[ Artikkelin loppu ]
Tiedonantoja - Meddelanden
Laguksen tunnetussa Turun yliopiston luettelossa mainitaan eräs Henrik Tylgren, joka tuli ylioppilaaksi v. 1699, oli viipurilaisia ja kuului viipurilaiseen osakuntaan, jonka luetteloissa hänet myös mainitaan Tijlgreen-nimisenä. Lagus ilmoittaa hänen olleen apulaisena Saarijärvellä ja kappalaisena Härmässä (in Härmä Savolaxiae), mikä tieto on täysin tuntematon Strandbergille; viimeksimainittu ei tiedä hänestä - joka Turun hiippakunnan paimenmuistossa käy Henric Thilgrenin nimellä - muuta kuin että hän vuodesta 1723 on ollut Kuortaneen kappalaisena, mistä virasta luopui v. 1740 jättäen toimen vävylleen Gabriel Collinille.
Sotavuosina vuosisadan alussa joutui Thilgren, kuten tarjona olevat lähteet kertovat, suuriin vaikeuksiin. Viipurin tuomiokapitulin kirjeessä kuninkaalle 8/3 1711 mainitaan, että vihollinen oli karkoittanut T:n seurakunnasta, missä hän oli palvellut - mahdollisesti Käkisalmesta - ja että hän sillä hetkellä oli paikkaa vailla; nähtävästi tuli hän pian senjälkeen Pohjanmaalle, oltuaan mahdollisesti jonkin aikaa Viitasaarella papiston apulaisena. Eräässä lähteessä, joka on sattunut Kuortaneen pitäjän historian kirjoittajan Heikki Klemetin käsiin, mainitaan, että Thilgren, joka oli paennut vihollisen tieltä Käkisalmesta, oli joutunut venäläisten käsiin »ja on hänen täytynyt kärsiä sama vankeus ja julma piiskaus kuin hänen virkaveljensä Mullanderin, ja on tullut sitten suloisen rauhan palattua armahdetuksi Kuortaneen kappalaisen viralla».
Siellä, Kuortaneella, me hänet tapaamme jo niin varhain kuin vuonna 1717. Thilgren kertoo itse kirjeessä, minkä seuraavassa julkaisemme, että Kuortaneen kappalainen Simon Ariin - tai Ahrijn, kuten T. kirjoittaa nimen - oli venäläisten tullessa maahan lähtenyt pakomatkalle ja matkalla kuollut. Kuortaneen miehet olivat pyytäneet Thilgreniä pakoon lähteneen sijaan ja tämä oli toimittanut kirkollisia toimituksia seurakunnassa. Eräs kirkollinen järjestely, jonka tarkoituksena oli erottaa huomattavia alueita Kuortaneen yhteydestä ja liittää ne Alavuden kappeliin, pakoitti Thilgreniä kääntymään - tämä tapahtui nähtävästi vuosina 1719-1721 - Turun tuomiokapitulin ja sen johtomiehen, tuomiorovasti Ritzin puoleen hartain pyynnöin, ettei tällaista järjestelyä, josta koituisi suuri vahinko Thilgrenille, pantaisi toimeen.
Alempana julkaistulla Thilgrenin kirjeellä, joka periytyy isonvihan ajoilta, on nähdäkseni määrätty sivistyshistoriallinen arvo. Sitäpaitsi tarjoaa se täydennyksiä Strandbergin paimenmuistoon ja miehen elämäkertaan, joka nähtävästi on laajalle levinneen, Pohjanmaalle kotiutuneen suvun kantaisä. Itse kirje on säilynyt Ilmajoen kirkonarkistossa.
Högwyrdige Fader Hr Doomprobst
samptel:e Amplissimum Consistorium
Mine Höghgunstige Förmän och Mächtige Befordrare!!
Jag fattige Prästman och Supplicant nödgas med dene min Böneskrift Eders Faderl:a Högwyrdigheet, sampt Ampliss: Consistorium ödmiuckeligast beswära. I diupaste ödmiuckheet tillkännagifwandes, Huru som iag A:o 1717 ähr worden kallat samptel:a aff almogen i Cortane Cappellähn, därstädes med Gudztienstens förrättande dhem att upwahta, emedan dheras förra Siälasöriare Sal. H:r Simon Ahrijn min Antecessor genom dhe fremandes infall i landet sig på flychten begifwit, och där i Herranom afsomnat, sutit iag heela dhen tijden därstädes på swaga fötter, många anstöter i dhene bedröfwel:a tijden utstådt, sampt nu förnumit det att aff dhe 50 bönder som i Cappellähnet ähro, 17 skulle borttagas under Alavo Cappellet, Hwarigenom för mig swårt warder efter nödtorftigt Subsistence. Fördhenskull flyyr iag fattig Prästman till Eders Faderl:a Högwyrdigheet och Ampliss: Consistorium, i diupaste under dånigheet bidiandes, det iag ifrån berörde Cortane kunde på een anan lägenheet nådeligast behulpen warda. Emoth een sådan Eders faderl:a Högwyrdigheetz och Ampliss: Consistorij godheet, skall iag ingalunda förgäta min skyldige tacksamheet, som iag och förblifwer
Eders Faderl:a Högwyrdigheetz
Samptel:e Ampliss: Consistorij
Aller-ödmiuckaste Tienare
Henrich Thilgreen
V. D. Minister in Cortane.»
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1947 hakemisto | Vuosikertahakemisto