Kirjailmoituksia - Bokanmälningar
Heikki Waris ja Martti Ruutu, Savo-karjalaisen osakunnan matrikkeli (Savo-karjalaisen osakunnan historia IV). Porvoo 1947. Hinta 300 mk.
Motto: Amicus Plato sed magis amica veritas.
Ensimmäinen osa, sivut 1-48, käsittää vuodet 1833-52 ja on Wariksen käsialaa. Toinen osa, sivut 49-250 ja vuodet 1857-1905, on Ruudun toimittama.
Toimitustyön huolellisuudesta saa epäedullisen käsityksen jo ennen kuin on sen antamia tietoja tarkistanutkaan. Tarkoitan teoksen monia painovirheitä ja kymmeniä rikkomuksia nimien aakkosjärjestystä vastaan (esim. Jalkanen ennen Jalannetta ja Wäänänen ennen Wikmania) sekä aksentilla varustettujen nimien mielivaltaista kirjoitustapaa (Gyldén ja Gylden, Forstén ja Forsten, Haggrén ja Haggrèn jne, Grenman pro Grénman, Lindegren pro Lindegrén jne).
Osakunnan - ja jokaisen muun yhtymän - painetulta jäsenluettelolta eli matrikkelilta on oikeus vaatia, että siitä löytää kaikkien osakuntaan kuuluneiden nimet ja elämäkerrat luotettavasti, johdonmukaisesti ja puolueettomasti esitettyinä. Luettuani kymmenkunnan sukulaiseni elämäkerrat, joista yksikään ei ole virheetön, etsittyäni turhaan eräiden osakuntatoverieni nimiä ja tutkittuani yksityiskohtaisesti agronoomien yms. elämäkerrat, joista n. 90 % pitäisi korjata tai kirjoittaa uudestaan, olen sitä mieltä, että matrikkelin julkaiseminen tällaisena on ollut erehdys.
Ei ole ollut aikaa tutkia, montako osakuntalaista Waris on unohtanut, mutta viidestä painetusta ylioppilasluettelosta (kevätlukukausilta 1901-05) olen löytänyt 138 Ruudulle tuntematonta savo-karjalaista (61 mies- ja 77 naisylioppilasta).
Matrikkeli ei kerro, milloin osakunta jakautui savolaiseksi ja karjalaiseksi osakunnaksi, ei myöskään, milloin viimeiset ylioppilaat kirjoittautuivat siihen. Rehtorin hoitamasta yliopiston matrikkelista en ole löytänyt yhtään v. 1905 savo-karjalaiseksi merkittyä. Vanhemmista ylioppilasluetteloista löytyisi varmasti lisää unohdettuja. On yleisön pettämistä antaa näin vaillinaiselle teokselle nimeksi »Savo-karjalaisen osakunnan matrikkeli».
Matrikkelista puuttuviin kuuluvat m.m. Helsingin Sanomain Tiitus (Kivinen), kirjailijat Elsa Heporauta, Auni Nuolivaara ja Ain' Elisabet Pennanen, agronoomi Kalle Herkamo, metsäneuvos Aksel Cautón ja maanviljelysneuvos, kansanedustaja Olli Hirvensalo, muita mainitsematta.
Nykyisessä muodossaan teos on täysin arvoton esim. sellaiselle tutkijalle, joka tahtoisi tietää mies- ja naisylioppilaiden lukumäärän eri aikoina, ottaa selville, mistä yhteiskunnan kerroksista osakunta on eri aikoina saanut jäsenensä, tai laatia tilaston heidän myöhemmästä elämänurastaan. Valitettavista julkaistutkaan elämäkerrat eivät ole tyydyttäviä.
Wariksen tehtävä on ollut suhteellisen helppo, koska hän on voinut suoraan suomentaa suurimman osan elämäkerroista Tor Carpelanin luotettavasta, erittäin paljon työtä ja tutkimuksia vaatineesta julkaisusta »Helsingfors universitets studentmatrikel 1828-1852». Joissakin tapauksissa oli suomentaminen tuottanut vaikeuksia. Niinpä on jätetty kääntämättä tieto A.A.P. Wreden ensimmäisestä toimesta (»Junkare vid 1 finska sjöek.») ja sanottu C.G.F. Wredeä ratsumestariksi (»stabsryttmästare» on aliratsumestari). »Finska indelta militären» ei ole Suomen sotaväki vaan Suomen ruotujakoinen sotaväki. J. Chr. Öhquistin isä oli Carpelanin mukaan »garverifabrikant» Kuopiossa, Wariksen mukaan »karvari, tehtailija». Eiköhän nahkuri olisi riittänyt? Huolimattomuudesta on jäänyt sanomatta, minkä kaartin luutnantti E.E.W. Wärnhjelm oli, vaikka Carpelan ilmoittaa asian täsmällisesti. Daniel Åkermanin äiti oli Lovisa Huchtberg, jota Waris ei tunne.
Ristimänimien kirjoitustavassa vallitsee melkoinen kirjavuus. Neljällä peräkkäisellä sivulla näemme esim. nimet Carl Viktor de la Chapelle, Karl Albert ja Carl Axel Edelfelt, Carl Albert Ehrnrooth, Karl Fredrik von Fieandt ja Carl Henrik Forsius. Onpa samankin henkilön nimi kirjoitettu kahdella tavalla.
Teoksen puutteet ja virheet ovat niin runsaita ja moninaisia, ettei kaksi »Genoksen» numeroa riittäisi niiden oikaisemiseen. Waris ei ole saanut aikaan yhtään virheetöntä sivua, ei myöskään täyttänyt »Alkusanoissa» annettua komeata lupausta: »Henkilötietoihin on korkeakoulututkintojen lisäksi sisällytetty osakuntalaisten myöhemmän elämänuran kohoamista valaisevat tärkeimmät tiedot päätoimen osalta, ilman että on pyritty antamaan yksityiskohtaista selvitystä k.o. henkilön virkauran kulusta.»
Virheet alkavat jo ensimmäisen elämäkertasivun ensimmäiseltä riviltä. August Engelbrecht Ahlqvistin ensimmäinen ristimänimi Carl, jonka Carpelan tuntee, on jäänyt ilmoittamatta. Kun C. sanoo, että A:n äiti (utan äktenskap) oli Maria Augustina Ahlqvist, niin Waris julistaa: »äiti (avioton) palvelijatar ...» Tarkoituksena on tietenkin sanoa, että poika oli syntynyt avioliiton ulkopuolella, sillä eihän tämän matrikkelin tehtävänä ole selvittää osakuntalaisten vanhempien aviollista tai aviotonta syntyperää. (Sattumalta on W:n tieto kuitenkin oikea, sillä A:n äitikin oli avioton lapsi). - A:n osakunta-ajan toiminnasta on m.m. maininta: »Suomettaren perustaja ja toimittaja.» Suomalainen sanoisi: »Suomettaren perustajia ja toimittaja», koska perustajia oli muitakin.
C.H. Alopaeuksen elämäkerrassa on »dövstumskola» suomennettu kuuromykkäkouluksi pro kuuromykkäinkoulu. »Alkusanat» ovat jo unohtuneet, koska kuuromykkäinkoulun johtajasta, jonka teologisista opinnoista ei ole hiiskuttu halaistua sanaa, tehdään suoraan Porvoon tuomiorovasti 1881 ja 4 vuotta myöhemmin Porvoon hiippakunnan piispa. On jäänyt kertomatta, että A. vihittiin papiksi jo 1855.
Voitanee puolustaa sitä, että C.W. Alopaeuksesta ei kerrota mitään vänrikistä kapteeniksi kohoamisen väliltä, ja että E.M.C. Alopaeus muuttuu vänrikistä suoraan everstiluutnantiksi, mutta on sentään liikaa tehdä M.J. Alopaeuksesta tuomarin tutkinnon suoritettuaan Kymin tuomiokunnan tuomari mainitsematta hänen olleen sitä ennen hovioikeuden asessorina ja neuvoksena, kun kerran on luvattu antaa osakuntalaisista elämänuran kohoamista valaisevat tärkeimmät tiedot päätoimen osalta. - D.W. Alopaeuksen (ristimänimet väärässä järjestyksessä) toimista on mainittu vain yksi ja sekin väärin; Waris erehtyy 20 vuotta eikä tunne A:n kahta viimeistä virkaa.
Edelliset poiminnat on tehty yhdeltä ainoalta vajaalta sivulta. Samanlainen epäjohdonmukaisuus ja hataruus antaa leiman matrikkelin koko vanhemmalle osalle. Valitettavaa tietämättömyyttä osoittava virhe on tehdä piispa J.V. Johnssonista Johansson (s. 23). Teosta ei myöskään kaunista sana »runosuomentaja» eikä tieto, että eräs osakuntalainen »Hukkui Atlannilla» (pro Atlanttiin).
Toimittajan heikkoa historiallista aistia ja tasapuolisuuden puutetta todistaa esim. seuraava elämäkerta verrattuna muiden elämässään haaksirikkoutuneiden osakuntalaisten elämäkertoihin:
»Wäänänen Antti Juhana, s. Kuopio 24.7.1820. Vhmt kirjakauppias Petter Josef
Wäänänen ja Anna Margareta Sellström. Yliopp.tod. Porvoon lukiosta 1842. Teol.tutk.
1845. Kirjailija, runosuomentaja. 
ent. ylioppilaana Helsinki 23.3.1863 .» (Sitten kerrotaan W:n
toiminnasta osakunnassa y.m.).
Jos kirjoittaa Antti Juhana, on kirjoitettava Ison Tietosanakirjan tavoin Pietari Joosef. - Vaikka W. kuolikin ent. ylioppilaana kurjuudessa, kuten moni muukin kirjailija Aleksis Kivestä alkaen ja eräät savokarjalaiset, joista matrikkeli tässä suhteessa vaikenee, olisi hänen kuitenkin pitänyt saada pitää oma sukunimensä. Onhan hyvin harvinaista, että savolainen koulupoika, jonka äiti oli ruotsalainen, muuttaa kouluun tullessaan saamansa epäsuomalaisen nimen (Wenell) ylioppilaaksi päästyään suomalaiseksi, ja luultavasti ainutlaatuinen tapaus, että hän muuttaa nimensä Savon murteen mukaiseksi (Weänänen), jota muotoa käyttää uskollisesti kuolemaansa asti. Waris ei ole tietääkseenkään tästä Weänäsen nimien historiasta. Sen sijaan hän kyllä kertoo Pietari Hannikaisen palauttaneen koulussa Hanéniksi muutetun sukunimensä sen alkuperäiseen muotoon jättäen kuitenkin mainitsematta, että se tapahtui vasta 1852, mikä olisi ollut tärkeä tieto sekä sinänsä että Weänäseen verrattuna. Yliopiston silloinen rehtori Ursin oli kirjoittanut matrikkeliin Weänenen, mutta Waris olisi voinut Carpelanin tavoin ilmoittaa sekä matrikkelin muodon että (suluissa) oikean muodon Weänänen.
Arvioidessaan - tosin harvoin - osakuntalaisten elämäntyön merkitystä matrikkeli joutuu ristiriitaan sekä itsensä että yleisesti tunnettujen historiallisten tosiasioiden kanssa. Niinpä Kiteen tuomiokunnan tuomarista Mattias Korhosesta sanotaan m.m.: »ainoa osakunnan talonpoikaissäätyisistä jäsenistä, joka pääsi varsinaiselle virkauralle». Tämä väite on perätön, vaikka se koskisikin ainoastaan vuosia 1833-52. Onhan matrikkelissa tältä ajalta 12:n talonpoikaissyntyisen papin elämäkerran lisäksi komissiomaanmittari Pietari Hannikaisen (isä herastuomari Säämingissä) ja Aron Lindeqvistin (isä työmies Heikki Laukkanen Kuopiossa), varamaanmittari H.J. Ronganin (isä rusthollari J. Ronkainen Rantasalmella) ja rehtori Abraham Waldan (isä talollinen E. Lapveteläinen Iisalmella) elämäkerrat.
Piirilääkäri Volmar Styrbjörn Schildtin ansioita on pahasti liioiteltu: »Suomenkielen ja kirjoitustavan uudistaja, sanaseppä, suomalaisuuden esitaistelija.» »Ensimmäinen suomenkielen viljelijä ja tienraivaaja ylioppilaskunnassa.» - S. koetti kyllä uudistaa suomenkielen kirjoitustavan venykekirjaimillaan, mutta yritys raukesi. Eihän sitä käytetä tässä matrikkelissakaan! Ei S. myöskään ollut ensimmäinen suomenkielen viljelijä ja tienraivaaja koko ylioppilaskunnassa.
Teoksen suuritöisessä nuoremmassa osassa ovat elämäkerralliset tiedot täydellisempiä kuin vanhemmassa, mutta usein virheellisiä ja vielä useammin puutteellisia. Monta ristimänimeä on muutettu suomalaisempaan muotoon mutta täysin mielivaltaisesti ja epäjohdonmukaisesti. Esim. s. 204 seuraavat toisiaan Rönneberg, Gustaf Karl Waldemar ja Rönnholm, Kaarle Anton, vaikka Rönnholm kirjoitti aina Karl Anton. Insinööri K.K. Vaaramäestä (Kekäläinen), joka yliopiston matrikkeliin kirjoitti ristimänimikseen Kaarle Kustaa, on tehty Kaarlo Kustavi. Kekäläisen ja allekirjoittaneen kouluaikana ei Kuopion lyseossa ollut tiettävästi muita Kustaveita kuin piispa G. Johanssonin poika, sittemmin oikeusneuvos Kustavi Kaila, mutta tuskin häntäkään sanottiin vielä Kuopiossa Kustaviksi.
On verraten viatonta sanoa Niuvanniemeä Fagernäsiksi (s. 221) tai pehtooria rehtoriksi (s. 132), mutta suorastaan törkeätä ilmoittaa piirilääkäri Juhani Fredrik Huttusen kuolleen Liperissä 7.9.1941, vaikka hän todistettavasti vietti 78-vuotispäiväänsä Helsingissä v. 1948. Tätä menettelyä ei lievennä se, että on jätetty eloon monta osakuntalaista, joiden kuolemasta toimittajien olisi pitänyt saada tieto.
Joitakin vääriä syntymäpaikkoja olen havainnut. Esim. Maria Jotuni-Tarkiainen ei ole syntynyt Helsingissä vaan Kuopiossa, Väinö Juusela ei Sulkavalla vaan Savonlinnassa eikä kappalainen R. A. Lund Jänisjärvellä vaan arvatenkin Jämijärvellä, missä hänen isänsä oli pappina. - Vääriä vuosilukuja on monta. - Joku on saanut väärän sukunimen (esim. Himunen pro Himanen ja Tuhkulainen pro Tuhkalainen) tai väärän ristimänimen (esim. Vilhelm pro Willehad s. 209) tai ristimänimensä väärään järjestykseen (n. 10 tapausta).
Joutuu ymmälle lukiessaan tohtori G.V. Levanderin tulleen ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1884, hänen veljensä, professori K.M. L:n Kuopion yksityislyseosta 1886, sisarensa Lauran Kuopion reaalilyseosta 1896 ja veljensä O.V. L:n Kuopion ruots. yksityislyseosta 1898, piiritarkastaja B.G.W. Borgin Kuopion ruots. yhteiskoulusta 1898 ja professori Gunnar Ekmanin Kuopion ruots. yksityislyseosta 1902. Montako lyseota ja muuta yliopistoon johtavaa oppikoulua Kuopiossa oli vv. 1884-1902? Vastaus: suomalainen klassillinen lyseo, suomalainen yhteiskoulu ja 1 ruotsalainen koulu, s.o. v. 1875 perustettu (ruotsalainen) yksityislyseo, joka vv. 1886-1913 toimi »yksityisenä ruotsalaisena reaalilyseona poikia ja tyttöjä varten», siis ruotsalaisena yhteiskouluna. Tällaisesta selityksestä olisivat teoksen käyttäjät olleet kiitollisia.
Ei voi olla ihmettelemättä esim. seuraavan elämäkerran niukkasanaisuutta: »Manninen, Otto ... Yliopp. Mikkelin lyseosta 1892. FM 1897. Yliopiston suomen kielen lehtori 1913-37. Runoilija.» (Sitten muutama rivi M:n toiminnasta osakunnassa.) - Toimituksen tietoon ei ole tullut, että M. sai professorin arvonimen 1925 ja tuli Helsingin Yliopiston kunniatohtoriksi 1927. Luulisi sen olevan lukijoille ainakin yhtä mielenkiintoista kuin erään ent. ylioppilaan toimiminen kansakoulun opettajana neljällä paikkakunnalla ja myöhemmin »ajoittain tuomarinapulaisena ym. tilap. tehtävissä.» - varsinkin kun M. on Savolaisen osakunnan kunniajäsen.
Arvid Järnefeltin äidin ilmoitetaan olleen vapaaherratar, mutta nuorimman veljen Armas J:n äidillä ei enää ole tätä arvonimeä. - Eino Kaliman kerrotaan tulleen ylioppilaaksi Helsingin suom. normaalilyseosta, hänen veljensä Jalon Helsingin suom. reaalilyseosta, vaikka molemmat ovat tulleet reaalilyseosta. Jalo Kalimasta oli muka tullut slaavilaisen filologian professori 1935 ja professori 1937. Viimeksi mainitusta nimityksestä hän ei itse tiedä mitään. - Pekka Kemiläisen isä on muka ollut »kirkkovahti», nuoremman veljen Arvin isä suutari. Suomalainen puhuisi kirkonvahdista, ellei tuntisi suntio-sanaa. Kemiläisten isä oli maanviljelijä, myöhemmin suntio eikä suutari.
Tiedot osakuntalaisten toiminnasta sanomalehtimiehinä ja aikakauslehtien toimittajina ovat vaillinaisia. Toimittajat eivät ole tutustuneet kaikkiin tietolähteisiin, joita he väittävät käyttäneensä. Matrikkeli ei tiedä, että esim. Eeli Granit-Ilmoniemi on toimittanut montakin aikakauskirjaa, Savolaisen osakunnan kuraattori, ministeri P. J. Hynninen ollut Uuden Suomettaren päätoimittaja ja Väinö Axelson, Arvi Kemiläinen, Armas Ruotsalainen, August Teräksinen y.m. toimittaneet erinäisiä lehtiä tai aikakauslehtiä.
Toimittajat luulevat, että kunnallisneuvos on sama kuin kunnallisneuvosmies, koska J.R.R. Jackista käytetään molempia nimityksiä,mutta lääninrovasti ja kontrahtirovasti eri käsitteitä, koska lääninrovasti Viktor Bernerin isän ilmoitetaan olleen kontrahtirovasti.
Osakuntalaisten arvo- ja ammattinimet kuuluvat heidän elämäkertaansa yhtä oleellisesti kuin heidän oppiarvonsa ja virkansa. Toimituksella ei ole minkäänlaista oikeutta niitä poistaa tai salata. Matrikkeli ei tiedä esim. seuraavien henkilöiden arvonimiä:
Taavetti Laitinen ja K.V. Ylönen valtioneuvoksia, Eero Mäkinen vuorineuvos, Johannes Lagus ja August Teräksinen maanviljelysneuvoksia, Einar Anttinen lääkintöneuvos, P.E. Svinhufvud Helsingin yliopiston kunniatohtori, Juhani Aho kunniatohtori, Matti Äyräpää odontologian kunniatohtori sekä ylim. professori, W. Cygnaeus ja K.A. Rönnholm professoreita, G.A. Backman ylim. professori, A.F. Granit sotarovasti jne. Puuttuvia rovasteja ja varatuomareita en jaksa luetella.
On käsittämätöntä, että toimittajat eivät ole malttaneet tai osanneet huolellisemmin ja tunnollisemmin käsitellä sitä runsasta ja arvokasta aineistoa, minkä he ovat keränneet, vaan päästäneet käsistään näin epäkypsän tekeleen pysyväiseksi vahingoksi suomalaiselle kulttuurille. Epäilemättä teoksessa on paljon virheettömiäkin elämäkertoja, mutta tarkistamatta ei yhteenkään voi luottaa.
Edellisen johdosta
Genoksen toimitus on ystävällisesti tarjonnut meille tilaisuuden tutustua ylläolevaan. Emme halua puuttua tyyli- ja oikeinkirjoitusseikkoihin, joista voidaan esittää erilaisia käsityksiä, vaan esitämme oikaisun sillä ainoalla kohdalla, joka ylläolevassa on tärkeä.
Julkaisemaamme Savo-karjalaisen osakunnan matrikkeliin on otettu ainoastaan ne savo-karjalaiset ylioppilaat, jotka edes yhden lukukauden ovat olleet läsnäolevina yliopiston kirjoissa. Tästä on kysymys niissä yli sadassa tapauksessa, jotka arvostelija mainitsee toimittajalle tuntemattomina vuosilta 1900-05. Yksikään niistä henkilöistä, jotka hän nimeää aiheetta poisjätetyiksi ei ole ollut läsnäolevana yliopistossa savo-karjalaisen osakunnan aikana. Tämä seikka ei tosin välittömästi ilmene yliopiston painetuista luetteloista, mutta kyllä alkuperäisestä yliopiston matrikkelista, joka on ollut lähteenämme.
Virkojen ja arvonimien mainitsemisessa olemme noudattaneet samaa menetelmää kuin Carpelan tunnetussa Helsingin yliopiston matrikkelissaan.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1949 hakemisto | Vuosikertahakemisto