GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Raumalaisia Östman-sukuja

Aina Lähteenoja

I.

Raumalla on 1640-luvulta lähtien asunut Östman-nimisiä porvareita, kauppiaita, kaupungin vanhimpia ja raatimiehiä, mutta heistä ei ole olemassa painettuja tietoja tai muistiinpanoja. Rauman vanhojen porvaritalojen joukkoon on myöskin 1600-luvun lopulta asti kuulunut Östmanni niminen talo, joka sijaitsee nykyisen Kauppakadun varrella. Se sai nimensä raatimies Juhana Yrjänänpoika Östmanista. Hän oli näet sen ensimmäinen Östman-niminen omistaja. Talon tontti on kaikesta päättäen sama, kaupungin itäosassa sijaitseva, »Jäkärin talon viereinen tontti», joka v. 1680 palautui autiotonttina kaupungille  [1].

Raatimies Juhana Yrjänänpoika Östman kuului vanhimpaan Raumalla tavattavaan Östman-sukuun ja oli Rauman raatimiehenä vv. 1692-1710. Hänen isänsä Yrjänä Urpanuksenpoika muutti Raumalle 1640-luvulla palvellen ensin porvarien renkinä, kuten tapa oli. Hän sai porvarinoikeudet kesäk. 8 p. v. 1649, jolloin hän vannoi porvarinvalansa. Hän oli kotoisin Köyliön pitäjän Vellinkylästä, siis seudulta, josta Rauman porvaristo on entisaikoina saanut tavan takaa uutta verta suoniinsa. Paikkakuntahan on Ala-Satakunnan vanhimpia asutuskeskuksia. Juuri se seikka, että Yrjänä Urpanuksenpojan pyrkiessä Rauman porvariksi hänen takuumiehekseen ilmoittautui Köyliöstä kaupunkiin muuttanut porvari ja raatimies Jaakko Vinnari, josta raumalainen Vinnarin talo on saanut nimensä, johti kirjoittajan etsimään Östman-suvunkin kehtoa Köyliöstä. Vinnari ja Vellinkylä sijaitsevat Köyliönjärven pohjoisrannalla, sen ikivanhan kuninkaantien varrella, jota kuljettiin Turusta Ulvilaan ja päinvastoin matkattaessa.

Vellinkylässä oli 1500-luvun alussa 2 taloa, joita jo 1600-luvun lopulla omistajiensa mukaan kutsuttiin Pentin ja Bäckin taloiksi. Nämä talot olivat 1500-luvun keskivaiheille asti piispantaloja, mutta siirrettiin sitten Köyliön kartanon herroille, Gyllenhjelm ja De la Gardie-sukujen rälssitiloiksi. V. 1548  [2] veroluettelossa mainitaan Vellinkylän tilallisina Sipi eli Siffertti ja Erik, joiden talot olivat tiluksiltaan jokseenkin samanvertaiset. V. 1564 oli kummassakin talossa vielä sama isäntä kuin v. 1548, mutta v. 1590 oli ensimainitun lampuotina Tuomas Sipinpoika ja naapurissa isännöi Matti-niminen talonpoika, kumpikin oli Pontus De la Gardien perillisten lampuoteja. Samaan aikaan eli Köyliön Kepolan kylässä varakas tilallinen Urpanus Sipinpoika, nähtävästi Tuomaan veli. Urpanuksen talossa oli mm. 6 härkäparia, mikä oli sangen huomattava määrä talonpoikaistalossa, joissa tavallisesti oli 2-3 paria härkiä. V. 1646 oli Vellinkylässä tilallinen Simo Urpanuksenpoika. Hänen perheväkeensä kuului hänen vaimonsa Liisa, »sisar» Maisa ja talon miniä (sonahustru) Suniva, jonka puolisoa ei mainita  [3]. Sunivan puoliso Yrjänä Urpanuksenpoika  [4] oli nähtävästi jo silloin Raumalla kauppamieheksi valmistumassa.

V. 1649 Yrjänä pääsi porvariksi, kuten tuomiokirjan katkelmassa sanotulta vuodelta mainitaan, mutta v. 1651 hän oli kestinä toimien siis ulkolaisten asiamiehenä. V. 1658 manttaaliluettelosta ilmenee, että hän silloin oli porvarina asuen Mäkipään korttelissa, lähellä Haukan taloa. Hänen vaimonsa Suniva mainitaan myöskin, samoin v. 1663  [5]. Yrjänä Urpanuksenpoika näyttää ottaneen myöhemmin rakentaakseen »Anna Tavastin portin edessä» olleen autiotontin, nykyisen Niivon kaupungin itäisessä osassa, sillä ainakin hänen Juhana-niminen poikansa, tuleva raatimies, syntyi tässä talossa. Rauman kirkon vanhin kommuniokirja alkaa 1680-luvun alusta ja siinä mainitaan Niivon talossa Yrjänä sekä hänen vaimonsa »Iwa». Ehkäpä talo saikin nimensä Suniva-nimen lyhennyksestä. Samassa kommuniokirjassa on merkintä siitä, että Yrjänä Urpanuksenpojan pojista Antti asui isänsä luona. Henrik Yrjänänpoika oli vävynä Laurilan talossa »Talonpoikain päässä» eli korttelissa. Laurilan talo sai nimensä tämän talon tontilla sijaitsevasta pyhän Laurentiuksen lähteestä, josta »lähteen tunteva pohjalainen» kerran onki 2 leiviskää hopeaakin, mikäli perimätieto pitää paikkansa. Yrjänä Urpanuksenpojan tyttäristä vain tytär Vappu tunnetaan nimeltä, ehkäpä hän oli Tasalan Markun puoliso, sillä Tasalan naapuri, Jaakko Heikkala, riiteli kerran hänen kanssaan niin kiivaasti, että syntyi käsikähmä, jossa Vappu Yrjänäntytär loukkaantui  [6]. Myöskin Niivon ja Östmannin talon naapurissa, Tavastin talossa, oli samaa sukua, mutta kirjoittaja ei ole saanut selville sukujohtoa tältä haaralta. - Yrjänä Urpanuksenpoika haudattiin Rauman vanhaan eli Pyhän Kolminaisuuden kirkon hautausmaahan kesäk. 19 p. 1706  [7].

Yrjänä Urpanuksenpojan jälkeläisistä on mainittava hänen Antti-niminen poikansa, joka vielä 1700 asui isänsä talossa Niivossa, jossa hänen poikansa Antti Antinpoika syntyi sanottuna vuonna, mutta Antti Yrjänänpoika muutti myöhemmin vaimonsa Briitta Isakintyttären syntymätaloon Iskiin. Se oli saanut nimensä omistajan kaupunginkirjuri ja raatimies Isak Jönsinpojan etunimestä. Porvari Antti Yrjänänpoika osti v. 1692  [8] isältään Varoinperän pellon, joka vieläkin tunnetaan Raumalla vanhalla nimellään. Antti Yrjänänpojan sukunimenä on toisissa lähteissä Niivo, samoinkuin hänen veljensä Henrikinkin tämän asuessa vielä isänsä talossa. Antti Yrjänänpoika oli jo kuollut, kun vuoden 1710 manttaaliluettelo laadittiin, mutta hänen vaimonsa Briitta Isakintytär mainitaan siinä. Hänkin kuoli lapsineen ruttoon samana vuonna, niin että Iskin talo jäi asujitta isonvihan vuosiksi  [9]. - Henrik Yrjänänpoika Niivo-Laurila oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen puolisonsa Annikka haudattiin elok. 6 p. v. 1693 ja hänen toinen puolisonsa Liisa haudattiin Rauman kirkkoon tammik. 23 p. 1733. Henrik Yrjänänpoika kuoli jo v. 1718  [10]. Hänen lapsistaan tunnetaan ainakin Mikko-niminen poika, joka kastettiin Raumalla elok. 18 p v. 1696 ja kesäk. 26 p. v. 1700 kastettu tytär Liisa, joka kuoli leskenä Raumalla huhtik. 30 p. 1777 oltuaan naimisissa porvari Henrik Erikinpojan kanssa.

Viimemainitusta antaa vv. 1724-1728 »undersökningslista» eli porvariluettelo seuraavat tiedot: »Henrik Erikinpoika Laurila otettiin porvariksi v. 1724, hän on syntynyt Köyliössä, nainut kaupungista, asuu anoppinsa talossa, hänellä on kaksi poikaa, itse hän on sairaalloinen ja on jo useita vuosia pyrkinyt porvariksi, mutta maistraatti on epäröinnyt hyväksyä häntä porvariston jäseneksi, häntä voidaan kuitenkin käyttää apuna purjehduksessa». - Köyliön Vellinkylän Penttilän talosta kuoli vuokraaja Erik Pentinpoika v. 1709. Olisi kiintoisaa saada todistetuksi, että porvari Henrik Erikinpoika oli hänen poikansa. Siihen viittaa se seikka, että lampuoti Pentti Yrjänänpoika - hän oli vielä 1675 Penttilän lampuoti - on antanut nimensä Vellinkylän Penttilälle; ja Rauman joen pohjoispuolelle, Talonpoikain päähän eli kortteliin ilmestyy isonvihan jälkeen Penttilä-niminen porvarintalo Laurilan naapuriksi, niin että tontit ovat milloin yhtenä, milloin jaettuina eri omistajien kesken  [11]. Ei ole mahdotonta sekään, että Erik Pentinpoika olisi Yrjänä Urpanuksenpojan vanhimman pojan poika, joka isänsä sedän jälkeen oli saanut tilan haltuunsa.

Huomatuimpaan yhteiskunnalliseen asemaan kohosi Yrjänä Urpanuksenpojan lapsista kuitenkin hänen poikansa Juhana Yrjänänpoika Östman. Hän vannoi porvarivalan Raumalla tammik. 22 p. v. 1676 käyttäen silloin Niivo-nimeä syntymätalonsa mukaan. Kolme vuotta myöhemmin eli tammik. 18 p. v. 1679 hänet otettiin tullikirjuriksi kaupungin itäiseen tulliin, jossa osassa kaupunkia hän asuikin. Hänet vihittiin avioliittoon Rauman kirkossa syysk. 27 p. v. 1681. Östman huomasi kuitenkin pian olevan edullisempaa olla porvarina kuin tullivirkamiehenä ja pyrki jälleen porvariksi. Hän menestyikin siinä asemassa niin hyvin, että hänet valittiin raatimieheksikin. Juhana Yrjänänpoika Östman vannoi porvarivalan uudelleen heinäk. 17 p. v. 1682 ja raatimiehen valan elok. 17 p. v. 1692. Vanhempana hänen näkönsä heikkeni, niin että hän v. 1708  [12] oli miltei umpisokea, mutta hän halusi kuitenkin huolehtia entiseen tapaan manttaalirahain ja palkollisten kontribution kannosta mainittuna vuonna. V. 1681 paikkeilla näyttää Juhana Yrjänänpoika Östman lunastaneen kaupungilta autiotontin Jäkärin talon vierestä ja rakentaneen sen asuin- ja nimikkotalokseen. Hänet mainitaan Östmannin talon isäntänä 1680-luvun alussa vaimonsa Briitan kera, joka haudattiin lokak. 11 p. v. 1697. Hänen toinen puolisonsa Anna haudattiin marrask. 15 p. 1710 ja raatimies Östman itse haudattiin jouluk. 12 p. samana vuonna ruttoon sortuneena  [13].

Raatimies Juhana Yrjänänpoika Östmanilla oli suuri perhe, mutta lapsista kuolivat useat pieninä. Rauman kastekirja alkaa heinäk. 31 p. v. 1683. Senjälkeen syntyneistä Juhana Östmanin lapsista on olemassa seuraavat tiedot: Liisa Juhanantytär kastettiin heinäk. 9 p. v. 1687, Arvid Juhananpoika maalisk. 21 p. v. 1694, Henrik maalis- tai huhtik. 1697, »Juhana Östmanin lapsi» Margareetta? kesäk. 18 p. 1699, kaksoiset Jaakko ja Erik huhtik. 25 p. 1701, Matti heinäk. 20 p. v. 1702 ja Katariina syysk. 28 p. v. 1705. Mutta Rauman kirkontileissä on samoina vuosina merkintöjä lukuisista raatimies Östmanin perheessä sattuneista kuolemantapauksista. Niinpä raatimies Östmanin vaimo ja pieni poika (Arvid tai Henrik) haudattiin vanhaan kirkkoon lokak. 11 p. v. 1697, muudan Östmanin lapsista haudattiin toukok. 26 p. v. 1701, samoin huhtik. 9 p. v. 1709, Östmanin poika toukok. 25 p. 1709, hänen tyttärensä marrask. 10 p. 1710, viisi päivää myöhemmin hänen toinen puolisonsa, marrask. 26 p. samana surman vuonna vielä kaksi lasta ja jouluk. 12 p. perheen isä  [14].

Kun raumalainen kauppias Olavi Forsberg heinäk. 12 p. v. 1711 velkoi Rauman raastuvanoikeudessa saataviaan raatimies Juhana Yrjänänpoika Östmanin kuolinpesältä, olivat oikeudessa läsnä lapset Kustaa, Anna ja Liisa sekä vainajan veli, porvari Henrik Yrjänänpoika Laurila, mutta perillisten serkku, »syskonbarn», katselmuskirjuri Henrik Markunpoika Hassel, joka oli luvannut ajaa asiaa perikunnan puolesta, ei ollut voinut saapua oikeudenistuntoon sillä kertaa. Oikeus määräsi Anna Juhanantytär Östmanin holhoojaksi Henrik Markunpoika Hasselin ja Liisa Östmanin holhoojaksi hänen setänsä, porvari Henrik Laurilan. Anna Östman oli isonvihan aikana paossa Ruotsissa elättäen itseään »parempien perheiden» taloudenhoitajana. Hän kävi rauhan tultua kotikaupungissaan v. 1724, mutta palasi taasen Tukholmaan jättäen pienen perintönsä sukulaisten hoitoon Raumalle. Rauman tuomiokirjassa v. 1736 selostetaan § 132 kohdalla Anna Juhanantytär Östmanin kirjettä, joka oli päivätty Wallhofin l. Waldhofin? kartanossa »toisella puolella Upsalaa» lokak. 9 p. 1733 ja sukulaisia kehoitettiin kirjoittamaan hänelle Upsalan postinhoitajan osoitteella. Anna Östman kuoli naimattomana, n. 70 vuoden ikäisenä keuhkotautiin Tukholmassa v. 1757 ja hänet haudattiin Pyhän Katariinan kirkkotarhaan elok. 24 p. sanottuna kesänä. Hänen veljestään Kustaasta ja sisarestaan Liisasta ei kirjoittajalla ole enempää tietoja. Östmanin talo jäi isonvihan jälkeenkin asumattomaksi ja autioksi vielä yli vuosikymmenen ajaksi, kunnes uusporvari Juhana Erikinpoika Östman lunasti ja rakensi sen jälleen kuntoon v. 1734  [15].

Mutta ennenkuin ryhdymme selostamaan Juhana Erikinpoika Östmanin sukua, kiinnitämme hetkiseksi huomiota Hassel- ja Krook-sukuihin, jotka naimisen kautta liittyivät Juhana Yrjänänpoika Östmanin sukuun. Edellisestä antaa Rauman tuomiokirja huhtik. 18 p:ltä 1741 kiintoisia tietoja. Oikeuteen saapuivat, kerrotaan siinä, porvarintytär Anna Markuksentytär Tasala (Hassel) ja hänen kuolleen sisarensa tyttären puoliso porvari Simon Säkylin, joka oli muuttanut Eurasta Raumalle sekä porvari Markus Markuksenpoika Tasala. Viime mainittu oli Anna Markuksentytär Tasalan toisen sisarentyttären, Maria Tuomaantytär Tasalan puoliso ja oli paraikaa Tasalan haltijana. Hän oli jo lokak. 26 p. v. 1737 suorittanut Tukholmassa Anna Markuksentytär Tasalan velivainajan, kruununnimismies Henrik Markuksenpoika Hasselin (Tasalan) pojalle, Juhana Henrikinpoika Hasselille tämän veljen Daniel Henrikinpoika Hasselin ja sisaren Leena Henrikintytär Hasselin suostumuksella koko Tasalan perinnön, 30 kuparitalaria, heidän isävainajansa perintönä, vaikka Juhana Henrikinpoika Hassel oli nuorin perillisistä. Markus Markunpoika Tasala ei ollut suorittanut vaimonsa Maria Tuomaantytär Tasalan äidinsisarelle, Anna Markuksentyttärelle, mitään perintöä rahana, sillä vanha täti sai asua eläkkeellä Tasalassa.

Ylläselostetusta perinnönjaosta ilmenee, että Tasalan oli 1700-luvun vaihteessa omistanut Markus Hassel. Hänen vaimonsa oli raatimies Juhana Östmanin tai tämän vaimon sisar, sillä Markuksen poikaa, katselmuskirjuri Henrik Hasselia nimitettiin Anna ja Liisa Juhanantytär Östmanin (syskonbarn) serkuksi. Anna Juhanantytär Östmanin perintöpeltoja jaettaessa vv. 1737 ja 1739 kosketellaan myös tähän sukulaisuuteen, sillä Anna Östman lähetti v. 1739 Tukholmasta kirjeellisen määräyksen, että porvari Simon Säkylin ja hänen puolisonsa Anna Tuomaantytär Tasala saavat pitää Santaranta-nimisen pellon ja itäisen tulliportin edessä olevan Tontti-nimisen kaalimaan, koska he asuvat Niivon taloa, jossa Annan isä oli syntynyt  [16] ja koska Anna Tuomaantytär on sukulainen. Anna Tuomaantytär Tasala haudattiin helmik. 11 p. 1749. Tuomiokirja maalisk. 11 p:ltä 1737 taasen kertoo, että Viipurissa syntyneen, mutta Raumalla raatimiehenä olleen Z. Krookin vaimo Anna Erikintytär Tavasti ja Henrik Erikinpoika Laurilan vaimo Liisa Henrikintytär Laurila vaativat raatimies Juhana Yrjänänpoika Östmanin sukulaisina itselleen Östman-vainajan vanhan kirkon luona olevaa varasto-aitan, tonttia, jolle maistraatti oli antanut seppä Henrikin rakentaa aitan. Tässä yhteydessä mainitaan myöskin, että Anna Erikintytär Tavastin äidin, Margareetta Erikintytär Tavastin äiti Anna Erikintytärkin oli syntynyt (v. 1687) Tavastin talossa ja Annan tyttärentytär Anna Erikintytär Tavasti-Krook oli Anna Juhanantytär Östmanin sukua (fränka). Kirjoittajalla ei valitettavasti ole ollut tilaisuutta tutkia perusteellisemmin Hassel-, Krook- ja Tavasti-sukuja.

II.

Toisen raumalaisen Östman-suvun kanta-isä on tilallinen Erik Sipinpoika, joka vaimonsa Kertun kera v. 1688 piti toista Mikola-nimistä tilaa Kokemäen Haistilan kylässä. Hänen poikansa Henrik Erikinpoika peri talon ja mainitaan isäntänä siellä vielä v. 1738  [17]. Sanotun vuoden manttaaliluettelossa mainitaan myöskin hänen vaimonsa Liisa ja poika Erik. Henrikin veli, Juhana Erikinpoika mainitaan Östman-nimisenä porvarina Raumalla 1730-luvulla. Saiko hän sukunimensä raatimies Juhana Yrjänänpojan talon, Östmannin, mukaan, jonka hän autiotonttina lunasti kaupungilta 1734, vai oliko hän kenties sukua sille köyliöläiselle Östman-suvulle, johon mainittu raatimies Juhananpoika Östman kuului, jää ratkaisematta tässä yhteydessä. Kolmas veli Erik Erikinpoika käytti nimeä Grönström ja esiintyy Raumalla laivurina ja laivanosakkaana pikkuvihan vuosina, jolloin hän veljensä Juhana Erikinpoika Östmanin kanssa omisti Olympus-nimisen laivan  [18].

Rauman kirkon vanhimmassa kommuniokirjassa, joka sisältää tietoja 1680-luvun alusta isonvihan jälkeisiin vuosiin asti, mainitaan Tavastin talon perheväen jälkeen, joihin kuului tytär Briitta, Juhana Erikinpoika ja vaimo Briitta, joten siitä saattaisi päättää Juhana Erikinpoika Östmanin, joka oli syntynyt 1709-1710, olleen ensin naimisissa Tavastin tyttären kanssa, mutta jos niin oli laita, oli avioliitto hyvin lyhytikäinen, sillä jo 1734 hän meni naimisiin porvari Juhana Eskonpoika Ruikan tyttären Liisan kanssa, joka veljiensä raatimies Juhana Stengrundin ja porvari Henrik Stengrundin mukaan käytti sukunimeä Stengrund. Nimi johtui Kiviniemen korttelin nimestä, jossa korttelissa suvun kotitalo Ruikka sijaitsi. Liisa Juhanantytär Stengrundin sisar Margareetta Juhanantytär Ruikka-Stengrund meni naimisiin Juhana Erikinpoika Östmanin veljen Erik Erikinpoika Grönströmin kanssa. Raatimies Juhana Stengrund oli Rauman vaikutusvaltaisimpia miehiä 1700-luvulla ja pyrki useasti kaupungin pormestariksikin, siinä kuitenkaan onnistumatta  [19]. Juhana Erikinpoika Östman ja hänen veljensä Erik Grönström kuuluivat tämän sukulaisuutensa perusteella porvariston keskeisimpiin piireihin. Juhana Erikinpoika Östman kuoli huhtik. 6 p. 1767 ja kuolleiden luettelossa hänen mainitaan olleen silloin 56:lla ikävuodellaan, mutta kommuniokirjassa no 3 hänen mainitaan syntyneen v. 1709. Tässä on siis ilmeinen ristiriitaisuus olemassa. Liisa Juhanantytär Stengrund eli yli kaksikymmentä vuotta leskenä halliten 1/2 Östmannin taloa. Hän oli kastettu Raumalla helmik. 11 p. v. 1711 ja kuoli kesäk. 14 p. v. 1790. Raumalla jouluk. 12 p. 1768 päivätyssä testamentissa Liisa Juhanantytär Stengrund määräsi poikansa Erhard Östmanin perimään hänen osansa kotitalosta kiittäen hänen hellää rakkauttaan ja huolenpitoaan  [20].

Juhana Erikinpoika Östmanin ja Liisa Juhanantytär Stengrundin vanhin poika ja esikoinen, Juhana, kastettiin Raumalla lokak. 30 p. v. 1735. Toinen heidän lapsistaan, Erhard, syntyi lokak. 1 p. v. 1737. Kolmannen pojan Gabrielin syntymäpäiväksi on kastekirjaan merkitty lokak. 30 p. v. 1741. He kaikki olivat myöhemmin Raumalla kauppaporvareina.

Juhana Juhananpoika Östman vihittiin jouluk. 5 p. 1765 avioliittoon Rauman raatimiehen Henrik Ståhlen ja hänen puolisonsa Maria Hakan tyttären Regina Ståhlen kanssa, joka oli syntynyt Raumalla Tolvaisen talossa tammik. 22 p. 1745. Heillä oli lapset: Juhana Henrik, syntynyt heinäk. 20 p. v. 1767, kuoli tammik. 22 p. v. 1768, Albertiina, syntynyt heinäk. 25 p. 1769, kuoli pienenä huhtik. 20 p. v. 1770 ja Renata, syntynyt helmik. 22 p. 1771.

Juhana Juhananpoika Östman kuoli marrask. 12 p. 1779 ja hänen leskensä Regina Ståhle vihittiin toiseen avioliittoon kauppias Juhana Blomin kanssa marrask. 6 p. 1781. Avioliitto oli lapseton. Regina Ståhle-Östman-Blom kuoli Raumalla heinäk. 16 p. 1782.

Erhard Juhananpoika Östman pääsi Rauman porvariksi v. 1759 ja vihittiin avioliittoon jouluk. 11 p. 1760 Rauman maaseurakunnassa sijaitsevan Soukaisten ratsutilan omistajan Juhana Matinpojan ja hänen puolisonsa Kaisa Henrikintyttären tyttären Briitan kanssa  [21], joka oli syntynyt syysk. 6 p. 1740 ja kuoli lokak. 17 p. 1816 76-vuotiaana. Erhard Östman osti v. 1764 1/2 Hannun taloa kaupungin läntisestä osasta. Sitäpaitsi hän peri äidiltään, kuten mainittiin, 1/2 Östmannin taloa. Erhard Östmanilla ja hänen puolisollaan oli lapset:

Juhana Erhard, syntynyt elok. 20 p. 1761, kuoli aivan pienenä.

Regina, syntynyt syysk. 5 p. 1762, kuoli helmik. 3 p. v. 1768.

Henrik Juhana, s. tammik. 11 p. 1765, porvari, hukkui Rödhamnin luotsipaikan lähellä 1829?

Gerhard, syntynyt heinäk. 13 p. 1767, kuoli maalisk. 23 p. 1768.

Gabriel, syntynyt tammik. 5 p. 1769, kuoli naineena.

Briitta Kristiina, syntynyt toukok. 7 p. 1771, kuoli toukok. 6 p. 1775.

Magdaleena, syntynyt syysk. 26 p. 1773, vihitty Raumalla maalisk. 23 p. 1797 avioliittoon kauppias Juhana Fredrik Hoeckertin kanssa ja leskeksi joutuneena toiseen avioliittoon tammik. 27 p. 1814 kauppias Clas Henrik Tallqvistin kanssa, niinikään Raumalta. Magdaleena Östmanin kolmas puoliso oli kauppias Gust. Wilh. Hjertström.

Anna Briitta, syntynyt tammik. 28 p. 1776, vihittiin Raumalla avioliittoon porvari Juhana Penseliuksen kanssa jouluk. 17 p. 1801  [22].

Kauppias Gabriel Juhananpoika Östman vihittiin avioliittoon Juliana Wessmanin kanssa lokak. 23 p. 1769. Heillä oli lapset:

Juliana Gabriela, syntynyt lokak. 11 p. 1770.

Hedvig Elisabet, syntynyt tammik. 16 p. 1772, kuoli toukok. 5 p. 1773.

Gabriel Juhananpoika Östman kuoli maalisk. 23 p. 1772 30-vuotiaana ja hänen leskensä meni jouluk. 21 p. 1773 toisiin naimisiin Rauman postimestarin Juhana Henrik Sonckin kanssa  [23]. Heillä oli 10 lasta. Juhana Henrik Sonck kuoli syysk. 9 p. 1789 43-vuotiaana. Juliana Wessman kuoli jouluk. 11 p. 1796 46:lla ikävuodellaan rintatautiin.

Juhana Erikinpojan veljen, kauppaporvari Erik Erikinpoika Grönströmin jälkeläisissä kyseinen Östman-suku II jatkui hyvin elinvoimaisena. Erik Erikinpoika Grönström oli syntynyt suurina nälkävuosina 1690-luvulla. Hän meni naimisiin Raumalla n. 1739 vaiheilla porvarintytär Margareetta Juhanantytär Ruikka-Stengrundin kanssa, joka kastettiin Raumalla huhtik. 25 p. 1706 ja kuoli kotikaupungissaan toukok. 25 p. 1788 82-vuotiaana. Hänen puolisonsa Erik Erikinpoika Grönström kuoli Raumalla helmik. 3 p. 1789 93-vuotiaana. Heillä oli lapset:

Juhana Henrik, syntynyt tammik. 3 p. 1740 ja kuoli Rauman porvarina maalisk. 9 p. 1792; puoliso raatimies Åbergin tytär Regina Åberg, joka leskeksi jouduttuaan meni huhtik. 4 p. 1793 toisiin naimisiin kauppapalvelija Matti Grönströmin kanssa, viimemainittu kuoli Raumalla toukok. 14 p. 1811 50 v. 2 kuuk. ikäisenä.

Anna Margareetta Erikintytär Grönström, syntynyt tammik. 30 p. 1749 Raumalla Tyykilän talossa, jonka hänen isänsä silloin omisti.

Juhana Henrik Erikinpoika Grönströmin ja Regina Åbergin poika Erik Juhana, syntynyt elok. 10 p. 1773, jatkoi suvun tätä haaraa. Hänet vihittiin Raumalla tammik. 19 p. 1794 avioliittoon porvarintytär Margareetta Elisabet Sparrenborgin kanssa, jonka vanhemmat olivat porvari Juhana Henrik Sparrenborg (Sperri) ja hänen puolisonsa Kaisa Greetta Wallsten. Tästä avioliitosta syntyivät lapset Katariina Regina Grönström, s. heinäk. 29 p. 1796, ja Alma Elisabet Grönström, s. tammik. 10 p. 1799.

Juhana Henrik Grönströmin ja Regina Åbergin tytär Anna Regina Grönström, syntynyt maalisk. 12 p. 1775, vihittiin syysk. 29 p. 1791 Raumalla avioliittoon raumalaissukuisen maanmittari Kustaa Adolf Zidénin kanssa  [24]. Anna Reginan veli Kustaa Wilhelm Juhananpoika Grönström, syntynyt syysk. 25 p. 1777, vihittiin jouluk. 13 p. 1798 avioliittoon porvarintytär Helena Kristiina Närvelinin kanssa, joka kuoli marrask. 10 p. 1811 jättäen jälkeensä lapsen, Juhana Kustaan, syntynyt syysk. 14 p. 1799. Kustaa Wilhelm Grönström vihittiin toiseen avioliittoon toukok. 21 p. 1812 porvarintytär Hedvig Antinin kanssa. - Hedvig Sofia Juhanantytär Grönström, syntyi lokak. 18 p. 1780. Hänen veljensä Jakob Henrik Juhananpoika Grönström syntyi lokak. 3 p. 1784 ja kuoli pienenä.

III.

Kolmas Östman-suku Raumalla nimetään kauppias Henrik Juhananpoika Östmanin mukaan, joka muutti Raumalle 1770-luvulla. Hänen isänsä, Uudenkaupungin porvari Juhana Henrikinpoika Kräki, joka omisti talon n:o 110 Ihoden korttelissa Uudessakaupungissa, oli syntynyt lokak. 4 p. 1718, sai porvarinoikeudet marrask. 18 p. 1741 ja vihittiin avioliittoon Helena Rimanin kanssa helmik. 10 p. 1742, Juhana Henrikinpoika Kräki kuoli heinäk. 25 p. 1773. Hänellä oli 9 lasta, joista toiset käyttivät Kräki-, toiset Östman-sukunimeä  [25]. Henrik Juhananpoika käytti Östman-nimeä ja oli sisaruksista 4:s. Hän syntyi marrask. 28 p. 1750 ja sai porvarinoikeudet Uudessakaupungissa heinäk. 17 p. 1773, mutta sanoutui irti niistä marrask. 21 p. 1776 ja muutti kauppiaaksi Raumalle naituaan sieltä marrask. 23 p. 1775 Tolvaisten talon omistajan, kauppias Henrik Ståhlen tyttären Ulriikka Ståhlen. Heille syntyivät lapset:

1. Henrik Juhana, syntynyt Östmanin talossa maalisk. 26 p. 1777, vihittiin avioliittoon jouluk. 12 p. 1799 Anna Kristiina Demoënin kanssa, joka kuoli tammik. 26 p. 1800 18 vuotiaana, oltuaan naimisissa vain 6 viikkoa. Henrik Juhana Östman vihittiin toiseen avioliittoon uuskaupunkilaisen Maria Ertmanin kanssa, joka kuoli 22-vuotiaana marrask. 7 p. 1808 synnytettyään kesäk. 23 p. samaa vuotta Henrik-nimisen pojan, joka kuoli kesäk. 22 p. 1809. Henrik Juhana Östman vihittiin kolmanteen avioliittoon neito Maria Lagerin kanssa lokak. 29 p. 1811.

2. Kustaa Henrikinpoika Östman syntyi huhtik. 7 p. 1778, otettiin porvariksi Raumalle elok. 11 p. 1802  [26] ja vihittiin avioliittoon Raumalla jouluk. 14 p. 1803 neito Emerentia Appelgrénin kanssa. Kustaa Henrikinpoika Östman kuoli huhtik. 26 p. 1823 rintatautiin.

3. Reinhold Henrikinpoika Östman syntyi syysk. 12 p. 1779 ja vihittiin avioliittoon syysk. 13 p. 1804 porvarintytär Amalia Kristiina Reilanderin kanssa; heidän pieni poikansa Henrik kuoli Raumalla heinäk. 24 p. 1826.

4. Adolf Henrikinpoika Östman, syntyi huhtik. 17 p. 1781 ja kuoli 27 päivän ikäisenä.

Kauppias Henrik Juhananpoika Östmanin 1:nen puoliso Ulriikka Ståhle kuoli toukok. 27 p. 1781, 25 v. 2 kuuk. vanhana. Henrik Juhananpoika Östman meni toisiin naimisiin uuskaupunkilaisen porvarintyttären, Maria Kristiina Silcken kanssa ja tästä avioliitosta syntyivät lapset:

1. Anna Helena, syntynyt lokak. 29 p. 1782, kuoli v. 1783.

2. Juhana Henrik, syntynyt huhtik. 2 p. 1784.

3. Maria Amalia, syntynyt toukok. 9 p. 1785, kuoli v. 1786.

4. Gabriel, s. tammik. 7 p. 1790, kuoli 8 päivän ikäisenä.

Maria Kristiina Silcke kuoli syysk. 16 p. 1793  [27]. Puolisojen välisestä testamentista ilmenee, että he omistivat Rautilan talon Raumalla. Kauppias Henrik Juhananpoika Östman meni kolmanteen avioliittoon maalisk. 6 p. 1794 porvarintytär Maria Packalinin kanssa, jonka isä oli Kustaa Packalin ja äiti Johanna Maria Norrmén  [28]. Maria Packalin oli syntynyt helmik. 23 p. 1775 Raumalla Pinnalan talossa. Tästä kolmannesta avioliitosta syntyi kauppias Östmanille jouluk. 7 p. 1796 tytär, Maria Amalia Henrikintytär Östman, joka maalisk. 16 p. 1815 vihittiin avioliittoon Rautilassa porvari Juhana Södermanin kanssa. Kauppias ja kaupungin vanhin Henrik Juhananpoika Östman kuoli jouluk. 31 p. 1809.

Tuonnempana toivomme voivamme julkaista lisää selvitystä 1800-luvulla Raumalla eläneistä Östman-sukujen jäsenistä.


Viitteet

[1]   Lähteenoja, Rauma 1600-1721, s. 38.

[2]   Salminen, Köyliön pitäjän historia, ss. 46 ja 50.

[3]   Salminen, emt., ss. 56 ja 59.

[4]   Säkylässä eli vv. 1620-1638 tilallinen Urpanus Tapaninpoika, jolla v. 1638 mainitaan henkikirjoihin otettu poika Yrjänä, mutta hän piti myöhemmin isänsä taloa Säkylässä, SVA 2584, ss. 32 ja 119, no. 2590, s. 29, no. 7188, s. 28 ja no. 7332, s. 1340.

[5]   Turun Maakunta-arkisto, Rauman tiliverifikaatit.

[6]   Lähteenoja, Rauma 1600-1721, s. 38, Rauman tk. 15. 12. 1680, 5. 9. 1692 ja tk. v. 1739, § 137. Rauman kirkonarkisto, kommuniokirja no. I.

[7]   Rauman kirkon tilikirja vv. 1640-1759.

[8]   Rauman kirkonarkisto, kommuniokirja no. I, Rauman tk. 5.9.1692.

[9]   Lähteenoja, Rauma 1721-1809, s. 15.

[10]   Rauman kirkonarkisto, kirkontilit vv. 1640-1759.

[11]   Rauman syntyneiden luettelo vv. 1697 ja 1700. Rauman kaupungin tiliverifikaatit Turun Maakunta-arkistossa: Undersökningslista 7.2.1728. Köyliön manttaaliluettelo v. 1675, SVA 7332, s. 1338.

[12]   R:n tk. 22.1.1676, 8.1.1679, 17.7.1682, 17.8.1692 ja 6.6.1708.

[13]   Rauman kirkon tilit vv. 1681, 1697 ja 1710.

[14]   Rauman kirkon kastekirja ja kirkontilit 1600- ja 1700-luvulta. V. 1710 manttaaliluettelossa mainitaan Juhana Yrjänänp. Östmanin vaimo Anna ja tytär Margareetta.

[15]   R:n tk. 12.7.1711, 18.7.1724; tontin lunastus: tk. 16.2.1734, 24.6.1736 ja 12.5.1739. SVA, Tukholman suom. seurakunnan kirkonkirjat: kuolleiden luettelo v. 1757.

[16]   Vrt. R:n tk. 30.6. ja 11.7.1744.

[17]   SVA 7380, s. 2515: Kokemäen pit. mantt. l. v. 1688, SVA 7515, s. 2481: Kokemäen pit. mantt. l. v. 1738. Turun Maakunta-arkisto: Rauman raast. p. k. liitteitä v. 1746 sisältää otteen R:n tk. 26.11.1737, jossa »bonden Henrik Eriksson ifrån Cumo Haistila» kutsutaan Juhana Erikinp. Östmanin veljeksi.

[18]   Lähteenoja, Rauma 1721-1809, ss. 165 ja 399.

[19]   Emt., s. 95.

[20]   Rauman tk. 5.3.1787, SVA r. 63.

[21]   Ahla, Lempi, Soupas, ratsutila ja suku, s. 72.

[22]   Rauman kirkonkirjat.

[23]   Vrt. Lähteenoja, Rauma 1600-1721, liitteitä: Sonck-suku.

[24]   Vrt. Lähteenoja, Rauma 1721-1809, liitteitä: Zidenius-Zidén-suku.

[25]   SVA Cajanderin sukutieteellinen kokoelma.

[26]   R:n maistr. pk. 11.8.1802.

[27]   Rauman kirkonkirjat ja tk. 23.9.1793; SVA r. 69.

[28]   Vrt. Lähteenoja, Rauma 1721-1809, liitteitä: Norrmén-suku.


Referat

Fil. mag. Aina Lähteenoja, Raumo stads förtjänstfulla biograf, redogör för tre olika släkter Östman, vilka inkommit till staden, där flere medlemmar såsom borgare och rådmän intagit en bemärkt plats i samhället. Om dessa släkter, såsom troligt är, haft ett gemensamt ursprung, kan ej med säkerhet fastställas. Georg Urbansson av den älsta släkten blev borgare i staden 1649 och var hemma från Velliby i Kjulo socken. Han dog 1706. Hans söner voro bl.a. Johan, rådman 1692-1710 och Henrik, bosatt i sina svärföräldrars gård. Han antog namnet Laurila. Johan Östman, som tidigare efter sin födelsegård kallat sig Niivo hade erhållit sina borgarrättigheter 1676. Han avled 1710 i pest samtidigt som sin hustru Anna. Av deras barn dogo de flesta i späd ålder, blott sonen Gustav och döttrarna Anna och Lisa överlevde föräldrarna. Då de voro omyndiga vid faderns död, utsågs deras farbror Henrik Laurila och deras kusin Henrik Markusson Hassel till förmyndare. Anna Östman flyttade till Stockholm, där hon avled 1757 vid 70 års ålder. Närmare uppgifter om Gustav och Anna saknas. Föräldrarnas övergivna stadsgård inköptes 1734 av borgaren Johan Eriksson Östman.

Denne tillhörde den andra släktgrenen och förekommer hans far Erik 1688 bland stadens borgare, som hade tre söner: Henrik, levde 1738, den ovannämnde Johan och Erik, som antog namnet Grönström. Erik var gift med Margareta Stengrund av en gammal raumosläkt. Brodern Johan dog 1767 och hans hustru Lisa 1790. De hade sönerna Johan född 1735; Erhard född 1737 och Gabriel född 1741. Sönerna voro alla borgare och handelsmän i Raumo. Johan Johansson var gift med Regina Stråle.

Erik Eriksson Grönström lämnade efter sig en talrik avkomma bl.a. genom sonen Johan Henrik, vars barn levde in på 1800-talet. Den tredje släkten Östman förekom i staden så sent som på 1770-talet och företräddes av Henrik Johansson Östman. Han var gift 1:o med Ulrika Stråle; 2:o med Maria Kristina Silcke; 3:o med Maria Packalin. I en senare uppsats kommer förf. att behandla dessa olika släkter under 1800-talet.


Genos 7 (1936), s. 109-122

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1936 hakemisto | Vuosikertahakemisto