GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Raumalainen Tackou-suku

Aina Lähteenoja

Huittisten pitäjän vanhimpia taloja on Takku = Takkula Sammun kylässä. Tästä talosta johtuva sukunimi kirjoitetaan 1500- ja 1600-luvun oikeinkirjoituksen mukaisesti Tacku ja Tacko tai Tackoi ja 1700-luvulla ranskalaisittain Tackou. Viimeksi mainittua kirjoitustapaa käytti m.m. suvun se haara, joka tavataan kauppias- ja raatimiessukuna Raumalla. Rehtori K. A. Cajander on Uudenkaupungin porvarisukuja koskevissa muistiinpanoissaan käsitellyt myöskin Tacku-sukua ja hän mainitsee sen iästä, että sitä jo 1700-luvulla pidettiin 400-vuotta vanhana sukuna. Tässä saattaa helposti olla liioittelua, mutta suku oli ainakin jo 1500-luvulla kaikkein huomattavimpia kotiseudullaan Huittisissa, joten sen eri haarautumien tutkiminen loisi kaivattua valaistusta satakuntalaisten sukujen keskinäisiin suhteisiin varsin laajalti ja tarjoisi siis tutkijalle kiintoisaa työtä. Tätä perinpohjaista sukuselvitystä odoteltaessa lienee suvun raumalaisen haaran selostuskin askel eteenpäin.

Cajander mainitsee suvun vanhimpana jäsenenä Huittisissa lautamiehenä esiintyvän Laurentius Tackon vuodelta 1448. Oloff Tacko mainitaan maanomistajana Eurajoella 1458  [1]. Huittisten, Sammun kylässä mainitaan v. 1552 tilalliset Olof ja Jacob Tacku  [2]. Huittisten kirkkoherrana oli v. 1573 Matthias Canuti Tacku  [3] ja hänen veljensä Henrik Knuutinpoika Tackun leski eli vielä v. 1638  [4]. Huittisten nimismies vuodelta 1580 Sigfrid Tacku  [5] saattaa olla Matthias Canutin ja Henrik Knuutinpojan veli. Tätä olettamusta tukee m.m. se tosiasia, että kirkkoherra Matthias Canuti Tacku kaivatti kalastusta edistääkseen Kokemäenjoen ja Kauvatsanjoen välille kanavan, »Papinojan», joka perattiin m.m. v. 1750  [6] ja nimismies Sigfrid Tackun pojalla, tilallinen Matti Sigfridinpoika Tackulla, joka mainitaan eri lähteissä v. 1626  [7], oli myöskin osuus Kokemäenjoen kalastukseen. Matti Tackun veli Tuomas Sigfridinpoika Tacku ja vaimo Briitta, mainitaan v. 1638  [8]. Matti Sigfridinpoika Tackun pojista tunnetaan: 1) Henricus Matthiae Tacku, s. 1630, yliopp. 1649, Huittisten kappal. 1672, Punkalaitumen kirkkoherra 1689, k. 1717; 2) Gustavus Matthiae Tacku, yliopp. v. 1658  [9] ja 3) ratsutilallinen Sammun kylässä Huittisissa Tuomas Matinpoika Tacku, joka marrask. 27 p. 1667 pidetyssä oikeudenistunnossa niinikään käräjöi osuudestaan Kokemäenjoen kalastukseen. Hän kuoli v. 1681. V. 1658 kylvöluettelosta ilmenee, että hänellä oli pitäjän suurin kylvö, 12 tynnyriä. Hänen vaimonsa Maria eli ainakin vielä v. 1658  [10].

Tuomas Matinpoika Tackun perintökirja on, tosin repaleisena, säilynyt jälkimaailmalle ja sekin on rehtori Cajanderin tallettama. Siitä ilmenee, että Tuomaan opintielle lähtenyt poika Matthias Thomae Tacku, joka tuli yliopp. v. 1677 ja pääsi kotipitäjänsä Huittisten pitäjänapulaiseksi v. 1687, sai kotitalon, Takkulan, haltuunsa. Hän kuoli siellä syysk. 26 p. v. 1697  [11]. Hänen sisarensa Maria Tuomaantytär Tacku piti leskenä Juuselan taloa Huittisten Nanhian kylässä ensimmäisen puolisonsa, Bielke-suvun tilojen voudin, Daniel Laurinpoika Idmanin kuoltua. Maria Tackun toinen puoliso oli katselmuskirjuri Jaakko Callia, + v. 1723, hänkin tunnettua satakuntalaista sukua. Jaakko Callia rakennutti esim. omalla kustannuksellaan Huittisten kivikirkkoon lisäparven. Kolmas Tacku-sisaruksista, Kaarina Tuomaantytär Tacku, vihittiin avioliittoon kesäk. 15 p. v. 1680 Rauman raatimiehen ja kirkonisännän, Henrik Sipinpoika Pungmanin kanssa hänen toisena vaimonaan ja jouduttuaan v. 1694 leskeksi hän meni toisen kerran naimisiin Rauman kirkkoherran Bartholdus Rajaleniuksen kanssa. Isonvihan aikana Kaarina-rouva jälleen leskeksi jääneenä lähti tyttärineen pakoon Ruotsiin ja kuoli siellä. Anna Tuomaantytär Tacku kastettiin Huittisissa 20.6.1669, mutta hänestä kirjoittajalla ei ole enempää tietoja. Margareta Tuomaantytär Tacku vihittiin lokak. 13 p. v. 1687 avioliittoon Ylä-Satakunnan kihlakunnan kruununnimismiehen Niilo Wessmanin kanssa  [12]. Henrik Tuomaanpoika Tacku, josta tuli Raumalle huomattu kauppias ja raatimies, kastettiin Huittisissa toukok. 10 p. 1671. Hän vannoi porvarivalan Raumalla huhtik. 20 p. 1695 ja nai sisarensa miehen, kirkonisäntä Henrik Pungmanin ensimmäisestä avioliitosta syntyneen tyttären Katariinan. Raumalla oli tähän aikaan samaan sisarusparveen kuuluva ylioppilas Erik Tuomaanpoika Tacku, josta tuli sotapappi  [13]. Kirsti Tuomaantytär Tacku, joka kastettiin Huittisissa toukok. 27 p. 1676, kuoli luultavasti pienenä, sillä häntä ei mainita Tuomas Tackun perinnönjakokirjassa.

Paitsi papillisia taipumuksia ja perinnäisiä maamiehen ominaisuuksia oli Tacku-suvulla ilmeisiä liikemiesavujakin. Nämä ilmenivät m.m. Kaarina Tuomaantytär Tackun menestyksellisissä liiketoimissa hänen hoitaessaan leskenä Pungmanin jälkeen kuolinpesän kauppasuhteita esim. Tukholmaan päin, jonne hän vielä Rauman pappilan ruustinnana ollessaankin lähetti ei ainoastaan papinsaatavista kertyviä myötäviä, vaan talonpojilta ostamaansa teuraskarjaakin ja joutui ansiomahdollisuuksista kiivaaseen riitaan toisen itsenäisen liikenaisen, nim. raatimies Henrik Bongin arvoisan puolison, Elisabet Simolenian kanssa  [14]. Katariina Takku omisti lisäksi Teukku-nimisen talon Raumalla. - Esimerkkinä suvun liiketaipumuksista mainittakoon myöskin, että Uudenkaupungin raastuvanoikeus sakotti tammik. 30 p. 1626 Erik Tackoita, jonka Cajander arvelee polveutuvan Huittisten Tacku-suvusta, 40 markan sakkoon siitä, että hän oli tehnyt kauppaa kuin porvari, vaikkei ollut saanut porvarinoikeuksia. Erik Tackoi vannoi Uudessakaupungissa porvarivalan vasta huhtik. 4. p. 1642. V. 1649 Uudenkaupungin porvareina mainitut Matti ja Henrik Tackoi olivat nähtävästi Erikin poikia  [15].

Henrik Tuomaanpoika Tacku saavutti varmaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensakin perusteella Raumalla huomattavaa menestystä, mikä ilmenee siinäkin, että hän yleni raatimieheksi, mutta varallisuutensa hän sai puolisonsa kautta, joka peri m.m. kaupungin keskuksessa, kauppatorin varrella sijaitsevan Polttilan talon. Henrik Tackun elinaika oli kuitenkin yhtämittaista taistelua ylivoimaista kohtaloa vastaan. Elettiinhän suurten nälkävuosien 1696-1697 ahdingossa ja suuri Pohjansota aiheutti senjälkeen epävarmuutta ja vaikeuksia merikaupungin porvaristollekin. Raatimies Henrik Tuomaanpoika Tacku haudattiin Rauman kirkkoon, muurattuun hautaan, jouluk. 8 p. 1707. Perinnönjako hänen jälkeensä toimitettiin heinäk. 26 ja 31 p. 1709. Lapsista olivat elossa tytär Katariina, kast. lokak. 30 p. 1698, tytär Anna, kast. kesäk. 2 p. 1702 ja poika Juhana, synt. elok. 18 p. 1704. Pieninä olivat kuolleet Henrik, kast. marrask. 26 p. v. 1695 ja haudattu kirkkoon marrask. 5 p. 1697 sekä Maria, kast. marrask. 3 p. 1700 ja haudattu kirkon kuoriin marrask. 17 p. 1701. Leski Katariina Pungman meni syksyllä 1709 naimisiin Tukholmasta Raumalle muuttaneen kauppias Olof Forsbergin kanssa. Heidän lapsensa Margareta kastettiin Raumalla toukok. 27 p. v. 1710  [16]. Mutta Katariina Pungman haudattiin pienen tyttärensä kera tammik. 14 p. 1711 ja Olof Forsberg meni uusiin naimisiin neito Maria Nestenian kanssa saman vuoden jouluk. 14 p. Raatimies Juhana Tacku-vainajan orvot lapset olivat osaksi holhoojansa, heidän isänsä sisarenmiehen Jaakko Callian, osaksi isäpuolen, kauppias Forsbergin hoidossa. Näiden orpojen kohtalosta huolehti m.m. Rauman pormestari H. Binman viruessaan isonvihan aikana köyhtyneenä pakolaisena ja sairaana Åkerin pitäjässä Ruotsissa. Hän koetti nimittäin toimittaa heidän perintökirjansa, joka oli Rauman kaupungin Tukholmaan tuodussa arkistoarkussa, luotettavalle asianajajalle, jotta tämä puoltaisi lasten etuja isäpuolta vastaan. Kauppias Olof Forsberg hukkui paluumatkalla Ruotsista Raumalle Tukholman ja Norrköpingin välillä v. 1721. Polttilan talo joutui silloin täysikäisiksi ehtineiden perillisten Katariina ja Juhana Tackoun hallintaan, sillä heidän sisarensa Anna oli kuollut ruttovuonna 1710  [17].

Katariina Henrikintytär Tackou meni 1722 naimisiin Viipurista Raumalle muuttaneen kauppias Carl Otto Hannunpoika Bartramin kanssa ja pitkähkön rettelöimisen jälkeen Juhana Tackou, joka vannoi porvarinvalansa syysk. 9 p. v. 1723, suostui luovuttamaan Polttilan talon langolleen ja sisarelleen ja asettui itse asumaan Ruonilan taloon kauppatorin toiselle äärelle. Pysyen kauemman aikaa naimattomana Juhana Tackou käytti kaiken aikansa kaupungin julkisiin toimiin ja liikeasioihin. Hän hankki oman aluksen merenkulkua ja puutavarakauppaa harjoittaakseen ja oli ensimmäisiä, joka rupesi suunnittelemaan Rauman sataman paalutusta ja uudestaanjärjestelyä. V. 1737 hän ryhtyi rakentamaan Raumalle tiilitehdasta kutsuen Tukholmasta tiilimestari Juhana Schultzin panemaan sitä alkuun. Tiilimestari Schultz jätti kuitenkin työnsä Raumalla kesken, ja pikkuvihan tultua väliin hanke viivästyi kokonaiseksi vuosikymmeneksi. Vasta v. 1748 tiilitehdas lopulta tuli kuntoon. Kauppias Juhana Tackou oli Rauman valtiopäivämiehenä vv. 1738-1739 ja v. 1742 valtiopäivillä. Raatimieheksi hänet valittiin v. 1749. Sitäpaitsi hän oli hankkinut liikeystäviä pitkin maakuntaa, niin että hän m.m. v. 1739 välitti itsenäiseksi kappeliseurakunnaksi päässeelle Kiukaisten seurakunnalle kirkonkellon oston. Tämä kello vahingoittui sen pahempi ratsutilallisen Matti Jaakkolan kuljettaessa sitä Raumalta Kiukaisiin  [18].

Yksityisessä elämässään oli kauppias Juhana Tackou naimattomana miehenä ollessaan joltisenkin epäsäännöllinen. Esim. v. 1739 oli kaupungin juorukelloilla usein asiaa hänen taloonsa, mutta silloin oli hän kuitenkin jo kosinut Rauman lähellä olevan entisen säteritilan, Haapasaaren, omistajan kruununnimismies Erhard Wessmanin, nuorta tytärtä, Katariina Wessmania, josta tuli hänen puolisonsa. Katariina Wessman oli kastettu Raumalla kesäk. 17 p. v. 1723; hänen äitinsä oli Magdalena Bergstock, joka haudattiin Raumalla maalisk. 26 p. 1754. Katariina Wessman oli kahdesti naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta kauppias Juhana Tackoun kanssa hänellä oli 6 lasta, joista 4 kuoli pieninä ja vain yksi tytär eli 19 vuotiaaksi. Toisesta avioliitosta raatimies Juhana Stengrundin - synt. Raumalla tammik. 29 p. 1715 - kanssa syntyneistä lapsista kuolivat useimmat myös aivan pieninä ja ainoastaan yksi poika, Isak Stengrund, jäi elämään vanhempiensa jälkeen  [19].

Kauppias Juhana Tackoulla ja Katariina Wessmanilla oli seuraavat lapset: Katariina Renata, s. kesäk. 9 p. ja haudattu elok. 2 p. 1741, Margareta Elisabet s. syysk. 4 p. 1742 ja haudattiin kesäk. 26 p. 1743, Anna Greta, s. tammik. 12 p. ja haudattiin jouluk. 15 p. 1744, Samuel Juhana, s. marrask. 1 p. 1745 ja haudattiin elok. 17 p. 1749, Magdalena Sofia, s. marrask. 11 p. 1746 ja kuoli jouluk. 10 p. 1765 naimattomana ja Katariina Charlotta, s. toukok. 25 p. 1749 ja kuoli kesäk. 29 p. 1760  [20]. - Kauppias Juhana Henrikinpoika Tackoun lapsissa sammui siis yksi laajan Tacku-suvun haara.

Vuosi 1750 kukkuroi perheen onnettomuudet, sillä kauppias Juhana Tackou itse, hänen 2 laivamiestään ja 3 renkiään hukkuivat matkalla Raumalta Saksaan Bornholmin luona nähtävästi toukok. lopulla tapahtuneessa haaksirikossa, niin että Juhana Tackoun kuolinkelloja soitettiin Raumalla kesäk. 4 p. ja hänen onnettomuustoveriensa kahtena seuraavana päivänä. Kauppias Juhana Tackoun sisar oli joutunut aikaisemmin talvella leskeksi ja kuoli samana vuonna itsekin. Hänen puolisonsa kauppias Carl Otto Bartram haudattiin Rauman kirkkoon helmik. 13 p. ja hänen leskensä haudattiin puolisonsa viereen jouluk. 16 p. 1750. Kauppias ja raatimies Juhana Tackoun leski, Katariina Wessman, solmi uuden avioliiton raatimies Juhana Stengrundin kanssa syysk. 17 p. 1751 ja eli tässä avioliitossa vielä 25 vuotta. Katariina Wessman kuoli v. 1776  [21].

Jo aikaisemmin kuin Henrik Tuomaanpoika Tacku muutti Huittisista Raumalle, olivat sinne asettuneet asumaan myöskin veljekset Juhana ja Markku Matinpoika Tacku. He olivat niinikään Huittisista syntyisin ja vannoivat porvarivalan jo v. 1684. Markku Matinpoika Tacku osti kevättalvella 1693 Juhana Pietarinpoika Päiväisen talon, jota vielä v. 1765 kutsuttiin Tacko-Päiväiseksi  [22]. Markku Matinpoika Tackun poika, Henrik Markunpoika Tacku-Tackoi kast. lokak. 26 p. 1695 ja Juhana Markunpoika Tacku synt. ? lokak. 21. p. v. 1703. Kumpikin käyttivät sukunimeä Weidgren ja olivat Raumalla kauppaporvareina. Henrik Markunpoika Tacku-Tackoi-Weidgrenin puoliso oli Rauman postimestarin, Henrik Sipinpoika Sonkin, tytär Maria Sonck, kastettu helmik. 22 p. 1688 ja Juhana Markunpoika Tacku-Weidgrenin puoliso oli Anna Sacklinia. Kummallakin veljeksellä oli lapsia. Juhana Matinpoika Tackusta ei kirjoittajalla ole sen enempää tietoja kuin että hän vielä heinäk. 23 p. v. 1694 esiintyy Rauman raastuvanoikeudessa veljensä Markun keralla  [23]. - Ehkäpä hänen sukuhaaransa yhdistää vielä elävät Takko- ja Tackov-suvut varhaisempiin sukuhaaroihin. Onhan hyvin luultavaa, että Uudenkaupungin Tacko-Tackoi- ja Tackov-sukukin kuuluu samaan sukupuuhun.


Viitteet

[1]   K. A. Cajanderin kokoelma: Uudenkaupungin porvarisukuja SVA:ssa.

[2]   SVA 1952, s. 65.

[3]   Carenius, Ephr., Beskrifning ö. Hvittis Sokn 1759, s. 8. Strandberg, Herdaminne I, s. 221.

[4]   SVA 7188, s. 21: myllytullit. 1638.

[5]   Cajanderin kokoelma, SVA.

[6]   Carenius, emt.

[7]   SVA 2563, s. 54 H. kymm. luettelo v. 1626. Cajanderin kokoelma.

[8]   SVA 7188, s. 21: myllytulliluett. v. 1638.

[9]   Lagus, matr. I, s. 79.

[10]   Cajanderin kokoelma. SVA 7271, s. 99, SVA 7271, s. 300, kylvö l. 1658.

[11]   Cajanderin kokoelma SVA; Huittisten kirkonkirjat kertovat Takkulan perheestä pitäjänapulaisen Matthias Thomaen ajalta seuraavaa: lokak. 28 p. 1683 haudattiin Anna Matintytär Tacku, huhtik 22. p. 1674 kastettiin Erik Matinpoika Sammun kylän Takkulasta, lokak. 30 p. 1688 kastettiin Tuomas Matinpoika ja v. 1690 syntyi Matthias Matinpoika. Tuomas Matinpojan kummien luettelo selvittää sukulaisuussuhteita. Kummeina mainitaan: kruununnimismies ja katselmuskirjuri Jaakko Callia, herra Lauri Älg, Juhana Callia, Margareta Aemelea, Kaarina Tacku ja Lisken Tacku. Ristittävä poikanen tuli ylioppilaaksi Isonvihan aikana »raumalaisena». Matthias Matthiae tuli ylioppilaaksi 1711, vihittiin Karjalan rakuunain saarnaajaksi 1718, pääsi Punkalaitumen kirkkoherraksi 1722 ja Eurajoen kirkkoherraksi 1742; hän kuoli 1748. Hänen ja Katariina Jaakontytär Morinin lapsista Katariina Kristiina joutui Huittisten kappalaisen Jacob Caireniuksen, ja Anna Maria Eurajoen kirkkoherran Michael Forseliuksen puolisoksi; Isaac Matinpoika Tackou, s. 1725, yliopp. 1742, oli sittemmin Ala-Satakunnan kruununvouti; veli Abraham Matinpoika Tackou syntyi 1729, yliopp. 1745, oli isänsä luona Eurajoella vielä 1752. Strandberg, Herdaminne I, s. 217.

[12]   Huittisten kastekirja ja vihittyjen kirja n:o 1. Genos v. 1933: 1-2, ss. 16-19. Sakari Loimaranta, Huittisten pit. kirkoll. oloista 1600-luvun jälkipuoliskolla, Satakunta I, s. 141.

[13]   Rauman tk. 14.4.1695.

[14]   Vrt. Lähteenoja, Rauman kaupungin hist. II, ss. 266-267.

[15]   SVA, Cajanderin kokoelma. C. arvelee Erik Tackoin olevan Sigfrid Tackun poikia, mutta tähän ei kirjoittaja ole saanut todisteita. Alussa mainitun Matti Sigfridinpojan pojan, Henricus Mathiae Tackun lapsista antavat Huittisten kirkonkirjat seuraavia tietoja: Jooseppi Henrikinpoika Tacku haud. lokak. 17 p. 1695, Daniel Henrici Tacku yliopp. 1677, Andreas Henrici Tacku kast. marrask. 21 p. 1664, Samuel Henrici Tacku kast. tammik. 17 p. 1666, Johannes Henrici Tacku kast. huhtik. 21 p. 1667.

[16]   Rauman kastettujen kirjat ja perinnönjakokirjat 1700-luvulta.

[17]   Rauman tk. 4.12.1725. Juhana Tackoun nimi on eräissä lähteissä Juhana Henrik.

[18]   R:n tk. 21.1.1740, Euran tk. 15.10.1739.

[19]   Rauman kirkon Communionkirja no 4.

[20]   Rauman kastekirjat ja kirkon tilikirjat.

[21]   Lähteenoja, Rauma 1600-1721, ss. 337-338, Rauma 1721-1809, ss. 162-163, 239-240. Carl Bartramin synnyinseuduksi mainitaan Nyen (Rauman maistr.ark., Undersökningslista 7.2.1728). Rauman kirkon Communionkirja no 4: Ruonilan talo.

[22]   Aarne Tuompo, Kuvaus herraskartanoista Huittisissa 1700-luvulla, Satakunta VIII, s. 216: mainitsee, että kuningas Kustaa III v. 1775 yöpyi Huittisissa Takkulassa, jossa oli suuri päärakennus monine huoneineen.

[23]   Rauman tk. 23.7.1694, 27.3.1693 ja 21.2.1765. Maria Sonck = Vrt. Lähteenoja, Rauma 1600-1721, liitteet: Sonkki eli Sonck-suku. Rauman kirkon Communionkirjassa n:o 4, Päiväisen talo: porvari Juhana Weidgren, synt. 21.10.1703, vaimo Elisabet Thorvöst, s. 1714, lapset: Greta Leena, s. 20.10.1738, Juhana Joackim, s. 30.8.1741, poikapuoli Gustaf s. 1749.


Genos 7(1936), s. 77-83

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1936 hakemisto | Vuosikertahakemisto