[ Artikkelin loppu ]
Elokuun 17 p:nä 1948 tulee kuluneeksi 200 vuotta Törnudd suvun perustajan, Lohtajan kirkkoherran Anders Törnuddin syntymästä. Anders Törnuddin ja hänen puolisonsa Brita Kristina Lesceliuksen lukuisista jälkeläisistä ovat varsin monet, huomioonottaen myös suvun naispuolisten jäsenten jälkeläiset, tehneet itsensä tunnetuiksi maamme sivistyshistoriassa.
Piispa O.I. Collianderin Suomen kirkon Paimenmuisto I:n mukaan syntyi Anders Törnudd Tyrnävällä 17 p:nä elokuuta 1748. HYK:ssa olevassa Pohjalaisen Osakunnan nimiluettelossa, Album Nationis Ostrobotniensis, on syntymäajaksi merkitty 28.8.1748. Mistä tämä eroavaisuus? Tyrnävän seurakunnan historiakirjat ovat kirkon palossa v. 1865 tuhoutuneet, joten sieltä ei enää voi saada tarkistusta. Lohtajan seurakunnan kuolleiden luettelossa mainitaan Törnudd kuolleeksi syyskuun 22 p:nä 1820, 72 vuoden 1 kuukauden ja 5 päivän ikäisenä, joten sen mukaan hän olisi syntynyt, kuten Paimenmuisto ilmoittaa, 17.8.1748. [1] Nyt on huomattava, että Anders Törnudd syntyi juliaanisen kalenterin aikana ja kuoli uuden ajanlaskun aikana. V. 1753 »hypättiin» kalenterissa 11 päivää eteenpäin. Näin ollen ovat sekä Collianderin Paimenmuisto että Album Nationis Ostrobotniensis kumpikin tavallaan oikeassa, edellisessä on vain merkintä tehty vanhan luvun ja jälkimmäisessä uuden luvun mukaan. Lohtajan kuolleiden luettelossa on kuolinikä merkitty 11 päivää liian korkeaksi (lapsus!)
Piispa J.R. Koskimies on 57-sivuisessa kirjoituksessaan »Muutaman pohjalaisen pappissuvun muistoja kahdelta vuosisataluvulta» (Kyrönmaa 1) hyvin seikkaperäisesti selvitellyt Anders Törnuddin ja hänen poikansa Toholammin kappalaisen Anders Gustaf Törnuddin elämänvaiheita. Törnudd seniorin syntymäpäivää ei Koskmies tiedä, mutta ilmoittaa, lähdetietoihin viitaten, hänen syntyneen v. 1748. Samalla hän mainitsee suvun perintätiedon, jonka mukaan Törnudd olisi vasta 18-vuotiaana tullut Oulun kouluun, pitäen kuitenkin tietoa vääränä, koska ylioppilaaksitulo tapahtui jo v. 1766, siis 18-vuotiaana. Sama väärä perintätieto toistuu vielä »Kansallisessa Elämäkerrastossa», jossa mainitaan hänen »verrattain vanhana joutuneen opinteille». Tunnettua on Anders Törnuddin suomalaisen runouden harrastus sekä kansan- ja taiderunouden keräily, joita hän jo ylioppilasvuosinaan ja myöhemmin pappistoimensa ohella viljeli. Mainittakoon vain hänen 574 säettä käsittävä suomenkielinen runopukuinen puheensa, jonka hän v. 1772 piti Pohjalaisessa osakunnassa Kustaa III:n kruunajaisjuhlallisuuksien yhteydessä. Viittaan myös A.R. Niemen v. 1897 julkaisemaan »Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä Sururunot suomalaiset». Anders Törnuddin poika Anders Gustaf seurasi monessa suhteessa isänsä jälkiä, myöskin mitä runouteen tulee. Koskimies kirjoittaa: »Rakkaus runouteen ja runoilemiseen oli Toholammin Törnuddilla perinnäinen. Ja samaa taipumusta on sittemminkin ollut suvussa.» Eivätköhän Törnudd seniorin tyttären tyttären pojanpojan Arvid Mörnen runonlahjat liene olleet samaa perintöä?
Anders Törnuddin isäksi tietää sekä Lagus että Alcenius Tyrnävän lukkarin
Tuomas (Thomas) Pitzénin. Piispa Koskimies, joka ylempänä
mainitussa kirjoituksessaan jäljentää Tuomas Pitzénin Anders-pojallensa v. 1777
kirjoittaman kirjeen, jota säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa,
ei ole saanut selville, mistä Pitzén oli kotoisin ja mistä nimensä johtuu.
Tyrnävän seurakunnan säilyneissä rippikirjoissa olevien merkintöjen ja Collianderin
kokoelmien mukaan on Tuomas Pitzén syntynyt 15.7.1727 [korjaus]. Syntymäpaikka ei rippikirjoista käy selville;
historiakirjat ovat, kuten mainittiin, tuhoutuneet. Säilyneistä kirkontileistä
löydämme seuraavan merkinnän: »1747 14/5 för hemvigsel Klåckar Thomas
Pisen 1: - daler». Hänen nimensä esiintyy siis tällöin nimimuodossa
Pisen. Thomas Pisen esiintyy myös todistajana eräässä Limingan käräjäin
pöytäkirjassa 21.2.1750. Käymme nyt käsiksi manttaalikirjoihin. Ensimmäisen kerran
tapaamme hänet Limingan pitäjän Tyrnävän kylän manttaaliluettelossa v:lta 1747
(päivätty 4, 5, 6 tammik. 1747). Siinä on seuraava merkintä:
Klåck. Anders
Laninen, måg Thomas, hust. Brita.
Edellisenä vuonna oli vastaavassa kohdassa seuraava merkintä:
Klåckaren Anders Laninen, hustru Margareta;
v. 1748 manttaalikirjassa ei enää näy Anders Laanista eikä hänen vaimoansa, on vain
merkintä:
Klåckaren Thomas Bisi, hust. Brita. Vävy oli siis v. 1747 perinyt appensa
viran, ollen luultavasti jo edellisenä vuonna hänen apulaisenansa. Appivanhemmat
katoavat v. 1748 manttaalikirjoista joko kuolleina tai yli-ikäisinä.
Huomaamme nimimuodon Bisi. Tässä muodossa esiintyy nimi manttaaliluetteloissa poikkeuksetta aina vuoteen 1783. Manttaalikirjassa v:lta 1782, jossa Limingan luettelo on päivätty 8.12.1783, on ensimmäisen kerran Tyrnävän lukkarin nimenä Thomas Pitzén ja sellaisena se pysyy myöhemminkin. On varmaa, että Tyrnävän lukkari jo paljon aikaisemmin itse käytti Pitzén-nimeä. Ylempänä mainitussa pojallensa v. 1777 lähettämässänsä kirjeessä on allekirjoituksena: »Rakas isäsi Thomas Pitzén.» Luultavasti jo heti kouluun tultuansa muutti hänen poikansa Anders sukunimensä. Joko häntä itseänsä tai rehtoriansa eivät nimet Bisi ja Pitzén miellyttäneet ja niinpä otettiin nimi Törnudd kotiseudun ruotsinkielisen muodon Törnävä mukaan.
Tuomas Pitzén toimi Tyrnävän lukkarina 40 vuotta ja kuoli siellä syyskuun 19 p:nä 1798. Avioliittonsa Briita Laanisen kanssa lienee hän solminut joko v. 1746 tai 1747. Tammikuun 4-6 p:nä 1747 päivätyssä manttaaliluettelossa hänet mainitaan lukkari Laanisen vävynä, mutta vasta toukokuun 14 p:nä samana vuonna hän suoritti kirkon kassaan maksun kotona vihkimisestänsä.
Briita Laaninen syntyi Tyrnävän seurakunnan rippikirjojen ja Collianderin ilmoituksen mukaan 15.7.1727. Colliander, luultavasti sukunimeä tietämättä, mainitsee vain »Brita Antintytär». Britan kuolinpäivää en ole onnistunut saamaan selville.
Lukkari Antti Laanisen isä oli nähtävästi Tyrnävän Laanilan 1/3 mant. kruununtilan isäntä Jaakko Laaninen, jolla manttaalikirjojen mukaan oli ennen Antti Laanisen tuloa lukkariksi Antti-niminen poika. Paitsi sanotun talon väkeä ei muita Laanis-nimisiä siihen aikaan löydy Tyrnävältä eikä Limingan muistakaan kylistä. Antti Laaninen mainitaan ensi kerran manttaalikirjassa v:lta 1707 yhdessä isänsä ja veljensä Joosepin kanssa. Isä oli jo tällöin vanha, ja piti jo silloin isännyyttä Jooseppi, jolle tila sittemmin siirtyi. Vielä v. 1713 oli Antti talossa. Sittemmin isonvihan aikana lienee tila joutunut suvulta pois. Minä vuonna se tapahtui ei ole tiedossa koska maa- ja manttaalikirjat puuttuvat ajanjaksolta 1714 - 1722, mutta jo v. 1723 oli tila kirkkoherra Petter Gisselkorsin hallussa. V. 1726 tapaamme Antti Laanisen Tyrnävän lukkarina, johon virkaan hän tuli Johan Hällin jälkeen. Yhdessä vaimonsa Marketan kanssa merkitään hän manttaalikirjoihin v. 1728. Kenen tyttäriä tämä Marketta oli, en ole saanut selville. V. 1742 manttaalikirjoissa on hänestä merkintä »aistinvikainen» (»fel på sinnen»). Seuraavina vuosina ei tätä huomautusta tehdä, joten vika lienee ollut ohimenevä. Aviopuolisoiden kuolinajasta ei historiakirjojen puuttuessa ole tietoa. Kirkontileissä on merkintä: »3/6 1749 Jacob Eskola o And. Laninen för grafst. 12: -».
Tuomas Pitzénin vanhempia selviteltäessä nousee tie pystyyn. Tyrnävän kirjoissa ei niihin aikoihin, jolloin Tuomas syntyi, ole mainittuna muita Bisi-nimisiä kuin kirkonvahti ja »unilukkari» Erik Bisi. V. 1727 manttaalikirjoissa on »spögubben Eric» ja myöhemmin milloin »spögubben», milloin »kyrkiovächtaren» Eric Bisi, »gammal afskedad soldat och hustru Carin». Tällaiset merkinnät jatkuvat aina vuoteen 1743, jolloin Erik Bisi katoaa ja kirkonvahtina on eräs Manstén. Mitään todisteita siitä, että Tuomas olisi tämän Erik Bisin poika, ei voida esittää. Majuri Otto Holmström, innokas sukututkija ja, kuten tämän kirjoituksen laatijakin, Tuomas Pitzénin ja Anders Törnuddin jälkeläinen, joka kirjoituksessaan »Menneihin aikoihin palautuva sukulaisuussuhde» (»Raahen Seutu» N:o 125 v. 1947) kertoo Limingassa ja sen naapuripitäjissä vielä elävistä, pääasiallisesti maanviljelystä harjoittavista Tuomas Pitzénin jälkeläisistä ja jotka ovat tästä polveutumisestansa tietoisia, on myöskin tullut siihen tulokseen, että Tyrnävän kirkon arkistossa säilyneitten kirjojen avulla ei näytä olevan todistettavissa, että Tuomas Pitzén olisi Erik Bisin poika. Holmström jatkaa: »Sellaisekseen meidän on jätettävä ainakin toistaiseksi Tuomas Pitzénin syntyperän selvittely.»
Bisi on harvinainen nimi. Ei tunnu uskottavalta, että kaksikymmenvuotias
vieraspaikkakuntalainen olisi päässyt Tyrnävän lukkariksi. Muista Limingan kylistä
kyllä, mutta tuskin kauempaa. Limingan pitäjän Limingan kylässä, Tyrnävän
naapurikylässä, asui siihen aikaan useitakin Bisi-nimisiä, ja oli siellä talonkin
nimenä Bisi, kuten lienee vieläkin. Siihen aikaan kun Tuomas Bisi-Pitzén oli
syntynyt, oli siellä »unilukkarina» ja kirkonvahtina entinen sotilas
Anders Bisi, siis joka suhteessa tyrnäväläisen Erik Bisin virkaveli. Tuomaan
syntymävuonna 1727 on manttaaliluettelossa torpparien kohdalla: »spögubben
Anders Bisi.» Edellisenä vuonna on talojen asukkaiden luettelossa seuraava
merkintä:
»3/4 mt. Bisi hemman öde, inh.: Spögubben Anders, bräcklig förafskedad soldat,
hust. Juliana».
V. 1724 kirjassa on merkintä:
»3/4 mt. Bisi, Elias öde, soldat Anders Bisis hustru Juliana, bräcklig och
fattig».
Huomioni kiintyi nimeen Juliana. Erään tyttäristänsä antoi Tuomas Pitzén kastaa Julianaksi: [2] Eikä sillä hyvä vaan suvussa esiintyy Juliana-nimi edelleenkin. Eräs Anders Törnuddin tyttäristä oli Hedvig Juliana. Siihen aikaan oli Pohjois-Pohjanmaalla miltei sääntönä, että vanhin poika sai kasteessa isänsä isän nimen ja tytär isänsä äidin nimen. Tytär saattoi kyllä saada äitinsä äidin nimen, mutta jos tyttäriä oli useampi, sai joku niistä isänsä äidin nimen. Juliana oli hyvin harvinainen nimi kansan keskuudessa. Jos siis Tuomas Pitzén oli Anders Bisin poika, antoi hän vanhimmalle pojallensa (Anders Törnudd) isänsä nimen ja tyttärellensä äitinsä nimen. Anders Törnudd taasen ehkä isoäitinsä muistoksi antoi tyttärellensä toiseksi nimeksi Juliana. Limingan seurakunnan syntyneitten luettelon mukaan syntyi Anders Bisille ja vaimollensa Julianalle 14.4.1726 poika, joka sai nimen Johan. Tuomasta, joka oli syntynyt 10.11.1727, ei tässä syntyneitten luettelossa näy, mutta ei ollut suinkaan harvinaista, että jonkun syntyneen ja kastetun nimi jäi papilta kirjaan viemättä. Kuolleitten luettelosta näemme, että Anders Bisin vaimo Juliana kuoli 21.12.1739. Anders Bisi meni 24.8.1740 uusiin naimisiin Liisa Antintytär Ahoisen kanssa. Vihittyjen kirjassa on tällöin Bisistä merkintä »Kyrkioväck. And. Thomasson Bisi», joten Anders Bisin isän nimi oli ollut Tuomas. Tämäkin nimen mahdollinen periytyminen pojan pojalle tukee osaltaan olettamusta, että Tuomas Pitzén oli Anders Bisin poika.
Mutta nimi Bisi! Kuinka supisuomalaisella seudulla olevalla talolla ja sen asukkailla voi olla näin epäsuomalainen nimi? Selvityksen siihen saamme varhaisemmista manttaalikirjoista. Nimi on alkuaan ollut Pisilä, mutta ovat kirjurit sittemmin sen pehmentäneet ja lyhentäneet. Eräiden aikaisempien vuosien kirjoissa esiintyy se Pisilä-nimen ohella muodossa Bisilä, Bissilä, vieläpä Pissilä. Eipä siis ihme, että Tyrvänän lukkari nimeä hieman kaunisteli ja hänen poikansa Anders sen tykkänään muutti Tömuddiksi.
»Unilukkari» Anders Tuomaanpoika Bisin eli Pisilän - vuoden 1706 manttaalikirjassa on talon kohdalla merkintä »Anders Thomasson Pisilä, utgått som soldat» - sukua voidaan manttaalikirjojen avulla johtaa useitakin polvia taaksepäin. Jätän sen kuitenkin tässä tekemättä jo siitäkin syystä, että Tuomas Pitzénin polveutuminen tuosta Limingan pitäjän limingankyläläisestä suvusta on vain olettamus, jolta toistaiseksi puuttuu todistuksen arvo.
Siirtykäämme nyt Lescelius-sukuun. Anders Törnuddin puoliso - vihitty Ylistarossa 1.8.1775 - Brita Christina Lescelius oli syntynyt Ylistarossa 19.1.1758 ja kuoli Lohtajalla 11.5.1827. Sekä syntymä- että kuolinpäivät ovat eri julkaisuissa ilmoitetut toisistaan eriävästi. Syntymäpäiväksi on Ylistaron seurakunnan syntyneitten kirjassa merkitty 19.1.1758 (kastepäiväksi 20.1.1758). Collianderin kokoelmissa on sama syntymäpäivä. Hiereuologia Ostrobotnicassa on syntymäpäivä 20.1.1758 ja Genealogia Sursillianassa 20.1.1768. Viimemainitussa vuosiluvussa on ilmeinen painovirhe. Virhe toistuu Folke Landgrénin Finländsk Släktkalenderissa ja Pohjalaisen osakunnan painetussa nimikirjassa II, jossa syntymäpäiväksi on merkitty 20.(19).1.1768. Viimemainittuun teokseen on lisäksi pujahtanut seuraava virhe: Brita Katarina pro Brita Kristina.
Brita Lescelius polveutui äitinsä puolelta tunnetusta Rislachius- (alkuaan Holfast) suvusta. Tässä yhteydessä sopinee mainita, että De fatis ostrobothniae notandis'essa olevaa tietoa, että Rislachius-nimi on otettu Kuortaneella olleen Riskalahden talon mukaan, lienee pidettävä vääränä. Professori Heikki Klemetti on tämän kirjoittajalle arvellut Rislachius-nimen johtuneen Kuortaneella olleesta Riskulampi-nimisestä, myöhemmin kuivuneesta järvestä, joka oli sijainnut ensimmäisten Rislachiusten (Elias Holfast ja pojat) kotitalon lähellä. Riskalahti-nimistä taloa ei Kuortaneella ole ollut.
Anders Törnuddin puolison isä oli Ylistaron kappalainen Mathias Lescelius.
Hänen syntymäaikaansa en ole tavannut missään niistä lähteistä, joissa Mathias
Lescelius mainitaan. Ainoa viittaus siihen on Ylistaron seurakunnan kuolleitten
luettelossa, jossa kuolinpäiväksi on merkitty 14.1.1765 ja kuolinijäksi 56 vuotta.
Tämän mukaan hän olisi syntynyt tammikuussa 1709. Tieto kuolinijästä ei kuitenkaan,
kuten jälempänä pyrin osoittamaan, näytä aivan luotettavalta. Hänen syntyperästänsä
on seuraavia mainintoja:
Genealogia Sursilliana: »Hemma från Leskelä hemman i Muhos socken och Muhos
by».
Hiereuologia Ostrobotnica: »Skall varit hemma från Leskelä hemman i Törnävä
kapell».
Wilh. Lagus: »Bondeson ifrån Leskelä i Muhos».
Pohjalaisen osakunnan nimikirja II: »Perimätiedon mukaan talollisen poika
Muhoksen Leskelästä».
Muita hänen syntyperäänsä koskevia selvityksiä ei liene tähän saakka julkaistu.
Tätä selvitystä varten oli ensin etsittävä tietoja Muhosta koskevista asiakirjoista.
Kirkon kirjoista oli niitä turha etsiä, koska historiakirjatkin siellä alkavat vasta
v. 1722. Hänen nimensä löytyikin Muhoksen perunkirjoista. Kesäkuun 10 p:nä 1761
toimitettiin Leskelän verotilalla Oulun pitäjän Muhoksen kylässä perunkirjoitus saman
vuoden maaliskuussa kuolleen vanhan isännän Tuomas Matinpoika Leskelän jälkeen.
(Muhoksen seurakunnan kuolleitten kirjan mukaan kuollut 2.3.1761 101 v. vanhana).
Perunkirjoitustilaisuudessa läsnä ollut vainajan vanhin poika Matti ilmoitti, että
hänen serkkunsa (syskonebarn) Isossakyrössä oleva pappismies Mathias Lescelius oli
kuolinpesälle velkaa 100 taalaria kuparirahaa. Tämä ilmoitus jo viittasi Lesceliuksen
muhoslaiseen syntyperään, mutta kun ei muita tietoja hänestä ollut löydettävissä
Muhoksen kirjoista, yhtä vähän manttaali- kuin tuomiokirjoistakaan, oli turvauduttava
naapuripitäjään Liminkaan, sitäkin suuremmalla syyllä kun Hiereuologia
Ostrobotnicassa viitattiin Tyrnävän kappeliin. Limingan perunkirjoista
[3] saammekin selvityksen Mathias Lesceliuksen vanhemmista. Elokuun 12 p:nä 1745
toimitettiin lainmukainen perunkirjoitus Limingan pitäjän Ängeslevän kylän
Könölän 1/8 mant. verotilan saman vuoden maaliskuun 12 p:nä kuolleen omistajan
Antti Matinpoika Leskelän jälkeen. Tilaisuudessa oli läsnä vainajan leski
Brita Erkintytär Riski, jonka kanssa solmiamastansa avioliitosta Leskelällä oli ollut
tyttäret Valpuri (kuollut jo v. 1742) sekä Maria ja Marketta, joiden etua oli
valvomassa heidän setänsä Klaus Leskelä eli Anttila. Ilmoitettiin, että Antti
Matinpoika oli ennen avioliittoansa Brita Riskin kanssa ollut naimisissa Liisa
Iisakintytär Pikkaraisen kanssa, ja oli tästä edellisestä aviosta elossa poika,
ylioppilas (studiosus Dnus) Matthias Lescelius. Tälle pojallensa oli isä
tammikuun 26 p:nä 1719 antamallansa kirjallisella vakuutuksella luvannut äidin
perintönä 150 taalaria kuparirahaa. Könölän tilan oli Antti Leskelä hankkinut vasta
ensimmäisen vaimonsa kuoltua, kuten käy selville seuraavasta
perunkirjoituspöytäkirjassa olevasta merkinnästä: »Hemmanet Könölä à 1 /8
Mtl. är under Borgaregiäld inlöst och af öde under warande ächtenskap af fadren
Anders och modren Brita inlöst, hvarföre thetsamma ei annars än efter öfverens
komande för ett aflinge ansees kan -». Könölän tilalle siirtyminen on täytynyt
tapahtua v:ien 1713 - 1723 välisenä aikana, jolta ajanjaksolta puuttuu kaikki
asiakirjat. Limingan manttaalikirjassa v:lta 1723, jolloin isonvihan jälkeiset kirjat
jälleen alkavat, on jo Könölän tilan isäntänä »Anders och hustru Brita».
Sitä edellinen manttaalikirja on v:lta 1713, jolloin Könölän tilan omistajaksi
mainitaan Tuomas Könölä. Oulun pitäjän Muhoksen kylän 5/8 mtl. Leskelän verotilan
kohdalla on tällöin merkintä:
Anders Leskelä och hust. Lisa, Bror Claes och sonhustru.
Edellisen vuoden manttaaliluettelossa on samalla kohdalla merkintä:
Thomas Leskelä, hustru Margareta, Bror Anders, Bror Claes.
Tässä mainittu veli Thomas on sama Tuomas Leskelä, joka, kuten ylempänä on mainittu, kuoli v. 1761 ja jonka vanhin poika Matti perunkirjoitustilaisuudessa puhui serkustansa Mathias Lesceliuksesta. Täten on tullut todistetuksi, että m.m. Genealogia Sursillianassa oleva tieto siitä, että Mathias Lescelius oli kotoisin Muhokselta Leskelän tilalta, on oikea.
V:n 1723 manttaalikirjan mukaan oli Klaus-veli vuorostaan Leskelän isäntänä, mutta jo saman vuoden lokakuun 14 p:nä tekemällänsä testamentilla luovutti Tyrnävän 1/4 mtl. perintötilan omistaja Antti Jaakola hänelle syytinkiä vastaan tilansa [4]. Sama Klaus Leskelä esiintyy Antti-veljensä perunkirjoituksessa alaikäisten veljentyttäriensä edustajana. V:n 1723 jälkeen oli Leskelän talon isäntänä jälleen Tuomas-veli.
Leskelän tila oli useissa polvissa ollut saman suvun hallussa. Manttaalikirjojen mukaan ovat sitä viljelleet paitsi Antti Leskelä, veljensä Tuomas, Matti, Abram ja Klaus ja sitä ennen isänsä Matti Matinpoika ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär, sekä setänsä Abram, Antti ja Hannu. Tarkempi selvitys Leskelän suvusta ja sen myöhemmistä vaiheista ei kuulu tämän kirjoituksen puitteisiin, jossa vain on tahdottu tehdä selkoa Mathias Lesceliuksen syntyperästä.
Kuten ylempänä esitetystä perunkirjoituksesta näkyy, kuoli Antti Leskelä 12.3.1745. Limingan Ängeslevän kylä kuului Tyrnävän kappeliseurakuntaan ja kun tämän historiakirjat siltä ajalta puuttuvat ei myöskään ole mahdollista päästä kuolinijän perusteella selville hänen syntymäajastansa. Säilyneistä kirkontileistä nähdään, että hänen hautakivensä oli tilitetty v. 1746 ja mainitaan häntä tässä kuudennusmieheksi (sexman). Hän näyttää hyvin hoitaneen tilansa, jättäen jälkeensä yli 2 1/2 tuhannen taalarin omaisuuden. Olipahan sitäpaitsi kouluuttanut poikansa papiksi.
Avioliittonsa Liisa Pikkaraisen kanssa hän lienee solminut aikaisintaan v. 1712, sillä 10.2.1713 päivätyssä Muhoksen manttaaliluettelossa hänet ensi kerran mainitaan yhdessä vaimonsa kanssa, mutta aikaisemmissa luetteloissa aina yksinään. Näin ollen on tuskin luultavaa, että Mathias Lescelius olisi syntynyt ennen vuotta 1713, joten Ylistaron seurakunnan kuolleitten luettelossa mainittu kuolinikä 56 vuotta lienee väärä. Hän tuli ylioppilaaksi v. 1738 ja saman vuoden maaliskuussa mainitaan hänet eräässä Limingan käräjäin pöytäkirjassa »scholepilten». Jos ylempänä mainittu kuolinikä olisi oikea, olisi hän vielä 29-vuotiaana ollut koulupoika.
Liisa Iisakintytär Pikkaraisen syntyperää en ole saanut selvitetyksi. Muita Pikkaraisia ei Muhoksen seuduilla niihin aikoihin löydy kuin Oulun pitäjän Oulunsuun kylässä (nykyinen Oulujoki), jossa 1600-luvulla oli alkuaan 1 manttaalin verotila Pikkarila, joka 1690-luvulla oli jakautunut kahteen 1/4 mant. ja yhteen 1/2 mant. taloon. Ensimmäisessä niistä oli isäntänä Heikki Hannunpoika Pikkarainen ja vaimonsa Briita. Talossa asui isännän veli Iisakki ja tämän vaimo Liisa. Toisessa 1/4 mant. talossa oli isäntänä Iisakki Pikkarainen ja vaimonsa Briita. Mahdollisesti oli Mathias Lesceliuksen äidin isä jompikumpi näistä Iisakeista.
Kuten kaikesta ylläolevasta selviää, polveutuu sekä Anders Törnudd että hänen vaimonsa isä pohjalaisista talonpojista. Tässä siis jälleen suomalainen sivistyssuku, jonka juuret ovat etsittävissä talonpoikaistosta.
[1] VA:ssa säilytetyissä Collianderin kokoelmissa N:o 3564 on syntymäajaksi merkitty 12.9.1748 ja kuolinajaksi 29.9.1820. Näitä tietoja, joihin luultavasti perustuen v. 1947 painetussa Pohjalaisen osakunnan nimikirjassa Anders Törnuddin syntymä- ja kuolinpäivät on merkitty, pidän virheellisinä.
[2] Tuomas Pitzénin jäämistöstä 1.10.1798 pidetyssä perunkirjoituspöytäkirjassa on nimeltä mainittu hänen leskensä sekä kaikki lapsensa, 4 poikaa ja 4 tytärtä.
[3] VA: Oulu 308. Perunkirj. 1735-64, ss. 82-84.
[4] Limingan käräjäin pöytäkirja v. 1723.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1948 hakemisto | Vuosikertahakemisto