GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirjailmoituksia - Bokanmälningar

H. D.

[K. T. GRANHOLM], Släkten Granö från Teerijärvi under 400 år. Jakobstad 1936.

Viime vuoden lopussa ilmestyi Pietarsaaressa K. T. GRANHOLMin julkaisema teos »Släkten Granö från Teerijärvi under 400 år». Pohjanmaalla sukututkimuksella on vanhat juuret ja mainittu kirja ynnä moni muu osoittavat sillä siellä vielä nytkin olevan runsaasti harrastajia. Maakunnan eristetty asema muuhun Suomeen nähden ja sen vilkas kauppayhteys Ruotsiin johti usein sukulaissuhteitten solmimiseen Pohjanlahden molemmin puolin. Kyseessä olevassa teoksessa ei näistä seikoista ole lainkaan puhe, sillä Terijärveltä polveutuvat suvut ovat kauttaaltaan kotimaista talonpoikaisjuurta. 1500-luvun lopussa mainitaan Granö niminen talo Terijärvellä, jonka omisti eräs Matts Olofsson. Hänen isänsä Olof Månsson (s. n. 1500) oli paikkakunnan varakkaimpia talonomistajia. Kun valtio v. 1571 määräsi ylimääräisen veron n.s. hopeaveron, verotettiin hänet 17:ta markasta, joka vastasi kymmenystä hänen irtaimistonsa arvosta. Mainittakoon vertailun vuoksi, että suuren Kaarlepyyn seurakunnan kirkkoherra sai maksaa 30 markkaa.

Olof Månssonin jälkeläisistä antaa tekijä, joka XIV:sta polvessa polveutuu hänestä, tarkat tiedot, jakaen polveutumiset 271 tauluun. Teokseen tutustuu mielihyvällä, sillä se on selvästi ja asiallisesti kokoonpantu. Ensikädessä kiintyy huomio siihen tosiseikkaan, että Granö nimi aikaisemmin käsiteltiin talon nimeksi ja sentähden moni sukuhaara siirryttyään asumaan muualle käytti toista sukunimeä. Samoin omaksui usein talon vävy Granö nimen sukunimekseen. Mainittakoon muutamia esimerkkejä. Anders Granön (s. 1749) samanniminen poika (s. 1774) muutti nimensä Granbackaksi ja hänen pojistaan Johan (s. 1812) otti sukunimekseen Granholm ja Ernst Fredrik (s. 1800) Granbäck. Viimemainitun poika Matts Fredriksson (s. 1824), joka omisti Rif nimisen talon Seppälahden kylässä käytti Rif sukunimeä. Erään Johan Granön (s. 1753) pojista Anders (s. 1781) säilytti vanhan nimensä; John (s. 1790) käytti Kass nimeä. Kotivävyistä mainittakoon Edla Sofia Granön (s. 1853) mies Anders Forsander (s. 1852), joka muutti nimensä Granöksi. Erään toisen Jacob Granön (s. 1742) tytär Karin (s. 1768) oli naimisissa Matts Granön (s. 1768) kanssa, jonka pojista Jacob (s. 1786) jouduttuaan Björkvikin talon vävyksi otti sukunimekseen Björkvik, mutta Anders (s. 1809) säilytti vanhan nimensä. Suku Backman polveutuu erään Anders Granön (s. 1718) Lisa (s. 1754) nimisestä tyttärestä naimisissa Anders Häsjebackan (s. 1755) kanssa. Heidän tyttärensä Anna (s. 1795) nai erään Jacob Granön (s. 1790), jonka poika Anders (s. 1820) käytti nimeä Backa ja, jonka poika Johan (s. 1848) muutti nimensä Backmaniksi. Samoin polveutuu fil. tohtori Karl Johan Hagfors (s. 1860) Granösuvusta Margaretan (s. 1723) avioliitosta erään Anders Viitasen (s. 1723) kanssa. Heidän tyttärensä Elisabet (s. 1746) nai Matts Pulkkisen (s. 1741), joka talon vävynä otti nimekseen Viitavesi. Suvun nykyään elävistä jäsenistä mainittakoon Turun yliopiston ent. rehtori professori J. G. Granö (s. 1882) ja hänen veljensä Oulunkylän vt. kirkkoherra P. J. Granö (s. 1883). Heidän sekä heidän setänsä Anders Granön (s. 1857) sukuhaara on ainoa, joka suoraan miespuolella ilman nimenmuutosta polveutuu suvun kantaisästä Måns nimisestä talonpojasta, joka eli Terijärvellä 1400-luvun lopussa.

 
Genos 8(1937), s. 33-34

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1937 hakemisto | Vuosikertahakemisto