Kirjailmoituksia - Bokanmälningar
Aili Vallin: Kouluhistoriikit ja matrikkelit kaupungeittain ja kunnittain. (Koulu- ja menneisyys. Suomen Kouluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 1941-1944, VI). Helsinki 1944, ss. 110-138.
Kirjallisuuden yhä laajetessa käy tutkijalle ylivoimaiseksi koko harrastusalaansa hallita. Työn helpoittamiseksi onkin jo monelta eri alalta tuon tuostakin laadittu bibliografioja ja jokaisen tällaisen ilmestyessä toivoo vain, että yhä useammat erikoisalat tulisivat edustetuiksi. Viimeksi on painosta toimitettu otsikossa mainittu kirjallisuusluettelo, mutta täytyy kohta sanoa, että tämä bibliografia on pettymys.
Kysymyksessä oleva kirjallisuusluettelo täyttäisi varmaan huomattavan aukon bibliografisessa kirjallisuudessamme, jos se olisi edes jotenkuten tyhjentävä tai käytännöllisiin näkökohtiin perustuva. Valitettavasti molemmat nämä keskeiset edellytykset puuttuvat. Luettelo on laadittu paikkakunnittain aakkosellisesti, joka tietenkin on oikea periaate. Johdonmukaisuudessa ei kuitenkaan pitäisi mennä liian pitkälle. Kun nyt esim. Imatra tavataan Ruokolahden, Lepaa Tyrvännön, Toijala Akaan j.n.e. kohdalla, niin täytyy olla tarkka maantieteen tuntija älytäkseen kohta löytää kulloinkin tarvitsemansa koulun oikealta paikaltaan. Mielestäni sellaiset koulut kuin esim. monet kansanopistot, joiden nimet eivät kohdistu määrättyyn paikkakuntaan, kuten esim. Länsi-Suomen, Kymenlaakson ja muut samanlaiset, ovat sijoitettavat osoitepaikkakuntansa eikä välttämättömästi pitäjän mukaan. Niinpä juuri Länsi-Suomen kansanopiston paikka olisi oleva Lauttakylä eikä Huittinen, Kymenlaakson Inkeroinen eikä Sippola j.n.e. Käytännöllisyys ennen kaikkea, jolloin tarpeellisin viittein voisi asiaa selventää.
Bibliografia käsittää oppikoulut, kansan-, työväen-, kansalais-, vapaaopistot y.m. sen tapaiset, seminaarit, kansa- ja maamieskoulut sekä eri ammattikoulut. Näin laajasti otettuna bibliografia onkin arvokas. Kuitenkin se ottaa huomioon vain erillisiä kouluja, joten esim. oppikoulumatrikkelit (Akianderin, Leinbergin, Lundströmin, Heikari-Sandelinin) ja Suomen kansanopisto 1.1.1935 sekä yleiset kouluhistoriikit puuttuvat. Myös kaupunkien ja pitäjien kansakoulujen historiikkeja ei luetella, kun ne käsittelevät kaikkia kussakin kaupungissa ja pitäjässä olevia. Kuitenkin vain poikkeustapauksessa laaditaan historiikki jostakin kansakoulusta erikseen. Erikoisesti tämä koskee kaupunkien kansakouluja. Vain kielelliset seikat voivat antaa aihetta erillisten julkaisujen syntyyn. Mielestäni on siis suuri puute, että tämä ryhmä on jäänyt kirjallisuusluettelon ulkopuolelle.
Kunkin paikkakunnan kohdalla historiikit ja matrikkelit luetellaan aakkosellisesti tekijännimen tai ensimmäisen otsikkosanan mukaan. Tämäkään periaate ei ole onnellisesti valittu. Olisi näet paljon käytännöllisempi laatia kullakin paikkakunnalla koulut sovittuihin ryhmiin, esim. lyseot, yhteis-, tyttö-, kauppakoulut j.n.e. kukin yhdessä. Ennenkaikkea olisi saman koulun eri aikaiset julkaisut sijoitettava perättäisesti. Mitä esim. sanotaan seuraavasta: (Forsman, William Vindician), Helsingin teollisuuskoulun 20-vuotis kertomus, Helsinki 1909, on Helsingin kohdalla s:lla 112, mutta vasta seuraavalla sivulla, kun välillä on lueteltu 10 muuta koulujulkaisua, tulee teoksen ruotsinkielinen laitos Industriskolans i Helsingfors 20-årsberättelse läseåren 1886-1906, Helsingfors 1909?
Tutkijoille tuotettaisiin suuri helpotus ja tehtäisiin huomattava palvelus, jos kustakin julkaisusta, milloin se otsikosta ei ilmene, olisi mainittu, että se sisältää historiikin, matrikkelin, oppilasluettelon j.n.e.
Huolimattomuuksia ja virheitä tavataan luettelossa. Eräitä esimerkkejä. Asp, Helena, Helsingin suomalainen tyttökoulu 25 vuotta 1905-1930, Helsinki 1930, ss. 1-30, ei ole erillinen teos, 63 s., vaan kuten julkaisun kannella on mainittu, sisältyy vuosikertomukseen 1929-1930, joka käsittää ss:t 31-63. Samoin Suolahti, Ernesti, Piirteitä Hämeenlinnan lukion toiminnasta v. 1857-1872, Hämeenlinna 1908, 62 + 31 s., sisältyy Hämeenlinnan lyseon kertomukseen 1907-1908, vaikka sillä on omat pagineeraukset (kohta ylempänä mainittu Suolahti, Ernesti, Lyhyitä elämäkerrallisia tietoja Hämeenlinnan lukion oppilaista [1857-1872], 31 s., on juuri edellisen jatko, josta kyllä mainitaan, että se sisältyy vuosikertomukseen 1907-1908). Teos Östra Nylands folkhögskola 1905-1930, Lovisa 1930, on ilman tekijää. Suluissa olisi sellaisena ollut mainittava L. G. von Bonsdorff. Vihdissä toimineen Länsi-Uudenmaan eli Vihdin kansanopiston 10-vuotishistoriikki 1897-1907 tavataan s. 136 aivan oikein Vihdin kohdalla, mutta 20-vuotiskertomus 1897-1917 s. 126 Pohjan kohdalla! Onko ruotsinkielinen Pohjassa sijaitseva Västra Nylands folkhögskola eksyttänyt bibliografian laatijaa? Samoin Kuusamon kansanopiston 25-vuotishistoriikki 1909-1934 on oikein Kuusamon kohdalla, mutta 15-vuotishistoriikki (Veikko Virnes, Itä-Pohjanmaan kansanopisto XV, Oulu 1924) on sijoitettu Paltamon kohdalle. Bibliografian laatija on siis käsittänyt tämän historiikin tarkoittavan Kainuun kansanopistoa! (Aulamo, Osmo I.), Kertomus Riihimäen kansanopiston toiminnasta lukuvuonna 1929-30 ja lyhyt katsaus opiston viisivuotisiin vaiheisiin sekä opiston ohjesäännöt, Riihimäki 1930, tarkoittaa kansalaisopistoa. Kansanopistoa ei Riihimäellä ole. Painovirhe arvatenkin on Mauritz Wænerbergin Minnen från Högre Elementarskolan (Storskolan) i Helsingfors-julkaisun salanimessä Moritz, joka tietenkin on oleva Movitz.
Ikävin puoli bibliografiassa on kuitenkin sen suuri puutteellisuus. Jos otsikko olisi kuulunut »Kouluhistoriikkeja ja matrikkeleita», niin kirjallisuusluettelon vielä käsittäisi. Sen laatija on Turun yliopiston kirjaston kirjastoapulainen, jolla siis kysymyksessä oleva kirjallisuus pitäisi olla kätten ulottuvilla, mutta mitään selvennystä noudatetuista periaatteista, käytetystä kirjakokoelmasta tai mitä aikaa bibliografia käsittää ei sen laatija anna. Olisiko puutteellisuuteen syynä nykyinen sotatilanne ja fennican evakuointi? Kuitenkin näyttää siltä kuin ei »Suomalaista kirjallisuutta» eikä vastaavia ruotsalaisia kirjallisuusluetteloita olisi käytetty milloin jokin teos on ollut evakuoituna tai, kuten näyttää, puuttunut yliopiston kirjaston kokoelmista, eikä siis ole yritetty etsiä mitä niistä olisi ollut lisää saatavissa. Ei edes Maliniemi-Kivikosken Suomen historiallista bibliografiaa 1901-1925, eikä myöskään Suomen Sukututkimusseuran vuosikertomuksissa v:sta 1922 julkaistuja vaatimattomia henkilöhistoriallisia bibliografioja näy kunnolla käytetyn. Merkillistä on, että sellainen lähde kuin esim. Suomen Kasvatusopillisen Yhdistyksen Aikakauskirja on jäänyt miltei kokonaan huomaamatta. Siitä on jälempänä poimintoja. Tuntuu oudolta, että »Koulun ja menneisyyden» toimituskunta ei ole tarkastanut bibliografian käsikirjoitusta, vaan ilmeisesti painattanut sen sellaisenaan. Siksi merkittäviä puutoksia on luettelossa. »Genoksen» tila ei mitenkään salli julkaista kovin laajaa täydennysluetteloa, minkä vuoksi tyydyn mainitsemaan vain pistokokeiden tuloksia eri ryhmistä (varsinkin koulujen vuosikertomuksissa tavattavia historiikkeja olisi lukuisia muita ollut mainittava).
Vanhin koulujulkaisu bibliografiassa on L. L. Laurénin Wasa trivialskola 1684-1884 (1884). Kuitenkin olisi ollut syytä esittää niitä harvoja vanhempia, joita kouluista on julkaistu, ennen kaikkea Magnus Jacob Alopœus, Borgå gymnasii historia 1-5, Åbo 1804-1817, mutta myös K.G. Leinberg, Helsingfors lyceum under de trettiofem första åren av dess verksamhet. Ett bidrag till den finska pedagogikens historia, Helsingfors 1866. Ihmetellä täytyy, että luettelosta puuttuvat Emil Jalava, Liber scholae Aboensis 1670-1825-1830 (Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja IX), Turku 1933, ja Ragnar Rosén, Liber scholae Helsingforsiensis 1691-1865 (sama sarja XII), Helsinki 1936. Tähän liittyy myös K. A. Alcenius, De schola triviali Helsingforsiensi ab a. 1722 usque ad a. 1742, Helsingforsiae 1850.
Muita matrikkeleita ja historiikkeja puuttuu:
A) Oppikouluja:
Brahea. A. R. Saarenseppä [Cederberg], Brahean alkeiskoulu. (S. Kasv. op. Yhd. Aikak. XLVIII, 1911), Helsinki 1911, ss. 194-204.
Helsinki. Alfr. Kihlman, Normallyceum i Helsingfors 1864-1889. Historisk återblick, Helsingfors 1890.
Nya svenska läroverket 1882-1892, Helsingfors 1892.
Statistik om dimissionerna från Nya Svenska Läroverket 1890-1902 jämte Förteckning öfver abiturienterna (vuosikertomus 1901-1902, ss. 59-66).
Nya svenska samskolan i Helsingfors. Läseåren 1888-1898 (kertomus 1897-1898, ss. 1-24).
Album utgifvet af forna elever vid privata lärarinneklassen och fortbildningsläroverket vid Svenska fruntimmersskolan i Helsingfors, Helsingfors 1893.
P. Nordmann, Återblick på Svenska Fruntimmersskolans i Helsingfors tidigare öden (kertomus 1903-1904, 42 s.).
Ernst Lagus, Privata Svenska flickskolan i Helsingfors 1889-1914...(kertomus 1913-1914, ss. 1-40).
Tekniska läroverket i Helsingfors. 25-års minnesskrift 1816-1941. Bidrag till den tekniska undervisningens historia i Finland. (Meddelanden, Tome II), Helsingfors 1942.
Joensuu. J. M. Alopœus, Lyhykäinen tiedonanto Joensuun tyttökoulusta sen vielä ollessa yksityisten kustantamana oppilaitoksena (kertomus 1899-1904, 19 s.).
Jyväskylä. K. G. Leinberg, Jyväskylän seminaarin opettajat ja päätöskirjan saaneet oppilaat 1863-1888, Jyväskylä 1888.
Kajaani. G. Enwald, Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista. Kokoillut, Kajaani 1920.
K. G. Leinberg, Om barnskolorna i Kajana härad (Tidskr. utg. af Ped. För. i Finl. XIX, 1882), Helsingfors 1883, ss. 145-162.
Kokkola. J. F. Sandelin, Elementarskolan i Gamlakarleby 1861-1911. Historik, utgiven av, Gamlakarleby 1911 (kansinimike: 1861-1911. Minnesskrift med anledning av Elementarskolans i Gamlakarleby 50-åriga verksamhet).
Kristiinankaupunki. Aino Harmaja, Kristiinan suomalaisen yhteiskoulun historiasta (kertomus 1906-19O7 ja 1907-1908, ss. 3-11).
Kuopio. J. M. Salenius, Tietoja Kuopion trivialikoulusta vv. 1787-1841 (Tidskr. utg. af Ped. För. i Finl. XXIII, 1886), Helsingfors 1887, ss. 327-347.
Bruno Granit, Kuopion lukion perustaminen, ss. 1-15. (Seuraavan kanssa yhteensidottu.)
Evert Winter, Förteckning öfver lärare och elever vid gymnasium i Kuopio. Upprättad af, Kuopio 1894, ss. 17-40. (Edellisen kanssa yhteensidottu.) [V:n 1904 laitos on bibliografiassa mainittu.]
Lappeenranta. J. M. Salenius, Anteckningar om trivialskolan i Willmanstrand och vid den anställde lärare (Tidskr. utg. af Ped. För. i Finl. XXXIV, 1896), Helsingfors 1896, ss. 1-8
Lohja. Knut Svanljung, Lohjan pedagogia (S. Kasv. op. Yhd. Aikak. XLVII, 1910), Helsinki 1910, ss. 51-71.
Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (sama), ss. 72-76.
Mikkeli. J. M. Salenius, Mikkelin trivialikoulusta vv. 1748-1749 (Kuopion klassillinen lysee, kertomus 1893-1894, ss. 33-51).
Oulu. Oulun koulujen 300 vuoden muistoksi. - Till skolornas i Uleåborg 300 års minne, Oulu 1911. [Sis. historiikkeja kaikista kaupungin kouluista.]
Alexander Dahl, Kort historik över Uleåborgs pedagogi och dess efterföljare...Tammerfors 1926; teokseen on julkaistu Supplement I, ss. 161-196; II, ss. 209-272.
Anton Forsman, Oulun suomalainen yksityis-lyseo. Kertomus lyseon vaikutuksesta vuosina 1874-1890, Oulu 1890.
Muistolehtinen Oulun suomalaisen yksityislyseon 25 vuotiseen juhlaan 4 p. heinäk. 1899, Oulu 1899.
Wilh. Lindstedt, Oulun suomalaisen yksityislyseon synty ja sen ensimmäiset vaiheet. Muistelmia, joita kokosi, Tampere 1907.
Svenska lyceum i Uleåborg. Minnen och hågkomster, Helsingfors 1913.
Alexander Dahl, Svenska fruntimmersskolan och dess fortsättning Svenska mellanskolan i Uleåborg 1859-1924, Uleåborg 1924; teokseen on julkaistu: Supplement I, ss. 129-152, Tammerfors 1927; II, ss. 153-168, Helsingfors 1935.
Pori. F. I. Färling, Några grunddrag till Björneborgs skolas historia (Program öfver verksamheten och förändringarna vid åttaklassiga lyceum i Åbo och fyrklassiga Elementarskolan i Björneborg under läseåret 1886-1887, 68 s.).
F. I. Färling, Några bidrag till Björneborgs skolas Historia (sama kertomus 1887-1888, 8 s.).
F. I. Färling, Ett bidrag till Björneborgs skolas Historia (sama kertomus 1888-1889, 4 s.).
Ad. Malin, Porin Suomenkielinen Yksityislysee. Kertomus sen vaikutuksesta lukuvuosina 1879-1890 ynnä kertomus Porin Suomenkielisen Alkeiskoulun vaikutuksesta lukuvuonna 1889-1890, Pori 1890.
Uno Lagerblad, Björneborgs Svenska samskola jämte förberedande skola. Läseåren 1892-1917 samt 1916-1917, Björneborg 1917.
Porin suomenkielinen yksityis-tyttökoulu vv. 1880-1905 (kertomus 1904-1906, ss. 1-46).
Porvoo. Gabriel Mauritz Wœnerberg, Minnen från Borgå gymnasium på 1830-talet (S. Kasv. op. Yhd. Aikak. XLVIII, 1911), Helsinki 1911, ss. 97-113.
Raahe. Raahen Opettajatar-seminaari 1896-1906 (kertomus 1905-1906, ss. 31-48).
Rauma. V. Högman [Rihtniemi], Rauman koulun vaiheita. Kokoillut (Alkeiskoulu Raumalla, kertomus 1892-1893, ss. 13-38).
Savonlinna. J. M. Salenius, Savon maakunnan ensimmäinen pedagoogiium ja ensimmäinen trivialikoulu [Savonlinnassa] (S. Kasv. op. Yhd. Aikak. XXXIV, 1897), Helsinki 1897, ss. 53-59.
J. M. Salenius, Anteckningar om skolorna i Nyslott 1819-1841 (Tidskr. utg. af Ped. För. i Finl. XXIII, 1886), Helsingfors 1887, ss. 107-116.
E. af Hällström, Savonlinnan poikakouluista. Muutamia piirteitä entisistä kouluoloista (Savonlinnan realilyseon kertomus 1891-1892, 17 s.; kannella: Savonlinnan poikakoulut. Esitelmä realilyseon vihkijäisjuhlassa).
Sortavala. [Eino Kivinen, toim.], Sortavalan kauppakoulun juhlajulkaisu. Sortavala 1933 (kansinimike: Sortavalan kauppakoulu 1908-1933).
Turku. K.G. Leinberg, Om lärares och klassers antal i Åbo katedralskola före 1630. (Tidskr. utg. af Ped. För. i Finl. XXV, 1888), Helsingfors 1888, ss. 131-149.
K. G. Leinberg, Tvenne studier rörande Åbo skola i äldre tid (sama aikak. XXVIII, 1891), Helsingfors 1891, ss. 219-229.
K. G. Leinberg, Åbo skolas lärarepersonal före 1630 (sama aikak. XXX, 1893), Helsingfors 1893, ss. 219-232.
K. G. Leinberg, Några tillägg beträffande Åbo skolas lärarepersonal i äldre tid (sama aikak. XXXIV, 1897), Helsinki 1897, ss. 1-7.
K. G. Leinberg, Det äldre gymnasium i Åbo. Ett bidrag till den Finska Pedagogikens Historia (Aftryck ifrån Litteraturbladet för 1854), Helsingfors 1855.
K. G. Leinberg, Lärarepersonalen vid Åbo äldre gymnasium (Tidskr. utg. af Ped. för. i Finl. XXVII, 1890), Helsingfors 1890, ss. 145-155.
K. G. Leinberg, Bergenheimska Realskolan i Åbo (sama aikak. XXII, 1885), Helsingfors 1886, ss. 67-107.
C. E. Granqvist, Skolminnen från Åbo 1841-1852 med kommentarer av Svante Dahlström. Illustratör: G. Nyman. Åbo 1942.
Birger Eriksson, Åbo navigationsskola och navigationsinstitut 1813-1936. (Meddelanden från Sjöhistoriska Museet vid Åbo Akademi N:o 7), Åbo 1942.
Uusikaarlepyy. Max Strömberg, Skolan i Nykarleby. En pennteckning (Tidskr. utg. af Ped. för. i Finl. XXI, 1884), Helsingfors 1885, ss. 242-252.
K. G. Leinberg, Ännu något om och med anledning af »Skolan i Nykarleby» (sama aikak. ja vuosik. ss. 352-369).
Viipuri. K.R. Melander, Muutama tieto Viipurin koulusta 16 sataluvun alkupuolella (Historiallinen Arkisto XIII), Helsinki 1894, ss. 80-95.
[G. Wald. Wahlroos], Svenska Lyceum i Wiborg 1917-1924, Wiborg 1924. [Jatko G. Wald. Wahlroosin muistojulkaisuun Svenska Lyceum i Wiborg 1874-1917, Viborg 1917.]
När vi voro skolpojkar. Minnen och pojkstreck. Av forna elever vid Svenska lyceum i Wiborg, Wiborg 1931.
Ingrid Borenius, Flickskolan i Wiborg 1788-1937. Några anteckningar om nordens äldsta offentliga flickskola, Wiborg 1937.
Maininnan olisi myös ansainnut:
Wiipurin suomalaisen lyseon ja sen edeltäjäkoulujen uhri Suomen vapaussodassa. [Viipuri 1922.]
B) Kansan- ja työväenopistoja:
Huittinen. [F. A. Hästesko (Heporauta)], Länsi-Suomen l. Huittisten kansanopiston kertomus lukuvuodelta 1905-1906 ynnä liitteinä lehtiä toverikunnan sanomalehdestä ja tilastollisia tauluja opiston 12 ens. vuoden oppilaista. Pori 1906.
Kuopion maalaiskunta. Hj. Mikander, Pohjois-Savon kansanopiston 40. lukuvuosi 1934-1935 ja silmäys 40-vuotiskauden viimeiseen vuosikymmeneen, Kuopio 1935.
Mikkeli. Suomen Nuoriso-opisto 1923-33. Julkaissut: Suomen Nuoriso-opiston Kannatusyhdistys, Mikkeli 1933.
Paimio. [Juho Päiwiö], Seitsemän vuotta Varsinais-Suomen kansanopistossa, Turku 1906.
Tampere. Tampereen työväenopisto 1899 16/1 1924. Tampere 1924.
C) Kansakouluja:
Kuolemajärvi. K. Meripirtti, Seivästön kansakoulun viisikymmenvuotistoimintakertomus vuosilta 1878-1928, Viipuri 1928.
Lapväärtti. J. J. Wadström, Dagsmarks folkskolas 50-åriga verksamhet. Historik avgiven vid skolans 50-årsjubileum den 1 oktober 1928, Kristinestad 1928.
Maarianhamina. K. Rajander, Mariehamns folkskola 50 år. Folkskolans grundläggning och utveckling 1/9 1874-1/9 1924. En kort historik. Mariehamn 1924.
Mikkeli. Joos. Sajaniemi, Mikkelin kansalaisopiston 20-vuotiskertomus 1921-1941. Laatinut. Mikkeli 1941.
Porvoon maalaiskunta. Onni Silvennoinen, Mustijoen kansakoulu [I], Porvoo 1938; II, Porvoo 1940; III, Porvoo 1942.
Tästä jo pitkäksi venyneestä, vaikka varsin puutteellisesta täydennysluettelosta ilmenee syytä olevan tulevaisuudessa toimittaa ja julkaista uusi tyhjentävä bibliografia. Jossakin seuraavassa »Koulun ja menneisyyden» osassa voitanee jo sitä ennen väliaikaisesti julkaista täydennys. Tärkeitä tutkimuksen, varsinkin henkilöhistorian, lähteitä ovat myös koulujen painetut vuosikertomukset. Niistäkin olisi syytä jonkun innostuneen ja pystyvän henkilön laatia täydellinen luettelo, koska koulut ovat niitä monasti julkaisseet epäsäännöllisesti ja niitä toisinaan oppilaitoksen alkuvuosilta puuttuu, joten niiden tuntemus kirjastomiestenkin keskuudessa on hyvin puutteellinen.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1944 hakemisto | Vuosikertahakemisto