[ Artikkelin loppu ]
Kesällä on jälleen kuollut kaksi henkilöhistoriantutkimuksen alalla liikkunutta tutkijaa.
Kesäkuun 10 p:nä kuoli Vaasassa ent. lääninsihteeri, laamanni Karl Eino Ottelin (s. Kauhajoella 29/8 1865). Kohta seuran perustamisen jälkeen (maalisk. 1917) liittyi O. Suomen Sukututkimusseuran vakinaiseksi jäseneksi, mikä seikka jo puolestaan todistaa hänen lämmintä harrastustaan seuran tarkoitusta ja sen tehtäviä kohtaan. O. on lähinnä tunnettu teoksestaan "Suomen lääninvirkamiehistön matrikkeli - Finlands landstatsmatrikel", Vaasa 1909. Teos, toistaiseksi ainoa maassamme ilmestynyt hallinnollisia virkamiehiä koskeva, käsittää kaikki silloin eläneet lääninhallitusten ja niiden alaiset virkamiehet, jotka luetellaan lääneittäin valtiokalenterin mukaisessa järjestyksessä. Matrikkeli on kaksikielinen sikäli, että elämänkerrat on laadittu asianomaisen paikkakunnan virkakielellä, ja muuten varsin tarkka, luotettava ja yleiskatsauksellinen. Usein joutuu tutkija vieläkin siitä etsimään tietoja. On omituinen sattuma, että tekijä, joka tarkasti on yrittänyt seurata niitä periaatteita, joita A. W. Westerlund on noudattanut lakimiesmatrikkelissaan - siinä on henkilöt tosin järjestetty kronologisesti sen mukaan kuin asianomaiset ovat suorittaneet ensimmäisen tuomarintutkinnon - ja joita hän on pitänyt esikuvinaan, sattui kuolemaan samoihin aikoihin kuin tämä ja, että siten molemmista on yhtäaikaisesti tässä maininta.
Heinäk. 10 p:nä kuoli näet Turussa ent. hovioikeuden viskaali, kanslianeuvos Adolf Wilhelm Westerlund, syntynyt Kemiössä 21/2 1852, ja hän oli kuollessaan siis jo täyttänyt 77 vuotta. W:n tutkimustoiminta on huomattavasti rikkaampi kuin Ottelinin. Suomen lakimiehistä oli ensi kerran 1879 K. F. Schauman julkaissut matrikkelin. Tämäntapaisen hakuteoksen tarve oli jo ilmeinen, kun W. 1898 julkaisi uuden samanlaisen "Finlands jurister. Biografiska anteckningar", jota seurasi uusin laitos 1909.
Nämä vuosikerrat ovat, kuten Ottelinin teos, varsin täydellistä ja luotettavia. Jälkimmäisen laitoksen arvoa lisää se, että se sisältää vv. 1898-1909 kuolleistakin juristeista elämänkerralliset tiedot mainitulta ajalta kuolinaikoineen ja -paikkoineen. Kuten tunnettua, julkaisi 1926 sotakamreeri K. G. Holmberg-vainaja neljännen vuosikerran juristimatrikkelia ja ottaa hän siinä myös huomioon tapahtuneet muutokset vv. 1909-1926. Täten on meillä lakimiehistä viimeisten 30 vuoden ajalta sangen tyhjentäviä elämänkerrallisia tietoja.
A. W. Westerlundin pääteos, se jonka kautta hänen nimensä ennen kaikkea säilyy jälkipolville, on hänen muhkea julkaisunsa, 2-osainen (812 + 15 + VII + 48 sivun laajuinen) "Åbo hofrätts presidenter, ledamöter och tjänstemän 1623-1923", joka sekä ruotsin- että suomenkielisenä (presidentti Aleksi Kävyn kääntämänä) laitoksena 1923 ilmestyi Turun hovioikeuden 300-vuotisjuhlan johdosta. Teos on uusi täydellinen laitos Wilhelm Gabriel Laguksen julkaisemasta teoksesta "Åbo hofrätts historia", jonka I. osa ilmestyi 1834. Teoksessa, johon ei sisälly elämänkertoja hovioikeuden alaisista laamanneista ja kihlakunnantuomareista, kuten H. J. Boströmin teokseen "Wasa hofrätts presidenter" j.n.e. (Helsinki 1915), on W. kerännyt hämmästyttävän täydellisiä elämänkertoja hovioikeuden kaikista virkamiehistä 300 vuoden ajalta, ja sen suurin ansio on tarkkojen tietojen hankkiminen hovioikeuden vaatimattomissakin viroissa palvelleista virkamiehistä, joista ennen ei ole ollut saatavissa kuin varsin niukkoja tietoja. On vain valitettava, että W. ei ole tarpeeksi tuntenut henkilöhistoriallista kirjallisuutta eikä genealogissa tiedoissaan kyllin paljon käyttänyt lähteinä kirkonarkistoja ja, että hän on virkamiesten ulkopuolella olevista henkilöistä laiminlyönyt ilmoittaa syntymä-, vihkimä- ja kuolinpaikat. Teos, johon tekijä 30 vuoden aikana on kerännyt tietoja ja tehnyt esitöitä, on kuitenkin muutamista ilmeisistä puutteellisuuksistaan huolimatta maamme biografillisen kirjallisuuden kaikkein huomattavimpia saavutuksia.
Suomen sukututkimus on Ottelinin ja Westerlundin kuoleman kautta kahta ahkeraa ja tunnollista työntekijää köyhempi, tutkijoita, joiden muisto kauan säilyy kauniina ja kunnioitettuna.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1930 hakemisto | Vuosikertahakemisto