvat Iisakki Iisakinpoika Backmanille. Sattumalta juuri Iisakki Iisakinpoika Backmanin (s. 1723) isäksi onkin merkitty Backmanin sijasta Bäckman.

Mainittu porvari Tuomas Backman (1719-1799) on siis myös Juho Heikinpoika Bäkin poika, vaikka kastekirjassa esiintyykin kerran patronyymi Matinpoika. Tuomaksesta ei löydy kastemerkintää, sillä Merikarvian kastemerkinnät puuttuvat mm. vuodelta 1719, jolloin Tuomas Backman on Porin rippikirjan mukaan syntynyt. Hänet kuitenkin mainitaan vuoden 1738[20] henkikirjassa isännän veljenä Merikarvian Alakylän Kuggilla ja eräs Tuomas Juhonpoika mainitaan myös Porin maaseurakunnan ensimmäisessä rippikirjassa Ahlaisten Ylikylässä Heikkilän emännän[21] veljenä. Tämä rippikirja oli aloitettu 1737 ja tässä Tuomaksella oli merkintä "Merikarvialla". Tuomas vihittiin Porissa 1741. Merikarvian Alakylässä, ilmeisemmin juuri Kuggilla, elivät viimeiset vuotensa Juho Heikinpoika Bäkki (1673-1743) ja vaimonsa Maria Heikintytär Lankoski (1681-1748).

Edellä mainitun räätäli Heikki Juhonpoika Backmanin vaimo oli Merikarvialla Anna Martintytär Stupila, ja vaimo Anna Martintytär esiintyy Tuomas Backmanin lapsen kummina Porissa vuonna 1747. Kummeina olivat muun muassa vuonna 1751 porvari Iisakki Bäckman ja vaimo Riitta Backman (Iisakki Heikinpojan tytär) sekä vuonna 1755 Katariina Fransman, joka oli Iisakki Heikinpojan miniä ja Merikarvian Otamolla syntyneen porvari Sakari Fransinpoika Fransmanin tytär. Myös Tuomas Backmanin sukunimi on kerran, vuonna 1755, Porin kastekirjassa kirjoitettu muotoon Bäckman.

Edelleen Hannu Heikinpoika Bäkin tyttären Maria Hannuntyttären ja hänen miehensä kellahtelaisen Juho Juhonpoika Filppulan vuonna 1752 syntynyt poika Erkki Juhonpoika tuli porvariksi Poriin ja käyttää nimeä Bäckström.

 

Heikki Råberg

Porin porvari ja räätäli Heikki Råberg (1691-1769) esiintyy Porin kirkonarkistossa Porin ensimmäisessä rippikirjassa jo vuonna 1723 ja historiakirjoissa ensimmäisen kerran suutari Saxbergin lapsen kummina vuonna 1729. Saman vuoden lopulla hänet vihitään Anna Laurintytär Korsmanin kanssa. Annan kuoltua Heikki vihitään toisen kerran 15.10.1745 Ulvilassa Valpurin Pekantyttären kanssa vihkimerkinnän mukaan Ulvilan Koivistonkylästä. Tätä vihkimerkintää ei ole huomioitu, sillä Ulvilassa Råbergin etunimeksi on kirjoitettu Johan. Toisesta avioliitosta syntyi yksi lapsi, joka kuoli pienenä.

Piispa Herman Råbergh[22] antaa Heikki Råbergille syntymäajan 13.5.1691, jonka mainitsevat myös Wilskman[23] ja Selinheimo, mutta he ovat lisänneet vuoden 1696 vaihtoehtoisena. Kaikissa Porin rippikirjoissa Heikki Råbergin syntymävuosi on selvästi 1696, josta myös kuolinikä on laskettu.

Jos kuitenkin Heikki Råbergin pojanpojan pojanpojan Herman Råberghin antama syntymäaika on oikea, niin tämä sopisi hyvin edellä mainitun Heikki Maunonpoika Bäkin pojan Heikin kastepäivään 15.5.1691. Porin kastekirjaan Heikki Råbergille on kirjattu neljä lasta, joista kolmannella lapsella on kummina Maria Backman ja viimeisellä Riitta Backman, jotka ovat Iisakki Heikinpoika Backmanin tyttäriä. Toisella lapsella vuonna 1733 mainitaan kummina raatimies Juho Indreenin vaimo Katariina Backman. Tämän Katariina Backmanin (1687-1748) olettaisi mielellään myös Iisakki Heikinpoika Backmanin sisareksi. Täytyy kuitenkin panna merkille, että porvari ja kauppias Iisakki Heikinpoika Backman tai hänen poikansa eivät olleet yhdenkään räätäli Råbergin lapsen kummina tai päinvastoin.

Santavuoren mukaan Råberg-nimi esiintyy Merikarvialla sotilasnimenä. Porin rykmentin vuoden 1728 pääkatselmuksen mukaan Euran komppanian ruodussa numero 122 oli sotilaana Mikko Yrjönpoika Råberg, joka oli pestattu vuonna 1722. Kyseinen ruotu oli kolmen Merikarvian ja yhden Leppijärven talon ylläpitämä. On hyvin mahdollista, että Heikki Råberg oli ollut sotilaana ja ehkä myös vankina Venäjällä, jossa oli oppinut venäjän kielen ja räätälin ammatin, sillä Selinheimon mukaan Heikki Råberg osasi venäjää, ja häntä käytettiin tulkkina pikkuvihan aikaan. Tarvitaan kuitenkin lisätietoja, jotta Heikki Råbergin voisi luotettavasti liittää Porin Backman-sukuun.[24]

 

Carl Fredrik Björnberg

Porilaisen Björnberg-suvun[25] sukukaavio esitetään mm Björnbergin sukukirjassa,[26] ja siinä kerrotaan Carl Fredrik Björnbergin (1791-1849) ja hänen vaimonsa Anna Sofia Tamlanderin (1800-1859) esivanhemmista. Carl Fredrik Björnbergin isänäiti ja isoisän Henrik Björnbergin[27] (1697-1772) toinen puoliso oli Maria Helling (1736-1780), jonka vanhemmat olivat porvari Juho Helling ja Maria Heikintytär. Jälkimmäisten syntyperää ei Granit-Ilmoniemi mainitse, mutta hänen mukaansa Uudestakaupungista lähtöisin olleen porvari Lauri Björnmanin[28] (1663-1727) vävy oli porvari Kaarle Ullenberg ja vävypuoli porvari Juho Helling. Kaarle Ullenbergin vaimo Kreetta Laurintytär on syntymäajan perusteella syntynyt Merikarvian Lauttijärvellä, isänään Lauri Martinpoika.

Merikarvian Lauttijärvellä oli 1600-luvun lopulla kaksi kruunun talonpoikaa, Merikarvian Stupilasta kotoisin olleet veljekset Urpo ja Heikki Mikonpojat. Urpo Mikonpojan poika Jaakko Urponpoika[29] oli saanut porvarioikeudet Porissa jo 1701, ja hänen poikansa oli ylioppilas Markus Lagerlund. Toinen veljeksistä Heikki Mikonpoika nai leskeksi jäätyään 30.12.1700 Riitta Yrjöntyttären Ylikylän Papinniemestä, ja heille syntyi tytär Maria, joka kastettiin 31.5.1703 Merikarvialla. Riitta kuului siihen sukuun, joka oli joutunut väistymään Näsiltä vuonna 1690.[30] Suku asui tämän jälkeen Papinniemessä eli Prästnäsillä, mikä on ehkä ollut Ylikylän Näsin maalla sijainnut itsellisasumus. Mikko Heikinpojan kuoltua leski Riitta Yrjöntytär vihittiin 24.4.1709 uusikaupunkilaisen Lauri Martinpojan kanssa. Heille kastettiin 25.1.1710 Lauttijärvellä tytär Kreetta, joka aikanaan vihittiin Kaarle Heikinpoika Ullenbergin kanssa Porissa. Seuraava lapsi syntyi jo Porissa, jolloin isällä näkyy sukunimi Björnman. Riitta Yrjöntytär oli kastettu Merikarvian Ylikylässä 8.9.1674. Porin rippikirjoissa on syntymäaikana vuosi 1660, minkä osoittaa vääräksi jo se, että Riitta sai Porissa lapsia vielä 1717.

Lauri Björnmanin tytärpuoli Maria Heikintytär vihitään 17.2.1726 Porissa sukujuuriltaan tuntemattoman ratsumies Juho Hellingin kanssa, jonka sukujuuret ovat tuntemattomat. Näin Björnberg-suvun juuret menevät Ahlaisten Heikkilän lisäksi Merikarvian Stupilaan ja Näsille, jossa Riitta Yrjöntyttären isä Yrjö Heikinpoika oli isäntänä 1650-1677.

Samaa Näsin sukua oli myös Anna Pentintytär, joka leskenä vihittiin Lauttijärveltä 9.4.1711 porilaisen porvarin Tuomas Jaakonpoika Hyppingin kanssa.[31] Yllä mainitun Riitta Yrjöntyttären veli Pentti Yrjönpoika oli Näsin isäntänä vuoteen 1690, ja hänet oli vihitty 25.1.1685 pappilan lampuodin tyttären Kreetta Erkintytär Soinin kanssa. Heidän tyttärelleen Anna Pentintyttärelle mainitaan kastekirjassa vain syntymävuosi 1686, mutta Porin rippikirjoissa syntymäaika on 17.12.1671. Jälkimmäinen taas on virheellinen, koska Annakin sai lapsia vielä 1728. Kreetta Erkintytär Soinin sisar Maria oli naimisissa Leväsjoen toisen asukkaan Heikki Matinpoika Kaharin kanssa, jota Ulvilan käräjillä[32] sanotaan Tuomas Hyppingin langoksi. Lankouskäsite on ollut joustava.

 

Matti Långfors

Porilaisen kauppiaan Henrik Johan Moliisin (1740-1788) puoliso oli Anna Långfors, joka mainitaan myös edellä viitatussa Björnberg-suvun sukukirjassa, sillä Henrik Johan Moliisin ja Anna Långforsin tyttären tytär oli juuri Anna Sofia Tamlander. Moliisin sukutauluissa[33] Anna Långfors todetaan vain porvarin tyttäreksi, mutta rippikirjojen mukaan Annan vanhemmat ovat porvari Matti Långfors (1718-1787) ja Maria Juhontytär. Nämä mainitaan Granit-Ilmoniemen kirjassa, ja sen lisäysosassa[34] epäillään Matin vanhemmiksi Merikarvian Lankosken talollisia.

Matti Långforsin puolison Maria Juhontyttären (s. 17.8.1719 Porissa) isäksi saadaan kastekirjasta Juho Laurinpoika, ja rippikirjoista nähdään, että kysessä on Juho Laurinpoika Lautila eli Sandell. Juho Laurinpoika oli levanpeltolaisena eli kullaalaisena vihitty 4.11.1716 porvarintyttären Kaisa Juhontytär Lautilan kanssa. Maria Juhontytär Lautila oli vihitty ensimmäisen kerran 16.12.1738 Yrjö Simonpojan kanssa ja toisen kerran 22.12.1742 sulhasenaan renki Matti Matinpoika, joka jo seuraavan vuoden kasteluettelossa esiintyy porvarina nimellä Långfors.

Merikarvian Lankosken eli Långforsin ensimmäinen talollinen Heikki Jaakonpoika tuli tuomiokirjojen mukaan Lapväärtistä[35] ja SAY:sta[36] nähdään, että Heikki Jaakonpoika oli kotoisin Karijoen Hannulan talosta.5 Heikki Jaakonpoika tuli Siikaisten kylään 1686 ja muutti sieltä Lankosken uudisasukkaaksi 1696. Myös kolme muuta Heikki Jaakonpojan sisarusta muuttivat Merikarvian Leppijärven kylään.

Heikki Jaakonpojan vanhin tytär oli edellä mainittu Juho Heikinpoika Bäkin vaimo. Muut neljä tytärtä naitiin Merikarvian talollisille: Alakylän Rogelille, Ylikylän Näsille, Otamolle ja Sammin uudistaloon. Kahdesta pojasta vanhempi, Heikki Heikinpoika (1696-1740), jäi kotitalon isännäksi ja nuorempi, Tuomas Heikinpoika, perusti Otamon toisen talon. Kaksi Tuomaan tyttäristä naitiin talollisille Merikarvian Ylikylään, ja heistä tuli kauppaneuvos Antti Ahlströmin esivanhempia.[37] Heikki Heikinpoika Lankosken pojasta, Jaakko Forshällista tuli opettaja Lohjalle ja suku jatkui Ruotsissa.[38] Lankosken kolmannen isännän, Heikki Heikinpoika nuoremman pojasta tuli Hällfors-pappissuvun kantaisä.[39]

Porin rippikirjoissa on Matti Långforsilla syntymäaika 22.1.1718. Koska Lankosken toinen isäntä Heikki Heikinpoika oli vihitty vuonna 1716, ja hänen tyttärensä Maria kastettiin 25.12.1719,[40] niin Matti-niminen poika olisi voinut syntyä ennen tätä. Patronyymi Matinpoika esiintyy ainakin kaksi kertaa Porin historiakirjoissa, ja lisäksi Porin kastekirjaan on merkitty Sammissa kastetuksi 2.2.1718 Matti Matinpoika, jonka vanhemmat olivat Matti Martinpoika Sammi ja Riitta Heikintytär Lankoski.

Sammin Matti Martinpoika muutti isonvihan loppupuolella Köörtilan Räbille,[41] jossa Matti-poika näkyy ainakin vuoden 1736 henkikirjassa. Vuonna 1740 Räbin talo näkyy jaettuna veljesten Erkki Matinpojan ja Matti Matinpojan kesken, mutta sitten taas ainakin vuonna 1744 yhtenä talona[42] Erkki Matinpojan isännyydessä. Matti Matinpojan ammatinvaihdoksen ymmärtää, sillä melko varmasti se Porin triviaalikoulun oppilas Matti Matinpoika Fors,[43] joka oli kirjoittautunut koulun apologistan luokalle vuonna 1730 ja mainitaan vuoden 1733 oppilasluettelossa, oli juuri porvari Matti Långfors. Matti Matinpoika Forsin kotipaikaksi on merkitty Ulvila, mutta ainakin tässä luettelossa noormarkkulaisten ja ahlaislaisten lisäksi myös merikarvialaiset on merkitty ulvilalaisiksi. Fors-nimi voi tulla myös Sammista, sillä siitä käytettiin rinnakkaisnimeä Peräkoski. Sammin uudisasukas oli Matti Martinpojan isä pomarkkulainen Martti Niilonpoika Nissi.

Lisävahvistusta Matti Långforsin syntyperään saadaan vielä siitä, että lasten kummeina oli usein porvari Kustaa Malmberg ja vaimonsa Anna Matintytär. Anna oli edellä mainitun Lauttijärven Heikki Mikonpojan pojanpojan Juho Jaakonpojan leski ja Matti Martinpoika Räbin tytär eli siis Matti Långforsin sisar. Sivuhuomautuksena todettakoon, että tunnetut herännäisnaiset Juliaana Malmberg Porissa ja Anna Rogel Merikarvialla olivat Lankosken Heikki Jaakonpojan jälkeläisiä ja keskenään pikkuserkkuja.

 

Juho Heikinpoika Sastman eli Soini

Sastman-nimi esiintyy Porin kirkonarkistossa ensimmäisen kerran 1723. Sukunimi viittaa Merikarvialle, ja Colliander-sukua koskevassa oikaisussa Vilho Selinheimo[44] mainitsee, että Juho Heikinpoika Sastman (1681-1740) olikin alkuaan Soini. Aiemmin Porissa oli ollut porvarina Matti Erkinpoika Soini, joka Selinheimon mukaan teki porvarinvalan Porissa 16.2.1701 ja oli kotoisin Siikaisten Leväsjoelta.[45] Edelleen Selinheimon mukaan porvari Matti Soini perheineen vietiin jouluna 1713 Venäjälle, josta vain yksi poika, Antti Matinpoika (1708-1749)[46], pääsi palaamaan.

Matti Erkinpoika Soinin isä oli Leväsjoen talollinen Erkki Tuomaanpoika (1629-1728), joka oli tullut myöhemmin Ahlaisiin kuuluneelta Ulvilan Kellahdelta Pomarkunkylän mahdollisesti vanhimman talon, Soinin, talolliseksi vuonna 1674. Anomuksessaan[47] Erkki Tuomaanpoika sanoi asuneensa ennenkin Pomarkun Soinilla, ja SAY:ssa Erkki näkyy ainakin renkinä Pomarkussa, joten mahdollisesti hän on Pomarkun Soinin sukua. Kuitenkin jo vuonna 1683 Erkki Tuomaanpoika hylkäsi talonsa ja muutti Merikarvian pappilan lampuodiksi ja sieltä vuonna 1686 vasta kartoitetulle uudistilalle Leväsjoella, joka myös sai nimen Soini. Poika Matti Erkinpoika oli kastettu 1.9.1672 Kellahdella ja näkyy SAY:ssa 1690-95 Leväsjoella. Siellä kastetaan myös Matin velipuolet Juho Erkinpoika 25.12.1686, Pentti Erkinpoika 22.3.1688 ja Elias Erkinpoika 12.5.1689.

Matti Erkinpoika Soini oli Porissa kummina edellä mainitulla Jaakko Urponpojan lapsella 1712, mutta seuraavana vuonna myös Jaakko Urponpojan lapsen kummina mainitaan Juho Heikinpoika Soinin vaimo. Tämä voi olla tulkintavirhe, sillä Juho Heikinpoika vihittiin Porissa 1.5.1715 Elisabet Abrahamintyttären kanssa.[48]

Juho Soini kaupungista oli kummina vuonna 1717 Leväsjoen Pentti Erkinpojan pojalla. Muina kummeina olivat Elias Erkinpoika ja Riitta Juhontytär Preiviikistä. Pentti Erkinpoika Soini puolisonaan Ebba Matintytär viljeli isonvihan jälkeen pari vuotta Merikarvian Alakylän Rikalaista ja sitten Ahlaisten Ylikylän Ollilaa. Pentti kuoli tyttärensä luona Luvian Korven kylän Marttilassa. Leväsjoen Soinin isäntänä oli Erkki Tuomaanpojan jälkeen Juho Erkinpoika (1686-1728), jonka poika oli Porin porvari Tuomas Granholm.[49]

Koska näyttää siltä, että Juho Heikinpoika Sastman on todella Soinin sukua, niin hänen isänsä on ehkä Matti Erkinpoika Soinin veli Heikki Erkinpoika. Heikillä näkyy puoliso Kerttu vuodesta 1681 alkaen, ja hän oli jahtivouti[50] asuen Merikarvian Ylikylän Näsillä ainakin vuosina 1688-1693. Heikki Erkinpojalle ei kuitenkaan ole tunnistettavasti merkitty yhtään lasta Porin tai Merikarvian kastekirjoihin.

 

Erik Holmberg

Isonvihan jälkeen Porissa asui porvari Erik Holmberg (1692-1766), jonka Impivaara[51] sanoi olleen kotoisin Merikarvialta. Erik Holmbergin Tukholmassa syntynyt poika Erik oli Kemiön kappalaisena ja aloitti siellä erään pappien historian (Hiereuologia Kimitoensis), josta ilmeisesti tieto Merikarviasta on peräisin. Merikarvian henkikirjojen mukaan porvari Erik Holmberg hallitsi toista Siikaisten kylän taloa ainakin vuonna 1723.

Merikarvian Siikaisten kylään perustettiin kaksi uudistaloa 1687, ja toisen (myöhemmin Martintaloksi kutsutun) asukkaaksi tuli Tuomas Mikonpoika Röörlannista.[52] SAY:n mukaan asuivat Siikaisten Otamolla kalastajat Tuomas ja Mikko, jotka Merikarvian vihittyjen luetteloon vertaamalla voidaan todeta Mikonpojiksi. Luultavasti he olivat veljeksiä. Matti Mikonpojasta tuli Hirvijärven Koiviston uudiasukas ja hänenkin kotipaikakseen mainitaan Merikarvian tileissä samainen Röörland. Luultavasti kuitenkaan nämä Mikonpojat eivät olleet syntyisin Merikarvialta vaan ehkä ruotsinkieliseltä Etelä-Pohjanmaalta.

Tuomas Mikonpojan ensimmäinen puoliso oli Riitta Paavontytär Stupila, jonka isä Paavo Mikonpoika oli samaa veljessarjaa kuin aiemmin mainitut Lauttijärven uudisasukkaat ja Otamon Franssi Mikonpoika.[53] Tuomas Mikonpoika oli isäntänä vielä vuonna 1710, mutta vuosina 1712 ja 1713 oli isäntänä edellisen poika Erkki Tuomaanpoika, joka oli kastettu 20.3.1692 Siikaisissa. Useissa Merikarvian taloissa palveluksessa ollut Erkin veli Tuomas Tuomaanpoika käytti sukunimeä Holmberg.

Erik Holmbergilla on Porin rippikirjoissa syntymäaika 15.5.1691 ja eräästä käräjäjutusta[54] käy ilmi, että Erik Holmbergin patronyymi oli juuri Tuomaanpoika. Käräjillä käsiteltiin kirkkoherra Kellanderin tyttären Margaretan aviotonta lasta, jonka isä oli kapteeni Thomas Pahlman. Erkki Tuomaanpoika todisti, että hän matkusti Pahlmanin kanssa Merikarvialta Härnösandiin kolme viikkoa ennen mikkelinpäivää vuonna 1715. Porin porvari Erik Holmberg oli myös Leväsjoen Juho Erkinpoika Soinin ensimmäisestä avioliitosta syntyneiden lasten holhooja. Tämä käy ilmi pesänselvityksestä[55] Juhon kuoleman jälkeen, joka oli tapahtunut 26.3.1728. Juho Erkinpojan ensimmäinen vaimo, joka oli kuollut 1720, oli juuri Tuomas Mikonpojan Röörlannissa syntynyt tytär. Voidaan siis pitää varmana, että porvari Erik Holmberg on juuri entinen Siikaisten talollinen, joka pakeni Ruotsiin, ehkä juuri syksyllä 1715.

 

Tuomas Flodström

Granit-Ilmoniemi mainitsee Porissa porvari Tuomas Flodströmin[56] (s. 15.12.1728), ja Jaakkolan[57] mukaan hän tuli kaupunkiin vuonna 1755. Kumpikaan ei anna mitään viitettä Tuomaksen kotiseudusta. Edellinen mainitsee myös kaksi hänen miniäänsä: Katariina Backmanin, jonka isä oli Gabriel Iisakinpoika Backman1 ja Maria Elisabeth Björnbergin, jonka äiti oli Maria Helling. Nämä sukunimet viittaavat Merikarvian suuntaan. Merikarvian Stupilan isännälle Tuomas Sipinpojalle ja Saara Martintytär Stupilalle kastettiin Tuomas 15.12.1728, ja Merikarvian ensimmäisessä rippikirjassa 1750-1757 hänelle on muuttomerkintä Tukholmaan. Sama henkilö oli varmaan se merikarvialainen talollisen poika Tuomas Tuomaanpoika, joka 25.2.1748 kirjoittautui Porin triviaalikoulun apologistan luokalle[58] ja sai todistuksensa 1750. Kouluun ilmoitettu 16 vuoden ikä on vuosia todellista alempi. Samanlaisia eroja näkyy useilla Porin kouluun tulleilla maalaispojilla.

Stupilan Paavo Mikonpojan (noin 1633-1710)[59] jälkeen oli isäntänä Martti Paavonpoika (1679-1749). Seuraavaksi isännäksi tulikin vävy Tuomas Sipinpoika (1699-1776), joka vihittiin Saara Martintyttären kanssa 1724. Muutamilta vuosilta puuttuu vihkimerkintöjä Merikarvialta, joten niistä ei saada mitään tietoja Tuomaksen syntyperästä. Sopiva Tuomas kastetaan kyllä vuonna 1699 Harjunpään Nissilässä[60] mutta mitään varsinaista todistetta ei ole siitä, että juuri hän oli Merikarvian Stupilan vävy ja porvari Tuomas Flodströmin isä.

sukutaulu

Viitteet

[1] Hugo Lagström, Backmansson-suvun varhaispolvet. Genos 1959:1, s. 18. Tutkimuksessa viitataan yleisesti Ahlaisten, Luvian, Merikarvian, Porin ja Ulvilan kirkonarkistojen mikrofilmikopioihin.

[2] Vilho Selinheimo, Korsman-suvun alkuvaiheista. SSV 14-15, 1930, s. 20.

[3] E. Granit-Ilmoniemi, Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880. Pori 1931.

[4] Merikarvialla tarkoitetaan tässä entistä Merikarvian kirkkoherrakunnan aluetta, josta Siikainen itsenäistyi vasta 1871. Kappeli Siikaisista tuli 1772. Kirjoituksessa mainitut kylät Leppijärvi, Leväsjoki, Otamo, Sammi ja Siikainen kuuluvat nykyään Siikaisten kuntaan.

[5] Osia sukujohdoista on aiemmin esitetty kirjoittajan esitelmässä 26.3.1997 Satakunnan Sukututkimusseuran kuukausikokouksessa.

[6] Granit-Ilmoniemi 1931, s. 66, nro 731.

[7] SAY Ulvila 1693-1713 (mf SAY 59-60).

[8] Ahlaisten kuolleiden luettelon merkinnät puuttuvat vuosilta 1760-1785.

[9] Ala-Satakunnan kihlakunnan henkikirja 1708, Turun ja Porin lääninhallituksen arkisto, Lääninkonttori, verifikaatit, Gac 36:2447 (mf LT 1786).

[10] Ala-Satakunnan läänintilit KA 7377:2519 (mf LT 825); SAY Ulvila 1673-1692 (mf SAY 59).

[11] Reijo Ostamo, Merikarvian seurakunnan tilikirjan merkintöjä vuosilta 1640-1750 (julkaisematon).

[12] Släktbok: Ny Följd III. Helsinki 1989, Backman.

[13] Martti Santavuori, Merikarvian historia. Vammala 1981, s. 186 ja Ulvilan käräjät 4.3.1724, KA mm 53, s. 220 (mf ES 1940). Juho Heikinpoika oli Ahlaisten Alakylän Uppgårdin lampuoti.

[14] Ala-Satakunnan vuoden 1722 henkikirja, KA 7465b:2494 (mf ES 2987).

[15] Ala-Satakunnan vuoden 1723 henkikirja, KA 7465:3111 (mf LT 16).

[16] Vielä 1749 puhutaan Juho Heikinpoika Lankoskesta (Santavuori 1981, s. 185).

[17] Kaarlo Jäntere, Porin triviaalikoulun oppilasluettelot 1722 1733 1737 ja oppilasmatrikkeli 1738-1842. SSJ II. Helsinki 1926, s. 139, nro 63.

[18] J.W. Ruuth, Porin kaupungin historia. Helsinki 1899, Liite II, s. LVII: Porin kauppiaiden luettelo vuodelta 1751. Itse asiassa tässä mainitaan nimenomaan Iisakki Backman s. 12.12.1721 (ja myös toinen Iisakki Backman, s. 20.3.1723). Nimen vaihto on tapahtunut vasta näihin aikoihin.

[19] Eero Kojonen (toim.), Sursillin suku - Genealogia Sursilliana. Tapiola 1971.

[20] Ala-Satakunnan vuoden 1738 henkikirja, KA 7515:2471 (mf LT 1258). Edellisen vuoden henkikirja puuttuu.

[21] Tämä emäntä oli Liisa Juhontytär, jolla Ahlaisten rippikirjoissa näkyy syntymävuosi 1704. Hän on se Liisa Juhontytär, joka kastettiiin 7.8.1704 Lankoskella. Samalla sivulla on myös Maria Juhontytär, joka naidaan Alakylän Uotilaan. Tämäkin on ilmeisesti Juho Heikinpoika Bäkin tytär, vaikka syntymävuodessa on kahden vuoden virhe.

[22] Herman Råbergh, Genealogica. Porvoo 1909.

[23] Atle Wilskman, Släktbok II. Helsinki 1933, s. 169.

[24] Santavuori 1981, s. 382.

[25] Atle Wilskman, Släktbok I. Helsinki 1912-16, s. 643.

[26] Holger Lönegren, Genealogia, Caroli Frederici Björnbergi. Enenäs 1948.

[27] Granit-Ilmoniemi 1931 s. 58, nro 661.

[28] Sama, s. 56, nro 674.

[29] Sama, s. 41, nro 519.

[30] Santavuori 1981, s. 149. Näsin uusi asukas oli Erkki Olavinpoika Sikala, alunperin Kankaanpään Vihteljärveltä.

[31] Hugo Lagström, Porilaisia Hypping-sukuja. Genos 1956, s. 84.

[32] Ulvilan käräjät 10.11.1723, mm 53, s. 1236 (mf ES 194).

[33] Wilskman 1912-16, s. 734 (Tab. 59). Annalle annetaan syntymäaika 11.3.1744. Matti Långfors ja Maria oli vihitty 22.12.1742 ja Matti kastetaan 6.9.1743, mutta myöhemmin näkyy kuitenkin Kaisa Matintytär s. 7.9.1743. Annalla näkyy syntymäaika 11.12.1744, mikä varmasti on likimain oikea, sillä 11.3.1744 on liian varhainen. Tätä Annaa ei ole kuitenkaan Porin kastekirjassa.

[34] Granit-Ilmoniemi 1931, s. 101, nro 1077, lisäys s. 177.

[35] Ulvilan käräjät 3-7.2. 1688, KA mm 16:34 (mf ES 1927).

[36] SAY Lapväärtti (mf OS 107).

[37] Raimo E. Harju, Satakuntalaisia sukujuuria [Ahlström]. Satakunnan Kansa 10.5.1996, s. 9.

[38] Jarl Pousar, Släkten Reilin från Lojo. Genos 1996:2, s. 77, viite 4. Myös Axel Bergholm, Sukukirja, I osa. Helsinki 1901, s. 634.

[39] Kojonen 1971, s. 581, nro 7323. Heikki Heikinpojan vaimo oli Köörtilän kylästä ja Merikarvian lukkarin Pietari Häggrothin veljentytär Maria Juhontytär Romppainen. Sursillin suvussa on kylän nimestä tehty sukunimi Giördböhle.

[40] Maria on merkitty myös Porin kastekirjaan, mutta puhtaaksi kirjoitetussa syntyneiden luettelossa onkin syntymäpaikaksi merkitty väärin Honkakoski, joka on Pomarkussa.

[41] Räbin edellinen asukas Matti Heikinpoika oli muuttanut Ylikylän Kaasalle, jonka hän edelleen myi porvari Sakari Fransmanille muuttaen itse Pooskeriin. Kaasan sai sitten 1743 haltuunsa Juho Tuomaanpoika Sammista (Erik Holmbergin velipuoli) ja hänelle tuli vävyksi kauppaneuvos Antti Ahlströmin isoisä.

[42] Ala-Satakunnan henkikirja 1736, Turun ja Porin lääninhallituksen arkisto, Lääninkonttori, verifikaatiot Gac 59:2365 (mf LT 1788); henkikirja 1740, KA 7522:1235 (mf LT 829); vuosi 1743 puuttuu; henkikirja 1744, KA 7540:2480 (mf LT 689).

[43] Jäntere 1926, s. 8.

[44] Vilho Selinheimo, Eräitä sukujohto-oikaisuja ja -täydennyksiä. Genos 1931, s. 122-128.

[45] Selinheimo 1930, s. 38 ja 2. alaviite samalla sivulla.

[46] Granit-Ilmoniemi 1931, s. 139, nro. 1425. Jaakkolan (viite 58) mukaan Antti ostettiin takaisin.

[47] Ulvilan käräjät 2-4.12.1674, KA mm 11:67 (mf ES 1924 ja kopio Alex. Paltschikin kokoelmista KA:ssa).

[48] Selinheimo 1931, osa III.

[49] Granit-Ilmoniemi 1931, s. 77, nro 837. Puoliso Anna Kaarlentytär Moliis.

[50] K. Virkkala, A. Kopisto ja E. Lehtinen, Suur-Ulvilan Historia. Pori 1967, s. 175 (jahtivouti Heikki Erkinpoika Soini) ja s. 254 (jahtivouti Heikki Soini).

[51] Heikki Impivaara, Jokunen lisä Bergholmin Sukukirjan Dahlsuvun alkutauluihin. Genos 1945, s. 17. Tiedonantoja. Tässä kirjoituksessa mainitaan myös ruttoon kuollut Kemiön pitäjän apulainen Axel Häggroth, joka oli Merikarvian lukkarin Pietari Häggrothin veli.

[52] Nimi Röörland esiintyy vain muutaman kerran Merikarvian seurakunnan tileissä ja historiakirjoissa. Jos nimen alkuosa tarkoittaa ruokoa voi myös historiakirjoissa mainittu Järvi-Otamo tarkoittaa samaa aluetta. Aiemmin mainitaan tileissä Röörlannissa asuvana kalastaja Lauri Laurinpoika, joka on ilmeisesti Savo Pomarkusta.

[53] Santavuori 1981, s. 168.

[54] Ulvilan käräjät 28.6.1725, KA mm 54:631 (mf ES 1942).

[55] Ulvilan käräjät 2.4.1730, KA mm 59:283 (mf ES 1946).

[56] Granit-Ilmoniemi 1931, s. 73, nro 798. Puoliso Kristiina Mannelin, jonka toinen puoliso oli Erik Bäckström.

[57] Jalmari Jaakkola, Porin Historia. Pori 1958, s. 514.

[58] Jäntere 1926, s. 146, nro 162.

[59] Olli A. Laurila, Sukuni tarína I-II. Espoo 1978 (moniste).

[60] Porin kastekirjassa Tuomas Sipinpoika mainitaan Harjunpäässä kummina vuoden 1722 lopulla, mutta ei sen jälkeen Porin historiakirjoissa. Nissilän Tuomas Sipinpojan täti oli emäntänä Ruosniemen Mattilassa, jonne puolestaan tuli miniäksi porvari Bertil Rosenbackin sisar, joten sukulaisuussuhteita oli merikarvialaisten ja harjunpääläisten välillä.

 

Referat

Raimo E. Harju: Borgare från Björneborg med rötter i Sastmola

Från landsbygden flyttade en mängd nya borgare in till Björneborg i början av 1700-talet. Bland dessa var sastmolaborna synnerligen väl företrädda, vilket även syns i elevförteckningarna för trivialskolan i Björneborg. Tidigare har nämnts att bl.a. släkterna Rosenback, Soini, Granholm och Fransman härstammar från Sastmola. I denna artikel utreds främst släkterna Backmans, Långfors, och Holmbergs rötter i Sastmola, men utöver detta framläggs tilläggsinformation rörande släkterna Björnbergs och Flodströms ursprung.

Släkterna Backman och Bäckman härstammar från Henrik Magnusson som innehade Bäkki hemman i Alakylä i Sastmola sedan år 1684. Henriks son var landbonden Johan Henriksson (1673-1743), som tillsammans med sin hustru Maria Henriksdotter (1681-1748) hade flera söner bl.a. borgarna Isak Bäckman och Tomas Backman samt skräddaren Henrik Backman. Morfar till dessa bröder var Henrik Jakobsson, som år 1696 flyttat som nybyggare till Lankoski. Från honom härstammar också släkterna Långfors och Hällfors.

Ur undersökningen framgick även att släkten Råberg troligen hör till Henrik Magnusson Bäkkis avkomlingar. Släkten Sastman härstammar i sin tur från släkten Soini i Leväsjoki. Via sin mormor Maria Helling härstammar också borgaren Carl Fredrik Björneberg (1791-1849) i Björneborg från sistnämnda släkt. Det kan dock inte med säkerhet fastställas om borgaren Tomas Flodström, som föddes 1728, kunde vara hemma från hemmanet Stupila.

Många av släkterna hade allmogestamfäder som flyttade till Sastmola från grannsocknarna. Detta gällde t.ex. släkten Bäkki i Alakylä, vars stamfar inflyttat från Närpes, släkterna Soini och Sammi i Leväsjoki, vilka inflyttat från Påmark samt släkten Lankoski som härstammade från Bötom. Troligen var inte heller släkten Holmberg ursprungligen hemma från Sastmola, men grenar av släkten sträcker sig också till Stupila och/eller Näs, där invånarna redan i några generationer varit sastmolabor. Detsamma gäller även vissa andra släkter som förekommer i artikeln.

 
Genos 69(1998), s. 189-198, 214-215

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1998 hakemisto | Vuosikertahakemisto