GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

"Ruumiin runot" Kiikalan kirkkoherran Laurentius Johannis Sareniuksen muistoksi.

Kaarlo Teräsvuori

STRANDBERGin »Åbo Stifts Herdaminne» (I, s. 429) kertoo edellä mainitusta kirkkoherrasta seuraavaa: »Laurentius Johannis Sarenius, var den förste Pastor i Kikala, som redan fanns här 1651; och ehuru han någon gång för hvarjehanda exorbitantier i Consistorium fick tilltal och näpst, satt han dock vid embetet till sin död 1689, sedan han öfver 40 år här varit Pastor». Strandberg (I, s. 430) otaksuu Sareniuksen olleen Kiikalassa kappalaisena ennen kirkkoherraksi tuloaan.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallussa on eräs painotuote, josta W. G. Lagus vanhempi on tehnyt muistiinpanoja, mutta jota hänen poikansa VILH. LAGUS ei ole ottanut huomioon julkaisemassaan Turun akatemian ylioppilasmatrikkelissa. Tämän painotuotteen täydellinen nimi on:

In Tumulum
Lessus
Superadditus olim animarum
Pastoris fidi, Kijkala qvasq: fover:
Reverendi, Doctissimi & Humanissimi Senis
Dn. L a u r e n t i i J:
S a r e n i i.
Relliqviæ exanimes cujus conduntur in urna hac.
lpsaq; marcida jam contegit ossa solum
Die 16. Junii, Anno 1689.

Tämän tekstin alla on paareilla lepäävä vaatteella peitetty ruumiskirstu y. m. kuvia. Sivun alaosassa lukee:

Gnatis a propriis aliis simul officiosis:
Aboæ, Impr. apud Joh. Laurent. Wallium, A. T.

Julkaisu on laajuudeltaan 10 sivua 4:0 ja sisältää runoja latinaksi, suomeksi ja ruotsiksi. Kirjoittajien järjestys on seuraava: Turun katedraalikoulun konrehtori ELIAS WOIVALENIUS (latinaa), ANDREAS HENRICIUS (latinaa), Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen (Choralis) CASPARUS L. SARENIUS (ruotsia) ja komministeri MATTHIAS SOLINIUS (suomea), Kiikalan apulaispappi (Coadjutor) DANIEL M: LUNDANUS (latinaa), Turun katedraalikoulun kollega AND. ASCHELIUS (ruotsia) ja GEORGIUS STÅHLBERGH (latinaa ja suomea). Viimeisellä sivulla on vielä ruotsia, latinaa ja suomea ilman tekijää.

Vainajan pojan runo on näistä ainoa, joka sisältää asiallisia elämäkerrallisia tietoja vainajasta. Muut on tehty viran puolesta tai tilauksesta eivätkä osoita niiden tekijöillä olleen mitään henkilökohtaista suhdetta vainajaan. Useimmat näistä runoista ovat niin korkealentoista sanahelinää, ettei niiden uudelleen julkaisemiseen ole syytä. Vainajan ansioiden arvioimisessa ne ovat hyvin anteliaita. Esim. Solinius kehuu Sareniusta, että hän

»Wirastans kyl waarin piti/
Kirckocund caick händä kijtti;
Toip toi taitawan tawaran/
Sieluisil sangen awaran.
Sijn ett' oli uscollinen
Kirckoherra kelwollinen/
Taloin toimes taitawainen;
Seuracunnas sijwo Paimen:
Cuista caikist caunistuxen
Saa siis suuren ylistöxen.»

Ja ASCHELINUS, joka »I hastigheet desse fåå rader wederbörandom til Tröst af tienstwilligheet framteer», kirjoittaa m. m. näin:

»Sij/ medan han sin werld med ähra genomfahrit/
Och i den strijdand' Häär en trogen Krijgzman warit/
    I thy han kämpat haar medh godt och redligt Lopp
    Moot sina Fiender förstärckt med troones Hopp/
Så haar den högste Kong rättferdighetens Boning
Förwarat honom nu/ i Paradijsetz wåning/
    Ther han Gudz egen Präst/ och så fulkommen Man
    Nu wardt för all sin flijt/ som han här lade an.»

Soliniuksen ja Aschelinuksen sanoista voisi melkein tehdä sellaisen johtopäätöksen, että Sareniuksen konsistorissa kaikenlaisista kohtuuttomuuksista (exorbitantier) saamat nuhteet ja rangaistukset olisivat olleet aiheettomia [1].

CASPARUS SARENIUksen runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavalla tavalla:

»Thet är en önsklig ting i Werlden haa den lycka/
At lefwa til den tijd/ på hwilken man kan tycka/
    Sig hafwa lefwat nog/ af lefnad wara mätt/
    Och där näst wäl beredd/ döö hän på Gudligt sätt:
Då man ey klaga kan sigh i sin halfwa dagar/
Bortryckias medh en hast/ vthan det wäl behagar
    Insomna sachtelig/ afläggia Synda Kropp/
    Taa Ewigheetens drächt vppå ett stadigt hopp.
Så haar min gambla Faar/ gråhårig/ mätt af ålder/
Sin lefnad här begådt/ at han eij blifwit sålder
    För en otijdig död/ men hunnit till det sluut/
    Som fierde bodet medh des löfte går på vth.

Til Werlden är han född i Tammla Sochns planer;
Seen åhren togo til/ Föräldrars plicht förmaner/
Anno 1602:
Anno 1621: Haa honom ifrån sig straxt vnder dheras hand/
    Som vnga Piltar plä intryckia Lärdoms Tand.
I åbo stoora Schol han nitton åhr förnötte/
Medh flijt och waaksamheet/ fan sig der af eij trötter/
Anno 1640:
A. 1642
Så läng' hans Bijskop då Mester I s a a c R o t h o v
    Förnam hans skickligheet/ gaf honom och det lof
Att blifwa Präst samt fåå Gudz helga ord vtsprijda/
I Kijkala/ badh först wedh Capplans tiensten bijda/
Denalus An. 1688: Til desz han P a s t o r där skull blifwa sammastädz/
    Och sin åhörare förkofra mångeledz;
Der han medh alfwar wist med Gudligheet och ijfwer/
Sin heela Lijfztijdz längd Gudz reena lära drifwer/
    Medh särdels nyttigheet/ det de som honom hördt/
    Intyga medh en mun/ at han dem hafwer fördt
På Saligheetens wäg/ förwärfwat många Siälar/
Dem Vlfwen hade tordt wäl elliest til sigh stiäla/
    Och göra såleds qwitt det ewig Lijfwets Pant/
    Som han alt efterstår/ det hwariom är bekant.
Nu will iagh til et sluut mit taal til ända föra/
Och wijdare ey mehr nu något här om röra;
    Den högste Gudh som osz alt efter sit behag/
    Täcks hädankalla och förordnar en wisz dag/
Han hugne osz medh godh och medh en salig ända/
At wij til högden vp wår tanckar städze wända/
    Beredde finnas må på den behaglig stund/
    Då tijden kommen är/wår ögon läggs i blund.
Vita 87: Så faar i frijdh från osz af åhren mång vthmattadt/
Och gack nu til den Hamn/ som du med troona fattat
    At kunna tagas i/det är en winning godh
Wij stilla då här medh wår flytand tårars flodh.

 

I sin sal. k. Faar til åminnelse och osz i sorgen qwarlemnade
til tröst och hugswalelse skrifwit af
C a s p a r o L. S a r e n i o
Chor. Aboensi.»

Tästä runosta saamme siis tietää, että Sarenius oli syntynyt Tammelan pitäjän tasangoilla 1602, joutunut 19-vuotiaana v. 1621 Turun kouluun, jossa viipynyt 19 vuotta eli vuoteen 1640, jolloin vihitty papiksi. V. 1642 nimitetty Kiikalan kappalaiseksi ja 1650 kirkkoherraksi. Kaikki nämä tiedot ovat uusia samoinkuin sekin, että Sarenius oli 87-vuotias kuollessaan v. 1688. (Jos syntymävuosi on oikea, on ikä vuotta liian korkeaksi ilmoitettu).

Sarenius on ilmeisesti ollut monta vuotta Turun katedraalikoulun opettajana ja sentähden ovat tämän koulun konrehtori ja kollega katsoneet velvollisuudekseen ottaa osaa hänen muistonsa kunnioittamiseen, vaikka Sarenius oli eronnut koulusta jo paljon ennen heidän aikaansa. Vainajan pojan mukanaolo lankeaa luonnostaan, samoin Kiikalan apulaispapin. Solinius oli Caspar Sareniuksen virkaveli Turun suomalaisessa seurakunnassa, Henricius Turun yliopiston varasihteeri ja palkaton yliopistonapulainen. Ståhlberg oli tullut Turun koulusta ylioppilaaksi 1688 liittyen Austraaliseen osakuntaan. Ei käy selville, kenen pyynnöstä viimeksi mainittu runonsa kirjoitti.

Julkaisemme STÅHLBERGin molemmat runot kokonaisuudessaan:

E p i t h a p h i u m.

Sic Reverende Senex mundana palatia lingvis,
    Mente tua cæli culmina sancta petens:.
Mollia sed busto hoc corpus sibi somnia carpit,
    Hicque cubant grandis molliter ossa viri.
Magnus eras meritis vir quondam magnus et annis
    Usa diu meritis vinea sancta tuis.
Hinc canis angelicas inter nunc jubila turbas,
    Et caput exornat pulchra corona tuum.

H a u d a n c a u n i s t o s.

Waicka wuotta monda waiwast/
Tästä tuiman tuonen cauhast/
Herra hyvä Hengelinen
Kirckoherra Kijkalasta
Sieluin Paimen Pappilasta
Herr Lauritz tae Pappi paras/
Ulias uro/ sorkia sanas;
Waan ey ollut omas wallas/
Cuolon cuoppan astu alas/
Ennen cwin se suuri Sangar
Sanoisans myös aiwan angar
Lähett'perän postins pyhän
Huutaman händ Pyhäin pihan
Cay nytt on hän saanut cuulla/
Sanelen ehk' itku suulla/
Tuonen tuiman Torwen äänen/
Cwin nytt käski cuolla hänen/
Päästä pyysi Pyhäin pariin
Riemu rauhan taiwan Saliin/
Muinain mies se merkillinen
Tulla sisäll Tuonelahan/
Eloon päästä parembahan:
Siel´ nytt crunu kirkast canda
Jong' on luoja luwan' anda
Palweliollens Pappis miehil'
Sanans selkiän Saarna Miehill'
Ey nyt enä estä händä
Taida kengän Taiwan äändä
Cuulemast kyll' cumisewa
Corwis caunist cajachtawa
Seiso sill' hän Sieluin salis
Pijritetän pyhäin paris
Johon ett myös jouduisimme/
Herra hartaast halajamme/
Uutta Wirtä weisamahan/
Johdat Jesu pyhäin maahan/

Tämän yxikertaisen Ruumin Runon/ osottaxens
    sitä wijmeistä palwellusta/anomisen jälken
    aiwan kijrusti ripusti.
        Georgius Ståhlbergh/

 

Sareniuksen muistoksi runoilleiden miesten myöhemmistä vaiheista tulkoon mainituksi, että maisteri Woivalenius kuoli 1714 Sääksmäen kirkkoherrana kauhusta, jonka aiheutti venäläisten hyökkäys maahan, maisteri Henricius kuoli 1693 Porin koulun rehtorina, Casparus Sarenius kuoli 1703 Mouhijärven kirkkoherrana, Solinius kuoli jo 1691 Turun suomalaisen seurakunnan kappalaisena, Lundanus eli Kiikalan kappalaisena vielä 1713, Aschelinus kuoli 1703 Lemun kappalaisena ja maisteri Ståhlberg kuoli 1730 Rauman kirkkoherrana.

 

[1] Turun tuomiokapitulin pöytäkirja tammikuun 19 p:ltä 1660 kertoo mm. seuraavaa:

»Kisko, Kickala pastores framkommo; wplästes Lanssh. wälb:ne Erich von der Lindens, om derass otidighett uid tinget, fyllerij, näseuisshet och slagzmåll; blefuo påminte huru jlla dät tiänte för prästmän. Dhe måtte bekenna att dät war alt sant, som wälb:ne Hr hade refererat. Bådo om förlåtelse denna gång; bekende sig hafua giort dätta i suagheet, utlofuade boot och bättringh, och sade att dätt ångradhe dhem och gik dem hårt till hiertat, att dhe hade råkat så att försee sig och förtörnat nådige Hr och förargat gemene man. - Sententierades altså, att hr Larss antingen skulle mista prästen eller gå i prubban nogra dagar; gick altså i prubban. Dn. Thomas, han bötte till dhe fattiga 10 Dr,; lofuade mz första sendha p:r hijt».

Kirkkoherra Thomas Pacchalenius oli kunnostautunut sotapappina Saksassa, Tanskassa ja Puolassa sekä näiden ansioidensa vuoksi päässyt Kiskon kirkkoherraksi.


Genos 8(1937), s. 84-89

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1937 hakemisto | Vuosikertahakemisto