GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Arvosteluja - Recensioner

Kaarlo Teräsvuori

Jalmari Finne, Oma Sukuni. Porvoo, 1935. 4:o. 288 sivua. Werner Söderström Oy. Hinta kangaskantisena 200, kokonahkakantisena 350 markkaa.


Kirjailija Jalmari Finne on viime vuonna saanut lisätä pitkään ansioluetteloonsa sukututkimuksen alalla tämän komean niteen. Sen mukana seuraa hänen kirjoittamansa 11-sivuinen vihkonen »Ohjeita kirjan täyttämiseen». Tällaisen kalliin julkaisun ilmestyminen suomen kielellä todistaa sukututkimuksen harrastuksen levinneen meillä jo sangen laajoihin piireihin ja samalla se on omansa syventämään tätä harrastusta.

Teos, joka on tarkoitettu ostajan täytettäväksi, ei vastaa tarkalleen nimeään, sillä ohjeiden mukaisesti täytettynä se tulee sisältämään tietoja päähenkilön puolisonkin suvusta sekä paljon muuta, kuten seuraava katsaus teoksen sisällykseen osoittaa: henkilötiedot itsestäni (2 sivua) ja puolisostani (2 s.), esivanhemmistani (9 s., 7 sukupolvea) ja puolisoni esivanhemmista (9 s., 7 sukupolvea), tietoja sukuni kotitalosta tai toimipaikasta (2 s.) ja puolisoni kotitalosta tai toimipaikasta (2 s.) sekä kotitaloni omistajista (3 s.) ynnä perhetaulukko (17 s.). Sitten seuraa valokuvaosasto elämäkerrallisine tietoineen valokuvien esittämistä henkilöistä: omat vanhemmat (18 s.), puolison esivanhemmat (18 s.), omat ja puolison sisarukset (7 s.), kaikki serkut (16 s.) ja lapset sekä kaukaisemmat sukulaiset (21 s.), suvun lähin seurapiiri (13 s.), ystävät ja koulutoverit (9 s.) sekä suvun muistorikkaat paikat (21 s.). Kuvaosaston jälkeen tulevat suvun juhlapäivät (11 s.) ja kuolinpäivät (9 s.), suvun jäseniä koskevat sanomalehtileikkeleet (17 s.), omaisten ja tuttavien vuotuiset merkkipäivät (12 s.), suvun historia (7 s.), nimi1uettelo (5 s.) ja »kultainen kirja», so. merkkihenkilöiden vieraskirja (36 s.). - Kun kirja valokuvista ja sanomalehtileikkeleistä helposti paisuu liian paksuksi, on siihen täytynyt liittää joukko saranapuoleltaan lävistettyjä tyhjiä lehtiä, jotka aikanaan poistamalla kirja saadaan jossain määrin »laihtumaan».

Vaaditut »henkilötiedot itsestäni» ja puolisostani ovat kiitettävän monipuoliset: nimi, syntymäaika viikonpäivälleen ja kellomäärälleen, syntymäpaikka (maalla pitäjä, kylä ja talo, kaupungissa katu ja numero), kastamispaikka ja -aika (myös viikonpäivälleen), kastaja, sylikummi ja muut kummit, oma valokuva ja sen ottamisaika, asianomaisen pituus ja paino (luultavasti netto), tukan ja silmien väri, nykyinen kotipaikka ja nimikirjoitus. Toiselle sivulle merkitään koulunkäynnit ja tutkinnot, rippikoulu ja rippikoulun opettaja, asevelvollisuusvuosi ja joukko-osasto, vihkimispäivä, -paikkakunta ja -huoneisto sekä vihkijä, puolison nimi ja arvonimi, asianomaisen saamat kunnianosoitukset sekä hänen erikoisharrastuksensa. - Yhtä tärkeää kuin on merkitä muistiin oma ja puolisonsa pituus, paino sekä tukan ja silmien väri, olisi tuntea nämä ominaisuudet molempien vanhemmilla ja esivanhemmilla, molempien sisaruksilla sekä omilla lapsillaan. Jos tekijän tarkoitus on ollut, että tällaiset tiedot merkittäisiin suvun jäsenten kuvien yhteyteen sivuille 53-136, kuten sivujen 91-136 täyttämisohjeet voinee hyvällä tahdolla tulkita, niin on puheena oleville tiedoille varattu ala liian pieni muiden sukulaisten paitsi oman ja puolison vanhempien kuville aiotuilla sivuilla. Toiselta puolen on otettava huomioon, että lähes puolet ihmiskunnasta pitää ikäänsä ja painoaan sellaisina »liikesalaisuuksina», ettei niitä haluta näyttää sellaisillekaan merkkihenkilöille, jotka saavat kirjoittaa nimensä suvun kultaiseen kirjaan.

»Tavalliselle suomalaiselle miehelle» riittänee 7 sukupolvea käsittävä esivanhempain taulu, mutta aika moni tarvitseisi niitä puolta enemmän. Sentähden olisi ollut hyvä laskea tätä teosta kauppaan myöskin irtolehtisenä. Esivanhempien tauluissa on varattu jokaisen henkilön syntymäpaikalle yhtä pitkä rivi kuin hänen ristimänimilleen tai sukunimelleen, mutta kuolinpaikalle ei ole varattu eri riviä, vaikka tilaa kyllä olisi ollut, eikä siitä puhuta ohjeissakaan. Sen sijaan perhetaulukoissa on otettu huomioon kuolinpaikkakin, mutta ikävä kyllä jätetty syntymä- ja kuolinpaikalle liian pieni tila (1.7-4.4 cm). Suomessa on hyvin paljon niin pitkiä pitäjien nimiä, ettei niitä saa mahtumaan tällaiseen solaan. Vielä neitseellisempi käsiala tarvitaan silloin, kun perhetaulukoissa kirjoitetaan neljännelle pitkälle riville vihkimävuosi, -kuukausi ja -päivä, vihkimäpaikka sulkumerkkeineen sekä vaimon ristimänimet ja tyttönimi. Kaikki nämä tiedot on saatava mahtumaan 8.4 cm:n alalle! Sen sijaan on samoissa taulukoissa miehen ristimänimille ja sukunimelle annettu 9 cm alaa, mikä useimmiten hyvin riittää, kun vihkimäaika ja -paikka jäävät pois.

Edellisestä selviää, että Finnen julkaisu on esivanhempain taulujen, valokuva-albumin, muistojen kirjan, leikkelekokoelman, muistikirjan y. m. yhdistelmä. Sellaista ei ole aikaisemmin ilmestynyt suomeksi. Jos se asianmukaisesti täytetään, niin sillä tulee olemaan suvulle pysyvä arvo, osaksi sisältämiensä tietojen ja kuvien vuoksi, osaksi sukututkimusharrastuksen herättäjänä ja ylläpitäjänä, osaksi suvun jäsenten yhteenkuuluvaisuuden tunteen vahvistajana.


Genos 7(1936), s. 58-60

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku |

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1936 hakemisto | Vuosikertahakemisto