[ Artikkelin loppu ]
Kirjoituksessani »Kuhmalahtelaisen talollisen Lauri Heikinpojan (k. 1728) jälkeläistöä. Huomioita sosiaalisesta kohoamisesta»[1] viittasin laskelmiin, joita olin suorittanut JALMARI FINNEn kokoelmien pohjalta sekä Kuhmalahden että Sahalahden talonpoikaisväestön sosiaalisesta liikkuvuudesta. Kun näillä tilastoilla saattaa olla oma mielenkiintonsa julkaisen ne tässä muutamin kommentaarein.
Tilastot on laadittu siten, että Suomen asutuksen yleisluettelon pohjalla laadittiin isäntäluettelot Kuhmalahden ja Sahalahden taloille vv. 1680 - 1780. Näiden luetteloiden pohjalta kerättiin JALMARI FINNEn kokoelmien aakkosellisista kortistoista tiedot näissä isäntäluetteloissa mainittujen henkilöiden vv. 1700 - 1760 syntyneistä täyteen ikään ehtineistä pojista ja heidän sosiaalisesta asemastaan. Tarkistuksen helpottamiseksi kerättiin tiedot kylittäin, joten ne tässäkin esiintyvät siten ryhmiteltyinä.
Useassa kohdin molemmat taulukot osoittavat merkittävää yhtäläisyyttä; esim. itsellisten kohdalla ovat suhdeluvut miltei samat (S:.19,0 % K: 18,6 %). Sahalahdella on sosiaalinen staattisuus ehkä hieman korostetumpaa kuin Kuhmalahdella (samalla tasolla pysyneet S: 57,2 % K: 51,2 %). Myös torpparien ja erilaisten maalaisammattien (»muut») ryhmissä on ilmeistä samankaltaisuutta.
Huomattavin on ero niissä ryhmissä, jotka selvimmin osoittavat sosiaalisen liikkuvuuden: kaupunkiin siirtyneissä ja opintielle lähteneissä. Kun näiden osuus Sahalahdella on tuskin näkyvä, on se Kuhmalahdella tuntemattomat poislukien kolmanneksi suurin ryhmä (S: 2 eli 0,6 %,; K: 16 eli 6,6%). Kun otamme lisäksi huomioon sen, että Kuhmalahdella vv. 1724 - 1804 välillä muuttui kruununtilojen ja perintötilojen suhde jälkimmäisille huomattavasti edulliseksi (v. 1724 perintötiloja 45,7 %, v. 1804 68,8 %), ja että tämä tiettyä yritteliäisyyttä osoittava ilmiö ei Sahalahdella tule juuri lainkaan näkyviin (v. 1724 36,8 %, v. 1804 38,8 % perintötiloja), on ylöspäinsuuntautuneen »paineen» voimakkuus Kuhmalahdella ja vähyys Sahalahdella käsittääkseni jotensakin selvästi osoitettu.
Puhtaasti väestöllisillä tekijöillä oli kuitenkin merkityksensä tässäkin yhteydessä: on näet huomattavaa, että useassa tapauksessa opintielle tai kaupunkiin lähteneet kuuluivat suuriin veljessarjoihin. Sahalahdella oli kaksi kolmannesta talonpoikaisperheistä sellaisia, joissa oli vain 0-2 poikaa, Kuhmalahdella vain puolet. Lisäksi oli Kuhmalahdella esim. 5-poikaisia perheitä 4, 6-poikaisia 2 ja 7-poikaisia 3, Sahalahdella vain 7 5-poikaista perhettä eikä lainkaan sitä suurempia. Kun ylenevä säätykierto oli tietyllä tavalla »poikaylijäämän» sijoittamista, on luonnollista, että Kuhmalahden sosiaalinen mobiliteetti oli voimakkaampi. Mutta väestölliset syyt eivät liekään yksin ratkaise tätä kysymystä.
Talonpojanpoikain saavuttama sosiaalinen asema.
Lyhennysten selitykset: Tal. = Talollinen (myös ratsutilallinen); Lmp. = lampuoti; Trp. = Torppari; Its. = Itsellinen (»inhyses»); Käs. = Käsityöläinen maalla; Sot. - Sotamies; KAmm. = Porvarilliset kaupunkilaisammatit (myös porvarinrengit, rahtimiehet y.m.); Siv. = Opillinen sivistyneistö; Muu = Erinäiset maaseutuammatit (kuten salpietarinkeittäjä, posteljooni yms.); T. = Tuntematon.
[1] Genos 1949, ss.51-54.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1951 hakemisto | Vuosikertahakemisto