[ Artikkelin loppu ]
Kirjoituksissa »Huomautuksia vanhimmista säilyneistä historia-, tili-, muuttaneitten- ja rippikirjoista» (Genos 1939) ja »Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista» (Genos 1932-1933) on tekijä julkaissut tietoja maamme nykyisten evankelis-luterilaisten seurakuntien niistä historiakirjoista, joita on säilynyt v:een 1829, lisäksi tietoja lakkautettujen seurakuntien ynnä kreikkalais- ja roomalaiskatolisten seurakuntien arkistoista sekä vastaavia lukuisista muistakin erikoislaatuisista seurakunnista. Tietoja puuttuu kuitenkin niistä evankelis-luterilaisten seurakuntien historiakirjoista, jotka alkavat vasta v:sta 1830 lähtien ynnä niiden muista arkisto-asiakirjoista. Jotta täytettäisiin lukuisten tutkijain ja asianharrastajain toivomus saada näistäkin mahdollisimman luotettavat tiedot, julkaistaan ne vuosilta 1830-1942 edempänä olevissa luetteloissa, joten kaikki tärkei! mmät seurakunnanarkistot täten ovat ainakin osiltaan tulleet käsitellyiksi. Tietoja ei siten ole vielä käytettävissä eräistä rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista, enimmät aivan nuoria, maamme itsenäistymisen jälkeen perustettuja, mutta kirjoituksen lopussa annetaan kuitenkin valtiokalenteriin perustuvia tietoja niiden virallisesta perustamisesta ja lakkauttamisesta (arkistotiedot voidaan saada vasta sodan päätyttyä). Lisäksi tulee siviilirekisteri, jota asetuksen mukaan jouluk. 22 p:ltä 1917 pitävät henkikirjoittajat erikseen kutakin alueensa kuntaa varten (38 kaupunkia, 57 kihlakuntaa). Luettelojen laatimiseen on ollut sitä suurempi syy, kun tiedot nuoristakin arkistoista ovat olleet 58 mitä virheellisimpiä ja ristiriitaisimpia. Kun v:een 1899 tällaisia myöhään alkavia historiakirjoja on 55:ssä ja v:sta 1900 95:ssä nykyisessä seurakunnassa [1], niin tiedot suurimmasta osasta näitä arkistoja, mutta vain historia- ja rippikirjoista! , ovat saatavissa ainoastaan Hugo Godenhjelmin »Suomen! pappilat» teoksesta (1935), mistä syystä näistä seurakunnista annetaan ajanmukaisessa luettelossa tiedot muistakin kirkollisista asiakirjoista. Godenhjelmin tiedot ovat, julkaistuina sokeasti luottaen papiston antamiin, näiden nuorempienkin seurakuntien osalta lukuisissa tapauksissa harhaanjohtavia.
Erikoisesti on huomattava, että Soanlahdella säilytetään sen tosiasiallisen edeltäjän Salmin, Suojärven, Suistamon ja Korpiselän yhteiset historia-, rippi- ja lastenkirjat 18521-1887, joiden olemassaolo on tutkimukselle tähän saakka ollut täysin tuntematon. Ad. Neoviuskaan ei niistä missään huomauta.
Nykyisessä sodassa sattuneista arkistomenetyksistä, jotka tässä kirjoituksessa käsitellyistä seurakunnista (yleensä vähäisiä, pääasiallisesti tilikirjoja koskevia) on käytettävissä olevien tietojen mukaan luetteloissa otettu huomioon, annetaan selostus myöhemmin julkaistavassa »Kirkonarkistojen tuhoutumiset» kirjoituksen VIII. osassa.
Yksityiskohtaisista ohjeista huolimatta on lähes puolet kirkkoherranvirastoille osoitettuja tiedusteluja osittain, eri sarjoihin nähden, täytynyt uusia, kun vastauksista kohta on käynyt ilmi, että annetut tiedot eivät olleet täsmällisiä, mikä osoittaa, että papiston saama arkistokoulutus on puutteellinen ja pintapuolinen, kun ei edes näin nuoria arkistoja tarkoin tunneta ja hallita. Vastaisuudessa voidaan varmaankin eräitä vuosimääräyksiä vielä korjata, etenkin sellaisissa tapauksissa, jolloin useita eri. sarjoja on samassa niteessä, mutta toivottavasti nämä historiallisia näkökohtia silmälläpitäen ajanmukaisesti ja maakunnittain laaditut luettelot muuten ovat asianmukaisia, vaikka ne perustuvatkin miltei yksinomaan papiston antamiin tietoihin. Luettelot on kuitenkin katsottava vain vastaisuudessa suoritettavan yleisinvinttauksen pohjaksi ja ohjeeksi. Seurakuntien kirkkoherroille ja muille avustajille lausutaan tässä harras kiitos.
Tätä nykyä toimii maassamme evankelis-luterilaisia seurakuntia joissa on itsenäinen kirkollinen kirjanpito, 588. Lisäksi on perustettavaksi määrätty kolme (Kyyjärvi, itsenäistyy lähiaikoina, Lapinjärven suomalainen seurakunta ja Vuokki), jotka eivät ole vielä aloittaneet seurakunnallista toimintaansa, joten seurakuntien koko luku on 591. Sen sijaan on Salo 24. I. 1935 päätetty Uskelaan yhdistettäväksi Salo Uskela nimisenä.
Hiippakunnittain jakaantuvat nämä kotimaiset, 1942 toimivat 588 seurakuntaa (niistä 13 yhteistä kaupunki- ja maaseurakuntaa, vrt. edemp.) seuraavasti: Turun arkkihiippakunnassa 135, Tampereen hiippakunnassa 116, Oulun 80, Viipurin 91, Porvoon 86, Kuopion 80; lääneittäin: Uudenmaan läänissä 54, Turun ja Porin 117, Ahvenanmaan 16, Hämeen 68, Mikkelin 32, Kuopion 52, Viipurin 74, Vaasan 96, Oulun 56, Lapin 23; maakunnittain [2]: Ahvenanmaalla 16, Varsinais-Suomessa 66, Satakunnassa 79, Uudellamaalla 60, Hämeessä 81, Karjalassa 78, Savossa 56, Pohjanmaalla 42 (Etelä- 73, Pohjois- 69), Lapissa 10. Näistä on jäljennettäviä asiakirjoja 451 seurakunnassa [3], joista historiakirjoja v:n 1830 jälkeen kahdeksassa (Halsua, Helsingin saksalainen seurakunta, Jyväskylän kaup., Lapinlahti, Pihlajavesi, Savonlinna, Sippola, Ylitornio, jossa kuulutettuja v:sta 1821), vain tilejä kahdessa (Degerby, Karinainen). Kokonaan jäljentäm! istyön ulkopuolelle jää siis 137 seurakuntaa. Lakkautetut seurakunnat, joissa on jäljennettäviä kirjoja, on 58, niistä kotimaisia 55 ja 3 ulkomaista (Narva, Nevanlinna ja Tukholman suomalainen seurakunta). Savukosken historiakirjat ovat vuosilta 1917-1930, joten niitä ymmärrettävästi ei voida jäljentää. Sen sijaan on äskettäin tavattu Enonkosken saksalaisesta seurakunnasta (1. Kangassaaren tehdas) syntyneitten luettelo 1858-1885 ja Salmi-Suojärvi-Suistamo-Korpiselästä historiakirjat 1852 1887, jotka ovat olleet tähän saakka tuntemattomia. Luettelot on jo jäljennetty.
Tässä julkaistut luettelot ovat monessa suhteessa valaisevia. Niinpä ne osoittavat, vaikka seurakuntain perustamisvuosia ei ole mainittu, miten Pohjanmaan suuret emäpitäjät ovat jakaantuneet uusiin seurakuntiin varsinkin 1700-luvun jälkipuoliskolla, ja enää vain vähäisessä määrässä (11.9 %) [4] 1800-luvun keskivälistä, josta Etelä-Pohjanmaan osuus vain 6.8 %, mutta Pohjois-Pohjanmaan 17.3 %, mistä johtuu, että Pohjanmaan vanhempienkin seurakuntien historiakirjain jäljentämiskustannukset ovat ainoastaan harvoissa tapauksissa ylittäneet yleisen hinnan. Sen sijaan ovat Karjalan (39.7 %) ja Savon (39.2 %) vanhat seurakunnat jakaantuneet vasta 1850 jälkeen, erikoisesti v:sta 1900 lähtien. Tässä selitys mistä syystä näissä maakunnissa historiakirjain jäljentäminen on tullut suhteellisesti paljon kalliimmaksi seurakuntaa kohti kuin missään muualla. Varsinais-Suomessa on jakaantumisilmiö aivan vaatimaton. Sen seurakunnat ovat jo alunperin olleet vähäisin muutoks! in (kuusi uutta l. 9,0%) samat nykyaikoihin asti. Kun asukasluku ei ole niin lisääntynyt kuin muualla, rajoitetun pinta-alan vuoksi, on jäljentämistyö harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vaatinut ainoastaan vaatimattomia kustannuksia. Satakunnassa (19.0 %) on uusia perustettu jonkin verran enemmän ja Ahvenanmaalla (6.2 %) on syntynyt vain yksi uusi seurakunta: Maarianhamina. Uudellamaalla (25.0 %) ja Hämeessä (33.3 %) on uusia seurakuntia 1700-luvulla ja 1850 jälkeen perustettu huomattavasti enemmän kuin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, molemmissa etenkin asutuskeskuksiin tällä vuosisadalla. Lapin 10:stä seurakunnasta on 8 muodostunut isonvihan, niistä 3 (30.0 %) on perustettu 1850 jälkeen.
Mitä tulee historiakirjain syntyyn, niin vanhimmat säilyneet historiakirjat, Teiskon v:sta 1648, on aloitettu 20 vuotta piispa Rothoviuksen 1628 ensi kerran antamien määräysten »Constitutiones pastoribus in Dioecesi Aboensi» jälkeen, mikä ei kuitenkaan suinkaan tiedä sitä, etteikö joissakin seurakunnissa olisi ollut aikaisempiakin, vaikka ne aikojen kuluessa ovat tavalla tai toisella voineet joutua tuhon omiksi. Kuitenkin saattaa melko suurella varmuudella väittää, että varsin lukuisat säilyneet 1600-luvulta todella ovat asianomaisen seurakunnan ensimmäiset. Vertaamalla historiakirjain alkamisvuotta paimenmuistoihin, huomaa että historiakirjan on, eri aikoina ja merkillepantavasti molemmissa hiippakunnissa, aloittanut uusi, juuri tuona alkamisvuonna virkaan astunut toimekas kirkkoherra, toisinaan samalla sekä emäpitäjässä että kappeleissa (esim. Pöytyä-Yläne, Lohja-Nummi-Pusula, Marttila-Koski T.l., Karjalohja-Sammatti, Raisio-Merimasku, Uskela-P! ertteli, Ii-Haukipudas, Kemi-Kemijärvi-Tervola), kun edeltäjät ovat laiminlyöneet näitä kirjoja laatia. Joka haluaa vaivan nähdä, huomaa näin olevan laidan aivan hämmästyttävän suuressa määrässä, joten se ei mitenkään voi perustua sattumaan. Mielenkiintoista olisi saada selvitys siihen miksi eräissä seurakunnissa kappeleineen historiakirjat alkavat samana vuonna vasta kymmenkunta vuotta isonvihan jälkeen, esim. Lemu ja Askainen 1731, Finström ja Geta 1738. Näihin ei kuulu Karjaa ja Snappertuna 1730, Räisälä ja Kaukola 1751, koska sarjat ovat erillisinä emäpitäjän historiakirjoissa eikä siis eri niteissä kummastakin. Kenties muutkin aikaisemmin ovat olleet samoissa kansissa ja tuhoutuneet siten yhdenaikaisesti.
Kun piispa Johannes Gezelius vanh:n kiertokirjeissä papistolle (29.9.1665, 30.10.1666, 1673 ja 25.I.1674) kastettujen-, vihittyjen- ja kuolleitten luettelot ovat saaneet nimen »Protocollum ecclesiae», niin näitä luetteloja v:n 1665 jälkeen tavataan Turun arkkihiippakunnan kirkonarkistoissa yleisesti tuon nimisinä. Myöhemmille, nykyisillekin, papeille tämä on aiheuttanut väärinkäsitystä, josta jäljentämistyölle ja tutkijoille on koitunut paljo ikävyyttä ja suurta harmia. Viipurin konsistorissa jo 1738 saksa määrättiin viralliseksi virkakieleksi ja kohta myös 1744 perustetussa Haminan konsistorissa. Vanhassa Suomessa täten nämä luettelot saivat nimen »Historienbücher» samoin kuin ripillä käyneitten henkilökirjat »Communionbücher». Merkillistä on, että näiden vastaavat muodot pian Vanhan Suomen liittämisen jälkeen muuhun Suomeen vakiintuivat koko maassa yleisesti käytäntöön: »historiakirjat», »h! istorieböcker» ja »rippikirjat», »kommunionböcker» jotka Ruotsissa vastaavasti ovat nimeltään »ministerialböcker» ja »husförhörsböcker». Kun missään maamme seurakunnassa v:n 1920 jälkeen ei enää ole käytännössä »lastenkirjoja», »barnaböcker» [5], niin rippikirjoja siitä lähtien on ruvettu asiallisesti kutsumaan »pääkirjoiksi» .
Niissä monissa seurakunnissa, joissa on ollut kirkollinen kirjanpito ennen isoavihaa, mutta joissa historiakirjat (esim. Kainuussa Pohjanmaalla = Kajaanin kihlakunnassa tiettävästi kaikki) alkavat vasta tämän jälkeen, on näiden pikkuvihan aikana tai sen jälkeisessä muussa onnettomuudessa tuhouduttua jälleen saatu historiakirjat aloitetuiksi suurin piirtein v:iin 1750-1760 mennessä. Tämän jälkeen esiintyy näet tällaisia vanhoja seurakuntia v:een 1829 enää vain hiukan toistakymmentä, joista miltei kaikissa tiedetään mainittujen rajavuosien jälkeen kirkollisen rakennuksen palon sattuneen, tuhon päiväkin on enimmälti tunnettu.
Tässä yhteydessä voinee huomauttaa, että rippikirjain pito siinä laajuudessa kuin v:n 1686 kirkkolaki velvoitti ja myöhemmät määräykset Suomessa ja Ruotsissa ovat sitä täydentäneet ja kehittäneet, ei liene saavuttanut siihen verrattavaa täydellisyyttä muualla kuin Badenissa ja Belgiassa.
Kirjoituksessa »Huomautuksia vanhimmista säilyneistä historia-, tili-, muuttaneitten- ja rippikirjoista» julkaistussa ajanmukaisessa luettelossa aiheuttavat nyttemmin tehdyt löydöt siirron seuraavan 19 seurakunnan kohdalta: Alavieska 1723 (ei 1787), Hankasalmi 1800 (ei 1803), Hinnerjoki 1745 (ei 1748), Isokyrö 1714 (ei 1718), [Juankoski 1805 (ei 1863)], Kemijärvi 1698 (ei 1747), Kittilä 1828 (ei 1781), Kortesjärvi 1730 (ei 1793), Kuivaniemi 1772 (ei 1773), Kullaa 1768 (ei 1767), Muonio 1796 (ei 1797), [Pihtipudas 1784 (ei 1881)], Pyhäranta 1685 (ei 1713), Raisio 1689 (ei 1692), Ristijärvi 1808 (ei 1807), [Salla 1701 (ei 1839)], Sievi 1722 (ei 1736), Sottunga 1722 (ei 1728), Sumiainen 1816 (ei 1828). - Salon historiakirjat alkavat 1914 (ei 1685), Nötössä on vai tilejä 1700-1804.
Historiakirjoja tunnetaan siis Kemijärvellä ja Pyhärannassa tehtyjen löytöjen ja Salon kohdalta sattuneen virheen vuoksi tätä nykyä 1600-luvulta 147, niistä Pohjanmaalta 27 (Pohjois- 11) ja Varsinais-Suomesta edelleen 40, sekä v:een 1721 myös edelleen 199 seurakunnasta, joista Pohjanmaalta 41 (Pohjois-17), Varsinais-Suomesta Nötön poistamisen johdosta 46 ja Lapista 2, kun Salla on tullut lisää; vv. 1700 -1721 51 (eikä 52). Vrt. edemp. Vanhassa Kuopion (Oulun) hiippakunnassa on näin ollen historiakirjoja 1600-luvulta säilynyt 13 (eikä 12) seurakunnassa.
Lisäyksenä voinee mainita, että Kuusamossa on muuttaneitten luetteloja v:sta 1730, jonka lisäksi paitsi Pohjassa myös Inkoossa on niitä v:sta 1736, jotka molemmat hiljattain on jäljennetty. Kirjoituksen julkaisemisen jälkeen ja pääasiallisesti juuri sen ansiosta on lisäksi todettu muuttaneitten luetteloja 1700-luvulta 18 seurakunnasta, joten tällaisia tunnetaan nykyisin siis 61 (ei 43). - Torniossa alkavat tilikirjat jo 1665, jotka niinikään vastikään on kopioitu. Finströmin 1623 alkavat tilikirjat (Kemiön samana vuonna alkavien kera maamme toiseksi ja kolmanneksi vanhimmat) on nyttemmin jäljennetty, mutta genealogisia merkintöjä niissä on vasta v:sta 1645. Niinikään on Kokemäen 1630 alkavissa tilikirjoissa genealogisia merkintöjä vasta vuodesta 1662, mikä samoin jäljennettäessä äskettäin on todettu. Sen sijaan alkavat Korppoon tilikirjat 1635, joten tällaisia 1630-luvulta on edelleen tiedossa vain 9:! stä seurakunnasta.
Ensimmäisiä rippikirjoja v:sta 1667 lienee säilynyt kuudestatoista (ei viidestätoista) seurakunnasta. Tyrvännön rippikirja, joka kannella olevan merkinnän mukaan kirjallisuudessa ilmoitetaan alkavaksi 1669, lienee näet todellisuudessa myös v:sta 1667. Tämän jälkeen on rippikirjoja v:sta 1674 (Hämeenkyrö), mikä johtuu piispa Johannes Gezelius vanh:n uudesta kehoituksesta »Perbreves Commonitiones» v:lta 1673. Vanhassa Viipurin (Porvoon) hiippakunnassa vanhin on Nurmijärvellä v:sta 1686 (kannella 1685), siis juuri kirkkolain vahvistamisvuodesta (tai vuotta aikaisempi).
Kun alinomaa todetaan uusia jäljennettäviä asiakirjoja, joita niitä tilattaessa ei ole lähetetty kopioitaviksi, niin tekee kysymyksen miten paljon tällaisia edelleen viruneekaan seurakuntien, arkistosuojissa papistolle ja tutkijoille tuntemattomina. Osaksi ovat tähän syynä puutteelliset ja virheelliset, summittain laaditut kalustoluettelot. Nämä uusitaan aika ajoittain, jolloin ne kopioidaan entisistä lisäämällä välillä tulleet asiakirjat, painotuotteet ja muu kirkollinen omaisuus. Kuitenkin läpikäydään miltei jokaisessa piispan- ja rovastintarkastuksessa seurakunnan arkisto, mutta tämä jää pelkäksi muodollisuudeksi. Tarkastus tarkoittaa vain sitä, että määrätyn, signeeratun niteen tai luetteloidun numeron todetaan olevan säilyssä, mutta se, onko kalustoluetteloon merkitty kunkin niteen täydellinen ja täsmällinen sisältö tai kaikki eri säilytyspaikoissa olevat kirjat ja luettelot, jää huomioonottamatta. Kuitenkin eräät arkistostaan todella kiinnostuneet ja sitä harrastavat pa! pit omasta aloitteestaan ovat eräissä seurakunnissa huomattavasti merkintöjä täydentäneet, mikä kiittäen on todettava, mutta, kuten sanottu, tavallisesti on kustakin niteestä ilmoitettu vain joko ensimmäinen tai jokin huomattavampi ryhmä. Tämän epäkohdan poistamiseksi olisi tuomiokapitulien valtionarkiston ja ehkä myös Suomen Sukututkimusseuran ja Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran myötävaikutuksella kiireellisesti ja päättävästi ryhdyttävä toimenpiteisiin alustavan, tieteellisiä näkökohtia huomioonottavan kirkonarkistojen yleisinventtauksen aikaansaamiseksi kiertokirjeissään velvoittamalla papistoa annettujen tarpeellisten yksityiskohtaisten ohjeitten mukaan määräaikaan mennessä läpikäymään ja tarkastamaan arkiston asiakirjat, ja puolestaan tarkistustyötä pätevällä tavalla, ei vain piispan- ja rovastintarkastusten yhteydessä, valvomalla sekä huolehtimalla siitä, että kalustoluetteloihin tehdään työn aiheuttamat oikaisut ja täydennykset Kun historia- ja ti! likirjain jäljentämistyö vaatii enää vain pari vuotta toteu! tuakseen, niin kunkin kirkonarkistonsisällöstä täytyisi ennen työn päättymistä saada yksityiskohtainen selvitys, jottei kopiointi missään seurakunnassa jäisi keskeneräiseksi. Jokaista , joka valtionarkistossa säilytettävissä historia- ja tilikirjain jäljennöskokoelmassa huomaa puutoksia, kehoitetaan siitä kohta tekemään ilmoituksen, jotta laiminlyönti viipymättä korjattaisiin. Erittäinkin tämä koskee 1700-luvun muuttaneitten luetteloja ja vanhimpia tilikirjoja sekä historiakirjajäljennöksissä esiintyviä aukkoja.
Vuoden 1942 alussa yhteensä 161 [167] seurakuntaa, joista nykyisiä 146 [152] ja 15 lakkautettua. Näiden jäljentäminen on tullut vain poikkeustapauksessa kysymykseen. Jäljennettyjä on ainoastaan 22, nimittäin 8 nykyistä ja enimmät lakkautetut, 14, varustetut *-merkillä, kuten osittaisestikin jäljennetyt. Lakkautetuista seurakunnista on kirjain päättymisvuosi ilmoitettu.
Kahdeksassa seurakunnassa on historiakirjoja seka omassa että ent. emäpitäjän arkistossa: Kotka (1887, 1886), Oulujoki (1895, 1859), Pattijoki (1855, 1854), Salla (1839, 1701), Savonlinna (1879, 1831), Seinäjoki (1864, 1816), Turku ruotsal. (1921, 1736), Ylitornio (1845, 1718), joista ne neljä, Salla, Seinäjoki, Turku ruotsal. ja Ylitornio, jotka kuuluvat tämän kirjoitussarjan edellisiin ryhmiin, on luettelossa merkitty hakasiin [ ]. - Helsingin virolainen P. Paavalin seurakunta (virallisesti vielä toimiva, mutta v:sta 1918 Helsingin Kallion seurakunnan hoidossa) ja Inkerin pakolaisseurakunta (diasporaseurakunta, kirkollisen asiainhoitajan hoidossa) eivät ole kotimaisia seurakuntia varsinaisessa mielessä, asetettu myös hakasiin [ ]. - Luetteloista puuttuvat Viljakkala ja Suomussalmi, koska niiden tuhoutuneita vanhimpia historiakirjasarjoja korvaavat niistä ennen paloa laaditut jäljennökset.
Toimivista seurakunnista on 1942 vielä 8 vakinaista pappia (kirkkoherraa) vailla: (Huopalahti), Kannonkoski, (Oulunkylä), Petsamo, Posio, Riistavesi, (Säyneinen), ja Yli-Ii, jonka lisäksi Korpiselkä on rukoushuonekunta, jossa toimii kirkkoherran virallinen apulainen. - Vakinaistuneista Haapasaarella on saarnaaja, Turun saksalaisella seurakunnalla kappalainen.
Lastenkirjoista on huomattava, että ne, kuten edellä on mainittu, ovat lopullisesti joutuneet käytännöstä 1920 (niiden päättymisvuosi on ilmoitettu), joten ripillä käymättömätkin nyttemmin merkitään kaikkialla rippikirjoihin, joista nykyisin oikeimmiten olisi siis käytettävä nimitystä pääkirjat. Milloin lastenkirjoja ei seurakunnassa ole ollut, ei siitä ole erikoisesti huomautettu. - Miltei kaikissa tässä käsitellyissä seurakunnissa alkavat sekä seurakuntaan että seurakunnasta muuttaneitten luettelot samana vuonna. Milloin muuttaneitten luetteloista on ilmoitettu kaksi vuotta, tarkoittaa ensimmäinen edellistä, toinen jälkimmäistä sarjaa. - Huomattavat aukot eri ryhmissä on ilmoitettu.
s. = syntyneet ja kastetut, v. = vihityt, kuul. = kuulutetut, k. = kuolleet ja haudatut, m. = seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneet, R = rippi- l. pääkirjat, L = lastenkirjat, ktr = kirkontilit, vierass. = vierasseurakuntalaisten.
1831: *Orismala (-1871 s., -1869 v., -1871 k., - m., - kuul., 1862-1867 ktr, 1831 1871 R). - *Savonlinna (Säämingissä -1879 omassa 1879 v., k., Säämingissä -1880, omassa 1880 s., vierass. 1902 s.,1903 v., k., 1880 m., 1879 kuul., 1894 ktr, 1825 R, 1825-1890 L). - *Suomen kaaderi (meri)ekipaasi ( -1879 s., -1879 k., 1832-1877 v. ja kuul., 1854-1881 m., 1839-1848, 1861 -1882 R, 1837-1882 L)
1834: *Pihlajavesi (s., v., k., vierass. 1845 s., 1928 v., 1938 k., 1834 m., 1908 kuul., 1798 ktr, 1788-1799, 1834 R)
1838: *Halsua (s., v., k., vierass. 1871 s., 1897 v.,1893 k., 1865 m., 1886 kuul., 1843 ktr, 1838 R)
1839: [Salla (s., 1840 v., k., vierass. 1891 s., v., k., 1852 m., 1886 kuul., 1841 ktr, 1832 R, 1881-1900 L, Venäjälle jäivät 1939 muut paitsi R 1832-1940 ja s. 1936, v. 1935, k. 1935, *Kemijärvellä s. 1701-1787, v. 1711-1787, k. 1701-1787]
1841: *Jyväskylä s., v., k., vierass. 1864 s.,v. ,k., 1864 m., 1858 kuul., 1866 ktr, 1838 R, 1838-1882 L)
1842: *Kirjakkala ( -1869 s., -1868 v., -1869 k., [1790-1876 R]) ja Mathildedal (1853-1869 s, 1853-1868 v.,1853-1869 k., [1766-1863 R])
1843: *Sippola (s., v., k., vierass. 1867 s.,1874 v.,1867 k., 1832 m., 1880 kuul., 1888 ktr, 1779 R, 1815-1909 L)
1844: *Lapinlahti (s., v., k., vierass. 1854 s., 1934 v., 1934 k., 1844 m., 1858 kuul., 1837 ktr, 1843 R, 1843-1910 L)
1845: [*Ylitornio (s., 1880 v., 1881 k., vierass. 1880 s., v., k., 1881 m., 1821 kuul., 1814 ktr, 1815 Hietaniemen osa, 1820 Ylitornion osa R, 1881-1900 L)]
1846: *Suomen tarkkampujakoulu (Krenatööritarkkampujapataljoona) (-1860 s., -1860 k., 1848-1860 v., 1847-1860, 1851-1856 m., 1847-1853, 1859 -1865 R)
1847: *Ilmee ( -1886 k., 1848-1884 v., - s.,1748-1794 ktr, 1762-1773, 1783-1799, 1861-1930 R)
1848: *Saimaan kanava ( -1857 s., -1856 k., - v., 1848-1858 R, 1848 1854 L)
1850: Bergö (s., v., k., vierass. 1850 S., V., k., 1850 m., 1901 kuul., 1850 ktr, 1846 R)
1851: Joensuu (s., v., k., vierass. 1851 s.,1881 v.,1852 k., 1852 m., 1851 kuul., 1851 ktr, 1851 R, 1851-1909 L). - Lappeenranta (s., v., k., vierass. 1913 s.,v., k., 1880 m., 1885 kuul., 1916 ktr, 1803 R, 1850-1899 L). - Pälkjärvi (s., v., k., vierass. 1899 s., v., k., 1851 m., 1851 kuul., 1851 ktr, 1851 R, 1851-1919 L)
1852: Leivonmäki (s., v., k., vierass. 1852 s., v., k., 1852 m., 1852 kuul., 1852 ktr, 1852 R, 1852-1909 L). - *Salmi - Suojärvi - Suistamo - Korpiselkä ( - 1887 s., k., 1867-1884 v., 1852-1887 R, 1852 1887 L)
1853: Kiikoinen (s., v., k., vierass. 1890 s.,1907 v.,1890 k., 1853 m., 1890-1892, 1902 kuul., 1853 ktr, 1848 R). - Lemi ( -1907, (1918) 1930 k., 1896 s.,1918 v., vierass. 1928 s.,v., k., 1823-1915, 1918 m., 1847-1897, 1918 kuul., 1793 ktr, 1910 R, 1910-1920 L) 1854: Pattijoki (Raahessa -1861, omassa 1861 s., Raahessa 1854-1855, omassa 1855 [Raahen ja Salon 1855-1871] v., Raahessa 1854-1855, 1864: omassa 1855 k., vierass. 1893 s., v., k., 1842 [Salon emäpitäjän 1855-1881] m., 1904 kuul., 1909 ktr, 1773-1778 Raahessa, 1779 R, 1886-1900 L)
1855: Jämijärvi (s., v., k., vierass. 1870 S.,1898 v.,1899 k., 1855 m., 1898 kuul., 1855 ktr, 1855 R). - *5, Mikkelin ruotujak. tarkkampujapataljoona (-1856 k., 1855-1868 R). - *Rutakko (vrt. Sonkajärvi, -1919 s., -1919 v., -1919 k., 1855 -1919 m., 1856-1919 kuul., 1909-1919 ktr, 1855-1919 R, 1855-1919 L)
1856: Polvijärvi (s.,v., k., vierass. 1873 s.,1921 v.,1873 k., 1881 m., 1873 kuul., 1850 ktr, 1848 R, 1853-1909 L). - *Virolais-lättiläinen sotilass. (-1908 s., -1890 v. ja kuul., -1899 k., - m., 1860-1866, 1877-1896 R)
1857: Kestilä (s., v., k., vierass. - s., - v., - k., 1857 m., 1879 kuul., 1859 ktr, 1857 R, 1857-1920 L). - Kylmäkoski (k., 1858 s.,1890 v., vierass. 1893 s., v., k., 1844 m., 1890 kuul., 1853 ktr, 1706-1712, 1759 R). - *3, Oulun ruotujak. tarkkampujapataljoona (-1860 S., 1860-1864 R, muutokset pataljoonan vahvuudessa 1862-1865). - *7. Porin ruotujak. tarkkampujapataljoona (-1863 s.,1857-1863 R)
1858: *Enonkoski saksal. (-1885 S.). - *Helsinki saksal. (s., v., k., vierass. - s., - v., - k., 1868 m., 1935 kuul., 1858 ktr, 1858 R, 1858-1889 L). - Kolari (s., v., k., vierass. 1897 s., v., k., 1858 m., 1897 kuul., (1858) 1897 ktr, 1858 R, 1880-1910 L). - Säräisniemi (v., 1860 s., k., vierass. 1859 s., - v.,1928 k., 1869 m., 1876 kuul., 1857 ktr, 1859 R, 1870-1920 L). - Vesanto (s., v., k., vierass. 1858 s., v., k., 1858 m., 1858 kuul., 1858 ktr, 1858 R, 1858-1920 L). - *9, Viipurin ruotujak. tarkkampujapataljoona ( 1867 s., 1869 k., 1860-1864 V.)
1859: Oulujoki (Oulussa - 1894, omassa 1895 S., 1902 V., Oulussa 1886-1908, omassa 1908 k., vierass. 1908 s., v., 1909 k., 1901, 1908 m., 1904 kuul., 1907 ktr, 1723 (Oulussa 1771-1784) R, 1881 -1900 L)
1860: Enonkoski (s., k., 1871 v., vierass. 1859 s.,1892 v.,1878 k., 1878 m., 1877 kuul., 1881 ktr, (1877) 1882 R, 1882-1919 L). - Muurla (s., v., k., vierass. 1860 s.,v., k., 1860 m., 1860 kuul., 1825 ktr, 1860 R). - Rautavaara (s., v., k., vierass. 1860 s.,1922 v.,1860 k., 1860 m., 1860 kuul., 1861 ktr, 1832 R, 1842-1919 L,
1863: Juankoski (s., v., k., [*hajaluetteloja k:sta Kuopion maas:ssa 1805-1820], vierass. 1862 s., 1910 v.,1863 k., 1863 m., 1863 kuul., 1863 ktr, 1863 R, 1863-1880 L). - Savonranta (s., v., k., vierass. 1871 s., 1892 v.,1887 k., 1863 m., 1863 kuul., 1862 ktr, 1862 R, 1862-1909 L)
1864: [Seinäjoki (s., v., k., vierass. 1864 s.,v.,1883 k., 1864 m., 1899 kuul., (1864) 1899 ktr, 1864 R, *Nurmossa 1816-1880 (1893) s., 1816 1882 k., - v.)]
1865: Degerby (s., v., k., vierass. 1865 s., v.,1866 k., 1865 m., 1912 kuul., *1747 ktr, 1845 R)
1866: Varkaus (s., k., 1882 v., vierass. 1882 s.,1884 v.,1866, k., 1866 m., 1882 kuul., 1866 ktr, 1866 R, 1882-1910 L)
1867: Värtsilä (s., v., k., vierass. 1867 s., 1927 v., 1869 k., 1867 m., 1867 kuul., 1867 ktr, 1867 R, 1867-1909 L)
1871: Anttola (s., v., k., vierass. 1871 s.,1872 v., k., 1871 m., 1871 kuul., 1871 ktr, 1871 R, 1871-1919 L). - Kangaslampi (s., v., k., vierass. 1871 s., v., k., 1871 m., 1871 kuul., 1871 ktr, 1871 R, 1871-1919 L). - Mikkeli (s., v., k, vierass. 1900 s., v., k., 1871 m., 1871 kuul., 1895 ktr, 1844 R, 1844-1909 L)
1875: Taivalkoski (s., v., 1880 k., vierass. 1875 s.,1893 v.,1889 k., 1880 m., 1880 kuul., 1844 ktr, 1849 R, 1881-1910 L)
1877: Jäppilä (s., k., 1889 v., vierass. 1888 s., v., k., 1877 m., 1877 kuul., 1879 ktr, 1877 R, 1877-1919 L). - Keitele (k., 1879 s.,v., vierass. 1879 s., v., 1882 k., 1877 m., 1879 kuul., (1874) 1879 ktr, 1877 R, 1877-1910 L)
1879: Jaala (s., v., k., vierass. 1885 s., v., k., 1879 m., 1879 kuul., 1878 ktr, 1877 R, 1877-1909 L). - Kuusijärvi (s., v., k., vierass. 1879 s., v., k., 1879 m., 1879 kuul., 1879 ktr, 1880 R, 1880-1920 L)
1880: Konginkangas (s., v., k., vierass. 1879 s.,1888 v.,1880 k., 1880 m., 1880 kuul., 1881 ktr, (1873 Pyyrinlahden väestöluettelo) 1877 R, 1875-1909 L)
1881: Pihtipudas (s., k., 1882 v., [*Reisjärvellä Muurasjärven kylä s. 1785-1863, k. 1784 -1855, 1865], vierass. 1882 S., 1903 v., 1882 k., 1882 m., 1882 kuul., 1789 ktr, 1870 R)
1884: Hanko (kaup. s., k., 1885 v., maas. 1910 s., v., k., vierass. 1884 s., v., k., kaup. 1884 m., maas. 1910 m., kaup. 1892 kuul., maas. 1910 kuul., kaup. ja maas. 1881 ktr, kaup. 1875 R, maas. 1910 R)
1885: Ylimarkku (s., k., 1890 v., vierass. 1891 s., 1892 v., k., 1890 m., 1890 kuul., 1890 ktr, 1860 R)
1886: Kotka (Kymissä -1898, omassa 1899 k., 1887 s., 1903 v., vierass. 1903 s.,v., k., 1894 m., 1902 kuul., 1895 ktr, 1872 R, 1888-1919 L). - Kuusjoki (s., v., k., vierass. 1886 s., v., k., 1886 m., 1886 kuul., 1877 ktr, 1886 R)
1887: Jepua (s., v., k., vierass. 1887 s., 1896 v., 1887 k., 1887 m 1888 kuul., 1887 ktr, 1887 R). - Miehikkälä (s., v., k., vierass. 1887 s.,1890 v.,1889 k., 1887 m., 1887 kuul., 1882 ktr, 1880 R, 1880-1920 L)
1888: Reposaari (s., v., 1896 k., vierass. 1905 s., - v., 1905 k., 1915 m., 1929 kuul., - ktr, 1905 R). - Soanlahti (vrt. Salmi-Suojärvi-Suistamo-Korpiselkä, s., v., k., vierass. 1908 s., v., k., 1888 m., 1888 kuul., 1936 ktr, Leppälahti 1792-1861 Ruskealassa, Soanlahti ja Saarivaaran alue (yhdistetty 1928 Korpiselkään) 1860-1889, 1890 R, Leppälahti (1788) 1820-1861 Ruskealassa, Soanlahti ja Saarivaaran alue (yhdistetty 1928 Korpiselkään) 1860-1889, 1890 1920 L; lisäksi Suistamin ja Niinisyrjän alueet 1888-1890, Suistamo 1921-1940 R, Suistamin ja Niinisyrjän alueet 1888 -1890 L)
1890: Metsäpirtti (s., v., k., vierass. 1903 s., v., k., 1890 m., 1890 kuul., 1903 ktr, 1831 R, 1841-1920 L). - Toivakka (s., v., k., vierass. 1892 s., - v.,1935 k., 1890 m., 1897 kuul., 1873 ktr, 1880 R)
(Jatk. seur. no:ssa).
[1] Jos Sallan vanhimmat historiakirjat ovat sodassa tuhoutuneet, mikä on todennäköistä, ovat luvut 54 ja 96. [2] Karjalaan v:sta 1812 lopullisesti yhdistetty Käkisalmen lääni, joka 1580-(1595) 1597 ja 1611 (1617) -1710 (1721) muodosti erillisen maakunnan omine vaakunoineen, käsittää seuraavat 47 nykyistä evankelis-luterilaista seurakuntaa: Eno. Harlu, Hiitola, Ilomantsi, Impilahti, Jaakkima, Joensuu, Juuka, Kaavi Kaukola, Kesälahti, Kiihtelysvaara, Kitee, Kontiolahti, Korpiselkä, Kurkijoki Kuusjärvi, Käkisalmi, Liperi, Lumivaara, Metsäpirtti, Nurmes, Parikkala, Pielisensuu, Pielisjärvi, Polvijärvi, Pyhäjärvi V. l., Pälkjärvi, Rautavaara, Rautu Ruskeala, Räisälä, Rääkkylä, Saari, Sakkola, Salmi, Simpele, Soanlahti, Sortavala Sortavalan maas., Suojärvi, Säyneinen, Tohmajärvi, Tuupovaara, Uukuniemi Valtimo, Värtsilä sekä vähäinen osa Vuokselaa. Lisäksi muodostaa kreikkalaiskatolisen seurakunnan, mutta oman kunnan Suistamo. -Karjala ennen v. 1580 käsittää vain 31 nykyistä seurakuntaa, niihin luettuna suurin osa Vuokselaa.
Ruotsin Länsipohjasta (Västerbotten) kuuluvat v:sta 1809 Pohjanmaahan (P) ja Lappiin (L) seuraavat 7 nykyistä seurakuntaa: Alatornio (P), Karunki (P), Kolari (L), Muonio (L), Tornio (P), Turtola (P), Ylitornio (P).
Seuraavat seurakunnat kuuluvat kahden maakunnan alueeseen: Hankasalmi (Häme, Savo), Hyvinkää (Uusimaa, Häme), Kisko (Varsinais-Suomi, Uusimaa), Kuhmalahti (Satakunta, Häme), Lappee (Savo, Karjala), Mäntyharju (Savo, Häme) Pielavesi (Savo, Häme), Rautalampi (Häme, Savo), Viiala (Häme, Satakunta) Ypäjä (Häme, Satakunta) ja Saimaan kanava (Karjala, Savo). - Lavansaari (Karjala) luetaan toisinaan Uuteenmaahan, samoin Mäntsälä (Uusimaa) Hämeeseen, Joutseno ja Ruokolahti (Savo) Karjalaan, Kolari ja Salla (Lappi) Pohjanmaahan kuuluviksi.
[3] Lisäksi on kopioitu eräitä osia Juankoskelta Kuopion maas:ssa ja Pihtiputaalta Reisjärvellä .
[4] Tässä esitetyt prosentit kohdistuvat niihin seurakuntiin, joiden historiakirjat alkavat v:sta 1850, joten ne käsittävät myös varhemmin tuhoutuneet muutamat (7) arkistotkin. Koko määrästä 588 nämä 137 seurakuntaa vastaavat 30.3 %.
[5] A. R. Cederbergin »Maamme kirkonarkistot» teoksessa, 2 p. 1936, s. 32, ilmoitetaan Oulunsalon lastenkirjain alkavan 1720, mutta niitä onkin vasta v:sta 1881! Ent. Kuopion (Oulun) hiippakunnassa lastenkirjat tulivat näet lopullisesti käytäntöön tuona vuonna.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1942 hakemisto | Vuosikertahakemisto