GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

Jyrki Paaskoski

Kansallisbiografia, näytevihko. Toim. Aulikki Litzen. Suomen Historiallinen Seura. Turku 1994. 72 s.


Kansallisbiografian näytevihko sisältää hankkeen toimituskuntien jäsenten kirjoittamia artikkeleita menneisyyden suomalaisista naisista ja miehistä. Kirjoittajat edustavat maamme historiantutkimuksen kärkinimiä, ja joukossa on myös muutamia taideaineiden edustajia. Näytevihko jakaantuu Kansallisbiografian toimituskuntien mukaisesti Ruotsin, Suuriruhtinaskunnan ja Tasavallan ajan osioihin, joiden pääartikkelit ovat toimituskuntien puheenjohtajien kirjoittamia. Niinpä dos. Anneli Mäkelä kirjoittaa Mikael Agricolasta (n. 1510­1557), dos. Markku Tyynilä Carl-Erik Mannerheimista (1759­1837) ja dos. Martti Häikiö Pehr Evind Svinhufvudista (1861­1944).

Miltei välittömästi Kansallisbiografia-hankkeen rinnalla ryhdyttiin julkaisemaan kilpailevaa Kansallisgalleria-kirjasarjaa. Molempia projekteja on kiinnostavaa vertailla keskenään, sillä ne paljastavat hankkeiden olevan eri linjoilla. Viisiosainen Kansallisgalleria kodifioi puhtaasti kansallisia suurmiehiämme, kun taas professori Matti Klingen johtama Kansallisbiografia käsittää tehtävänsä laajemmin ja monipuolisemmin.

Kansallisbiografia-hankkeen tavoitteena on julkaista pienoiselämäkertoja myös tavallisista suomalaisista ja sellaisista ulkomaalaisista, joilla on merkitystä myös Suomen historian kokonaisuuden kannalta. Myös naiset, jotka 1920- ja 1930-luvulla julkaistussa Kansallisessa Elämäkerrastossa olivat lähes kadoksissa, saavat tilaa uudessa hankkeessa.

Esipuheessaan Klinge korostaa humanistisen tutkimuksen uusien menetelmien ja lähestymistapojen esilletuomista. Biografiahankkeen yhteydessä tällä tarkoitetaan kohdehenkilön monipuolista tuntemusta niin arkistolähteiden kuin kirjallisuudenkin valossa. Tämä ei vaikuta erityisen yllättävältä, mutta kiinnostavaa on sen sijaan kuvallisten lähteiden, mm. maalausten, ja suullisen tiedon hyväksikäyttö elämäkertoja kirjoitettaessa. Klinge heittää hankkeen kirjoittajille kovan haasteen toivoessaan, että jokaisessa biografiassa tulisi piirtää kuvaa myös kohdehenkilöstä oman viite- ja ikäryhmänsä, sukupuolensa ja aikansa kuvastimessa.

Toimituspäällikkö Aulikki Litzenin toimittamassa Kansallisbiografian näytevihkossa Klingen toivomukset näyttävät suurelta osalta toteutuvan. Kansallisten suurmiestemme lisäksi kuhunkin osioon on pyritty ottamaan mukaan myös tavallisia suomalaisia. Akateemikko Eino Jutikkala kirjoittaa lohjalaisesta mahtitalonpojasta ja "kovanaamasta" Henrik Henrikinpoika Vanbergistä (1630­1709), apul.prof. Ilkka Mäntylä Porvoon pormestarista ja yritteliäästä porvarista Gabriel Hagertista (1706­1774) ja Klinge "Suomen herttuattaresta", hattujen sodan aikaisesta Venäjän joukkojen ylipäällikön James Keithin rakastajattaresta Eva Merthenistä (1723­1811). Tekstit ovat lyhyydessään ja ytimekkyydessään tarkkanäköisiä ja piirtävät myös yleiskuvaa käsittelemästään aikakaudesta.

Suuriruhtinaskunnan osiosta kannattaa nostaa esille kaksi elämäkertaa ylitse muiden. Dos. Markku Kuisma kirjoittaa asiantuntevasti viipurilaisesta Marie Hackmanista (1776­1865), joka leskeksi jäätyään otti johdettavakseen miehensä suuren kauppahuoneen. Kuisma analysoi tarkasti Marieta naisena miesten hallitsemassa kaupallisessa maailmassa. Taidehistorioitsija, professori Aimo Reitalan pienoiselämäkerta taidemaalari Gustaf Werner Holmbergistä (1830­1860) on puolestaan erinomainen katsaus 1800-luvun maisemamaalauksen aatehistoriallisiin yhteyksiin. Reitala kykenee näkemään myös Holmbergin henkilökohtaisen tragedian kaikessa inhimillisyydessään.

Tasavallan osio on kokonaisuutena ehkä kaikkein ongelmallisin. Kohdehenkilöiden valintakriteerit ovat muihin osioihin verrattuna huomattavasti hankalampia asettaa, kun ei oikeastaan vielä tiedetä, kuka olisi pienoiselämäkerran ansainnut. Näytevihkossa asia on ratkaistu tavanomaisesti ja ilman yllätyksiä, sillä mukaan on otettu vain kiistattomia alansa merkkihenkilöitä. Fil. tri Veli-Matti Autio kirjoittaa näytevihkon ehkä komeimmassa artikkelissa kielentutkija ja poliitikko Emil Nestor Setälästä tavalla, joka osoittaa laajaa asiantuntemusta ja kriittisyyttä, mutta tämänkaltaisissa teksteissä myös ehdottomasti tarvittavaa kykyä eläytyä ja oivaltaa tutkimuskohteensa toiminnan vaikuttimia. Sen sijaan dos. Martti Häikiön kirjoitus presidentti Svinhufvudista on kalpea ja rutiininomainen katsaus, jossa henkilön elämää ja luonteenpiirteitä tarkastellaan lähes silkkihansikkain.

Kansallisbiografian näytevihko oli laadittu mitä ilmeisemmin suuren innostuksen vallassa. Viime vuonna käyttöön otetussa Kansallisbiografian verkkoversiossa on jo luettavissa myös paljon kuvaavia hallitsijaelämäkertoja ja muidenkin kuin kansallisuudeltaan suomalaisten biografioita. Alkuperäinen haasteellinen suunnitelma Kansallisbiografiasta laajana Suomen historian yksilöitä ja aikakausia kuvaavana hankkeena, joka antaa vastauksia myös yleisiin ilmiöihin ja erityiskysymyksiin, näyttää monista vaikeuksista huolimatta sittenkin toteutuvan. Sen arvo on nähtävissä jo nyt.


Genos 69(1998), s. 90-92

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1998 hakemisto | Vuosikertahakemisto